Jättihirsistä syntyy uniikki rakennus

Marraskuussa neljä vuotta sitten eräs metsänomistaja mietti, mitä tehdä metsänsä ylisuureksi kasvaneille puille. Metsäyhtiöitä jättipuut eivät kiinnostaisi, koska niitä ei voi käsitellä tavallisin konein. Sitten hän soitti Luottopuu Oy:n Mikko Mikkoselle, joka kiinnostui mutta äimistyi puut nähtyään: leimikon männyt olivat halkaisijaltaan reilusti yli puoli metriä.

– Ylisuuri tukki ei sovi sahalinjoille, joten se pistetään automaattisesti syrjään. Olisi sääli, jos noin upeat puut menisivät hakkeeksi ja kuitupuuksi, joten ryhdyimme miettimään, mitä niille tekisimme, Mikkonen kertoo.

Siitä ajatuksesta syntyi myöhemmin kokonainen tuotantolinja Luottopuu Oy:lle, joka on kuhmolainen metsäalan yritys. Mikkonen pyysi kumppanikseen Hannu Kurkisen, joka työskenteli aiemmin pankkialalla, viimeksi muun muassa Kuhmon Osuuspankin toimitusjohtajana.

Mikkonen ja Kurkinen tarttuvat pitkälaippaiseen moottorisahaan ja lähtevät metsään.

Yksityiset metsänomistajat ottavat Luottopuuhun yhteyttä halutessaan myydä ylisuuria puita, ja myös muut alueen metsäyritykset tarjoavat niitä. Silloin Mikkonen ja Kurkinen tarttuvat pitkälaippaiseen moottorisahaan ja lähtevät metsään.

Kaadot tehdään käsin ja talvella, sillä kesällä kaadettaessa hirren pinta alkaa sinertämään eikä siitä synny kaunista rakennuspuuta.

– Teemme molemmat kaikkea mahdollista, kuten puukauppaa ja suunnittelua. Käymme katsomassa jokaisen leimikon, jonka aiomme ostaa, ja teemme kaadot. Samalla kuulemme metsänomistajan toiveet ja ajatukset, Kurkinen kertoo.

Luottopuun toimintaan kuuluu paljon muitakin metsäalan palveluja, kuten tuhkalannoitukset, typpi­lannoitukset, taimikonhoidot ja uusimpana asiana tie- ja ojasuunnittelut.

Jättipelkkahirsi on käsityötä

Kun ylisuuret männyt ja kuuset on kaadettu, ne ajetaan Luottopuun omalle sahalle. Siellä niistä tehdään jättimäisiä pelkkahirsiä, eli tukista sahataan pois kaksi kylkeä ja se kuoritaan.

Luottopuun sahalla tehdään 300-millisiä tukkeja, joista syntyy loppujalostuksessa 30 senttiä paksu seinä. Sitä varten puun latvan pitää olla vähintään 420 millimetriä paksu – tyvi voi olla halkaisijaltaan jopa metrin. Valmis pelkkahirsi siirretään kuivumaan luonnollisessa tahdissaan.

– Noin suuret hirret eivät mahdu koneelliseen kuivuriin. Niiden pitää myös saada kuivua rauhassa, jotta ne eivät halkeile niin voimakkaasti, vaikka halkeilu kuuluukin hirren ominaisuuksiin. Ylisuuren hirren kuivumiseen menee vuosi tai pidempäänkin, eikä se mene pilalle vaan paranee, vaikka kuivuisi kaksi tai kolme vuotta, Kurkinen kertoo.

Tällä hetkellä Luottopuulla on kolmen kilometrin verran ylisuuria tukkeja kuivumassa.

– Meillä voi käydä katsomassa kuivumassa olevia pelkkahirsiä. Ne ovat isoja kuvissa, mutta luonnossa vielä vaikuttavampia, Kurkinen kehaisee.

Asiakas saa valita nurkan muodon.

Kun tukit ovat kuivuneet, niistä ryhdytään veistämään rakennuksen kehikkoa asiakkaan tilauksen mukaan. Jättipelkkahirrestä voi tehdä kehikon lisäksi myös kattorakenteet.

Asiakas saa valita nurkan muodon, kuten esimerkiksi lohenpyrstön, pitkän nurkan tai norjalaisen nurkan. Luottopuun taitavan hirsitiimin jäljiltä jättihirsi on veistetty, varattu ja käsitelty. Salvokset ja eristykset on tehty viimeisen päälle.

– Hirsirakentamisen todelliset ammattilaiset tekevät hirsityön meidän hallitilassamme. Valmiit hirret kasataan ja puretaan kuljetettavaksi tontille kokoamista varten. Purkuvaiheessa kehikko eristetään esimerkiksi lampaanvillalla tai pellavaeristeellä, Kurkinen kertoo.

Luottopuun hirsitiimi kasaa kehikon tontilla, minkä jälkeen talon rakentamista jatkaa asiakas tai vaikka rakennusyhtiö. Hirren päälle ei tarvitse enää tehdä ulko- tai sisävuorausta.

Energiatehokas ja hengittävä 300-millinen seinä

Mikko Mikkonen on rakentanut omaan käyttöönsä saunamökin jättipelkkahirrestä ja on todella vakuuttunut sen ylivoimaisuudesta rakennusmateriaalina.

– 300-millinen hirsiseinä pitää kylmän ulkona ja lämmön sisällä. Luonnonmukaisella ja hengittävällä jättihirrellä on myös äärettömän hyvä äänen­erityskyky, eli ulkoa eivät äänet kuulu sisälle mökkiin, Mikkonen sanoo.

Koska jättihirressä on vain puuta, eikä esimerkiksi liimaa sidosaineena, sen hiilijalanjälki on pienempi kuin muiden puurakennusten hiilijalanjälki. Lisäksi jokainen hirsi on yksilöllinen ja asiakas saa halutessaan tietää, mistä hänen talonsa puut on kaadettu.

– Joku voisi moittia meitä siitä, että olemme kaataneet 200 vuotta vanhaa metsää. Meistä on kuitenkin paljon parempi asia, että niistä puista rakennetaan kauniita taloja sen sijaan, että ne käytettäisiin hakkeeksi tai sellun raaka-aineeksi, Kurkinen sanoo.

Hän korostaa, että metsään kuuluu myös jättää ylisuuria puita kasvamaan monimuotoisuuden varmistamiseksi.

– Vanhat puut ovat upeita muistoja menneiltä ajoilta ja hienoja maamerkkejä, joten joitakin jättipuita kannattaa tietysti jättää metsään. Omilla maillani olen jättänyt vanhoja puita pystyyn ajatellen, että jos ne ovat 200 vuotta siinä seisseet, niin saavat ne minunkin aikani siitä olla.