Muistatteko vielä Nokian Symbian-käyttöjärjestelmän? Pitkään kehitetty suomalaisen mobiiliosaamisen lippulaiva hävisi kisassa, kun Apple ja Google toivat markkinoille nettiaikaan ja kosketusnäyttöihin paremmin sopivat ohjelmistotuotteensa.

– Symbian ei ole ainoa asiaan vaikuttanut tekijä, mutta nimenomaan tuotekehitysinvestointien kautta sillä oli tosi iso vaikutus suomalaisyritysten investointien hiipumiseen, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Etlan marraskuussa 2021 julkistetun tutkimuksen mukaan investoinnit Suomessa pienenivät koko 2010-luvun suhteessa talouden kokoon. Ainoa poikkeus oli rakennusala, josta korkotason lasku teki houkuttelevan.

Yritysten investoinnit suhteessa omaan arvonlisäänsä eivät laskeneet, mutta sektori pieneni suhteessa muuhun talouteen, siis julkiseen sektoriin ja rakentamiseen.

Parhaimmillaan Nokia paitsi työllisti paljon tutkimus- ja kehitysväkeä, se onnistui myös tuotteistamaan näiden työn tulokset erittäin kannattavasti. Ali-Yrkön mukaan yrityksen vaikutus oli merkittävä sekä suoraan tutkimus- ja kehittämistoimintojen (t&k) investointeihin että epäsuorasti kansantalouden tuottavuuteen.

– Sen lisäksi, että Nokia teki itse, sillä oli myös yhteistyökumppaneita mukana tuotekehityksessä. Taloudessa yleensäkin tuppaa tulemaan kerrannaisvaikutuksia, jolloin suuren yrityksen tai toimialan muutokset vaikuttavat moneen muuhunkin alaan.

T&k hyödyttää koko kansantaloutta

Toki Suomessa tapahtui paljon muutakin kuin huippukannattavan suuryrityksen hiipuminen. Alkoi paperitehtaiden sulkemisaalto, työttömyyden nousu vähensi kulutuskysyntää ja työikäinen väestö vanheni. Vanheneminen ei sinällään selitä investointien vähenemistä, mutta se hidasti talouden toipumista ylipäänsä.

– Yleisesti t&k-toiminnan luonteeseen katsotaan kuuluvan, että osa siitä epäonnistuu, mutta pitemmällä aikavälillä syntyy kuitenkin hyötyä yhteiskunnalle ja bkt-kasvu paranee. Nokian tilalle ei vain syntynyt vastaavaa tutkimusta ja kehitystä, Ali-Yrkkö sanoo.

Yli kolmannes suuryrityksistä kertoo keskittyvänsä tänä vuonna toimintansa laajentamiseen ja kehittämiseen.

Vuosikymmenen investointilaman jälkeen alkaa kuitenkin näkyä merkkejä paremmasta. Tuore OP:n suuryritystutkimus kertoo, että yhä useampi yritys suunnittelee panostavansa kasvuun. Vielä vuosi sitten yritysten kasvuodotukset olivat matalat ja investointihalukkuus vaimeaa.

– Vuoden aikana on tapahtunut kuitenkin selvä käänne. Yli kolmannes suuryrityksistä kertoo keskittyvänsä tänä vuonna toimintansa laajentamiseen ja kehittämiseen, kuvaa OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi.

Kasvuhakuisten yritysten määrä on kaksinkertaistunut viime vuoden tutkimuksesta. Vastanneet yritykset aikovat vuonna 2022 kasvattaa tuotantokapasiteettiin kohdistuvia investointeja keskimäärin noin kuusi prosenttia. Edellisvuonna lupaus oli vain hieman yli kaksi prosenttia.

– Kasvuodotukset kertovat siitä, etteivät suomalaiset suuryritykset enää vilkuile pandemian keskellä hätäjarrua vaan satsaavat jo rohkeasti tulevaisuuteen. Kun vuosi sitten keskityttiin tuotannon tehostamiseen ja tuottavuuteen, nyt tähtäin on suunnattu kasvuun ja investointeihin, Keitaanniemi arvioi.

Aineettomat investoinnit elpymässä

Kasvua suuryritykset hakevat nyt erityisesti aineettomista investoinneista, kuten tuotteiden ja palveluiden digitalisoinnista sekä panostuksista henkilöstön kehittämiseen. Huomattavaa kasvua ennakoidaan myös yritysten kestävyysinvestointeihin.

Mutta onko käänne parempaan tilapäinen vai pysyvä? Etlan tutkimuksen mukaan investointien määrän lisääminen edellyttää panostamista talouskasvun näkymiin, kuten kilpailukykyyn ja työn tarjonnan lisäämiseen.

– Olisi hieno juttu, jos kestävään kehitykseen liittyvistä ratkaisuista lähtisi uutta talouskasvua liikkeelle, Ali-Yrkkö pohtii.

Suuryritystutkimus kertoo, että vastaajat ovat Suomessa tyytyväisiä etenkin energian, infrastruktuurin ja logistiikan toimivuuteen. Julkisen talouden tasapaino ja palkansaajajärjestöjen toiminta taas eivät herätä luottamusta.

Ali-Yrkkö arvioi, että investoinnit ovat elpyneet lähinnä meneillään olevan globaalin ylikysyntätilanteen ansiosta. Kapasiteetin täyskäytöstä nauttivat yritykset ovat lisänneet investointejaan. T&k-investointeihin saattaa jatkossa vaikuttaa myös valtion käyttöön ottama verotuki, joka koskee ulkoa ostettua, ei yrityksen omaa t&k-toimintaa.

Vaikka Nokia ja Symbian hävisivätkin globaalin käyttöjärjestelmäkisan, kilpailun karttaminen ei ole ratkaisu, painottaa Etla. Ja on ehdottomasti parempi, että tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat monien ja monen kokoisten yritysten harteilla eivätkä yhden yrityksen varassa.

– Markkinatalouden henkeen kuuluu, että suurinta peluria haastetaan, ja on myös hankkeita, jotka kilpailevat keskenään, Ali-Yrkkö sanoo.