Suomessa ja maailmalla ehdittiin jo ennen koronakriisiä tottua nollakorkoihin, matalaan inflaatioon ja maltilliseen hintojen nousuun.

Kuluva vuosi on kuitenkin nostanut taivaalle myös tummempia pilviä. Talouskasvussa taotaan koronan taittuessa liki ennätyslukemia ja kova kysyntä on nostanut monien kulutushyödykkeiden ja tavaroiden hintoja.

Esimerkeiksi kelpaavat vaikkapa rakennustarvikkeet, elektroniikan komponentit ja polttoaineet. Heikohkon satokauden jälkeen myös ruuan hintaan on ennustettu ensi vuonna nousupaineita. Kuumana käyvä asuntokauppa on puolestaan pitänyt neliöhinnat nousussa etenkin kasvukeskuksissa.

Lainakorkojen nousu on vielä monen mutkan takana

Moni asuntovelallinen tai isohkoa asuntolainaa miettivä voikin olla osittain ristiriitaisten talous- ja suhdanneuutisten keskellä ymmällään. Onko juuri nyt hyvä hetki ottaa lainaa vai pitäisikö ostopäätöstä sittenkin lykätä eteenpäin? Entä kuinka varautua tuleviin koronnousuihin

OP-ryhmän ekonomistin Tomi Kortelan mielestä isompaan huoleen ei ole aihetta, mutta muutamat realiteetit on hyvä tiedostaa.

– Se on ainakin selvää, että tästä eteenpäin koroilla on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Sitä on kuitenkin vaikea ennustaa, milloin tuo käänne tapahtuu – tuskin kuitenkaan seuraavien 2–3 vuoden aikana, hän toteaa.

Kortela perustaa näkemyksensä sille, että niin EKP:n kuin Yhdysvaltain keskuspankki FED:in elvyttävä rahapolitiikka näyttää toistaiseksi jatkuvan. Nykylinjalta ei myöskään loikata yhdellä päätöksellä korkojen noston tielle, sillä ensin on lopetettava elvytys.

Inflaatio on etenkin Yhdysvalloissa juuri nyt korkealla, mutta tulee tasaantumaan koronan jälkeisen talouskiihdytyksen hiipuessa. Nykyinen tilanne on pitkälti kovan kysyntäpiikin ja siitä johtuvien tuotantokapeikkojen tulosta. Kun ne purkautuvat, vähenevät myös inflaatiopaineet, Kortela toteaa.

Sanojensa vakuudeksi hän nostaa esiin tuoreet suhdanne-ennusteet. Niiden mukaan talouskasvu hiipuu koronakiihdytyksen jälkeen myös meillä Suomessa, sillä vuodelle 2023 ennustetaan enää noin 1,5 prosentin talouskasvua.

– Se hillitsee myös hintojen nousua ja inflaatiota, Kortela muistuttaa. 

Uusille asuntolaina-asiakkaille tehtävässä stressitestissä oman talouden kestävyyttä ja velanhoitokykyä koeponnistetaan 6,0 prosentin korkotasolla. Se voi tuntua epärealistisen korkealta, mutta toisaalta se kertoo nopeasti, minkä verran omassa taloudessa on puskureita ja pelivaraa.

Viisas velallinen varautuu jo nyt

Vaikka korkokäänne häämöttää vasta kaukana horisontissa eikä inflaatiopeikostakaan näytä olevan isompaa huolta, ei niitä kannata kuitata pelkällä olankohautuksella.

Etenkin isommissa asuntolaisoissa, joissa on pitkä maksuaika, pienikin koronnousu tietää helposti tuhansien eurojen lisälaskua. Jos tämä huolestuttaa, kannattaa oman talouden tilanne ja siihen liittyvät riskitekijät käydä yhdessä läpi oman pankin kanssa.

Omalle taloudelle onkin viisasta laskea ja asettaa perälauta, jota ei ylitetä kuin poikkeustapauksissa, opastaa OP:n tuotepäällikkö Atte Ylä-Mattila.

– Esimerkiksi uusille asuntolaina-asiakkaille tehtävässä stressitestissä oman talouden kestävyyttä ja velanhoitokykyä koeponnistetaan 6,0 prosentin korkotasolla. Se voi tuntua epärealistisen korkealta, mutta toisaalta se kertoo nopeasti, minkä verran omassa taloudessa on puskureita ja pelivaraa, Ylä-Mattila muistuttaa.

Koronnousun vaikutuksia lainanhoitoon voi tutkailla myös pankkien verkkosivuilta löytyvillä lainalaskureilla. Samalla selviää, millainen vaikutus esimerkiksi yhden prosentin koronnousulla on lainanlyhennyksiin.

– Mielenrauhaa voi hankkia myös tekemällä korkokatto-sopimuksen. Sen avulla voi sitoa asuntolainansa koron ylärajan pitkälle tulevaisuuteen. Samalla lainanhoidon kuukausikustannukset pysyvät omaan talouteen sopivalla tasolla, Ylä-Mattila kertoo.

Hän vinkkaa myös ajankohdan olevan nyt otollinen. Sopimukseen kirjattava korkokatto lukitaan sen hetkisen korkotason perusteella, eikä sitä muuteta kesken sopimuskauden.

Tarvitsetko lainaa asuntoon? Lainalaskurilla saat arvion lainan kustannuksista haluamallasi laina-ajalla.

Lue myös:

Kuinka suurella osalla kuukausipalkasta kannattaa lyhentää asuntolainaa? Katso kolme laskelmaa