10 vuotta: kortti käteen

Lapsella voi olla oma tili ja sen verkkopankkitunnukset käytössään vaikka syntymästä lähtien. Vanhemmat kuitenkin hallinnoivat tiliä tai tilejä siihen saakka, kunnes lapsi on 18-vuotias.

10 vuotta täytettyään lapsi voi saada vanhempiensa suostumuksella tiliinsä Visa Electron -kortin‍, jolla voi maksaa ostoksia ja nostaa rahaa pankkiautomaatista. Visa Elecron eroaa debit-kortista niin, että tilin katevaraus tarkistetaan aina maksettaessa. Electronilla ei siis voi saada tiliä miinukselle.

– Kortille voi asettaa käyttörajan. Yleinen raja on muutamia kymppejä vuorokaudessa. 20 euroa on melkeinpä minimi, jos aikoo saada nostettua käteistä automaatista, sanoo OP Etelä-Karjalan myyntijohtaja Mikko Ruokonen.

Ruokosen mukaan vanhemmat tekevät usein niin, että siirtävät pieniä summia rahaa lapsen käyttötilille. Mahdolliset isommat säästöt voi pitää suojassa erillisellä säästötilillä.

Kortin ottamisen yhetydessä OP tarjoaa lapsen älypuhelimeen ladattavaksi Pivo Junior‍ -sovellusta, josta voi seurata oman tilin tapahtumia ja nähdä, paljonko rahaa on jäljellä ja mihin sitä on käytetty. Myös vanhemmat voivat seurata lapsensa rahankäyttöä sekä verkkopankissa että Pivon avulla.

15 vuotta: oikeus itse tienattuihin rahoihin ja vastuu omista raha-asioista

Lapsi ei voi marssia pankkiin ja nostaa tiliään tyhjäksi ennen kuin täyttää 18 vuotta, sillä vanhemmat toimivat tätä ennen lapsen edunvalvojina.

15-vuotiaana hän kuitenkin saa oikeudet itse tienaamiinsa rahoihin.

Tässä vaiheessa aletaan usein miettiä verkkopankkitunnusten hankkimista, jotta nuori voi alkaa itse seurata tilinsä rahaliikennettä ja maksaa verkkopankissa laskuja.

Siinä tapauksessa että vanhemmat ovat sijoittaneet esimerkiksi lapsilisiä rashastoon lapsensa käyttöön, ne eivät näy vanhempien verkkopankissa, vaan niitä varten lapselle täytyy hankkia omat verkkopankkitunnukset.

15-vuotias voi myös perustaa oman ASP-asuntosäästötilin‍. Tilin rahoista maksetaan poikkeuksellisen hyvää korkoa, ja ASP-säästäjä saa asuntolainan keskimääräistä edullisemmilla ehdoilla, kuten tavallista pienemmällä marginaalilla.

– Alaikäisen pitää kuitenkin osoittaa, että hän on itse tienannut ASP-tilille laittamansa rahat Vanhemmat eivät siis voi kerryttää sinne rahaa, Ruokonen sanoo.

Omia tuloja ovat palkkatulo ansiotyöstä, työtä vasten saadut viikko- ja kuukausirahat, jotka maksetaan ASP-tallettajan palkkatilille, ja stipendi, joka on saatu esimerkiksi koulussa. Sen sijaan opintotuki tai lapsilisä eivät käy.

Pankki edellyttää, että 15–17-vuotias ASP-tallettaja toimittaa vähintään kerran vuodessa selvityksen tilille talletetuista varoista. Ilmoitus tehdään Valtiokonttorin laatimalla lomakkeella tai veroviraston antamalla ilmoituksella verotettavista tuloista. Pankki säilyttää ilmoituslomakkeet mahdollista myöhempää tarkistusta varten.

