Markkinoiden alkuvuoden ykköspuheenaihe onkin ollut kiistatta keskuspankkipolitiikka. Keskuspankkien suunnalta kantautuneet viestit rahapolitiikkalinjan lähestyvästä käännöksestä ovat olleet markkinoille todellista shokkihoitoa. Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti korkoaan 16.3. Koronnosto oli ensimmäinen sitten joulukuun 2018. Fed ennakoi nyt nostavansa ohjauskorkoa kuusi kertaa tänä vuonna. Myös Euroopan keskuspankin EKP:n on pakko ottaa aggressiivisempaa näkemystä korkomarkkinoista, sillä globaali inflaatiokehitys on osoittautunut selvästi ennustettua voimakkaammaksi ja hintapaineet aiemmin arvioitua pysyvimmiksi.

Inflaatiolla tarkoitetaan tuotteiden ja palveluiden hintojen nousua ajan kuluessa. Inflaatiota mitataan vuotuisina prosentteina. Mitä suurempi inflaatio on, sitä vähemmän voit tulevaisuudessa ostaa samalla määrällä rahaa kuin tänä päivänä