15-vuotiaana nuoren täytyy myös alkaa ottaa vastuuta omista raha-asioista. 15–18-vuotiaan luottotietoihin voidaan tehdä ulosoton varattomuusmerkintä. Jos alaikäisen nimissä on vaikkapa liikennevakuutus tai vuokrasopimus, niiden maksamatta jättämisestä voi tulla maksuhäiriömerkintä. Tällöin luottokortin, pankkilainan tai laskulla tavaroiden ostaminen vaikeutuu. Myös vuokra-asuntoa on tavallista hankalampi saada niin kauan, kun maksuhäiriömerkintä on voimassa.

18 vuotta: kaikki raha-asiat omiin käsiin

Kun nuori täyttää 18, vanhempien käyttöoikeus lapsensa rahoihin ja tileihin päättyy. Täysi-ikäinen pääsee käsiksi kaikkiin hänen nimiinsä avattuihin tileihin ja mahdollisiin rahastoihin. Halutessaan nuori voi vielä antaa tilien käyttöoikeudet vanhemmilleen, mutta niin ei tarvitse tehdä.

– Kun asiakas täyttää 18, pyydämme häntä käymään pankissa kahden kuukauden sisällä uusimassa verkkopankkitunnukset ja päivittämässä tiliasiansa, Ruokonen sanoo.

Ruokoselle on joskus tullut vastaan tapauksia, jossa 17-vuotiaan vanhemmat ovat huolissaan siitä, että lapsi tuhlaa vaivalla säästetyt rahat parissa kuukaudessa. Sellaisessa tilanteessa vanhemmat eivät oikein voi tehdä asialle mitään.

– Usein kuitenkin käy niin, että lapsen opiskeluja varten säästetyt varat ovat tilillä opiskeluaikojen yli, sillä nuori ei haluakaan käyttää niitä pois.

Ruokosen kokemuksen mukaan lapsilleen rahaa säästävät vanhemmat usein opettavat jälkikasvulleen rahankäyttöä ja selittävät, millaista pitkäjänteistä työtä säästäminen on. Myös esimerkiksi rahastojen seuraaminen yhdessä opettaa lapselle talouslukutaitoa.

– Minusta lapsille pitäisi puhua entistä avoimemmin rahankäytöstä ja sijoittamisesta. Ruotsissa tässä asiassa ollaan paljon Suomea edellä, siellä osakesalkusta voidaan puhua vaikka suvun joulupöydässä, Ruokonen sanoo.

Jälkikasvulle voi säästää rahaa tiettyyn rajaan asti ilman, että verottaja puuttuu asiaan. Lapsen tilille voi tallettaa rahana tai sijoituksina enintään 138 euroa kuussa, eli yhteensä alle 5000 euroa kolmessa vuodessa niin, ettei säästöistä mene lahjaveroa.

Omaisuus ei vaikuta lapsen tulevaan opintotukeen. Sen sijaan mahdolliset sijoitusten myyntivoitot tai osingot voivat vaikuttaa.

– Jos opiskelija myy osakkeitaan, hänen kannattaa tarkistaa Kelalta, millaiset summat vaikuttavat opintotukeen.

Muuttuvatko vakuutukset, kun lapsi kasvaa?

Jos vanhemmat tai vaikkapa isovanhemmat ovat hankkineen lapselle terveys- tai tapatumavakuutuksen, se ei automaattisesti muutu lapsen kasvaessa. Mikäli vanhemmat haluavat, he voivat jatkaa lapsensa vakuutuksia senkin jälkeen, kun tämä on täyttänyt 18 vuotta.

Vakuutusyhtiö antaa tietoa vakuutuksesta vain sen ottajalle, ei vakuutetulle, eli viimeistään 18-vuotiaana lapselle kannattaa kertoa, mitä vakuutus kattaa. Myös vanhempien kannattaa tarkistaa vakuutuksen kattavuus silloin, kun lapsi aloittaa uuden liikuntaharrastuksen.

– Jos lapsi harrastaa jotain lajiliiton alaista urheilua, vaikkapa jalkapalloa, yleensä lisenssissä on mukana vakuutus, OP Etelä-Karjalan myyntijohtaja Mikko Ruokonen sanoo.

Jos taas harrastus ei kuulu lajiliittoon, kannattaa olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön ja varmistaa, mitä kaikkea mahdollinen vakuutus kattaa.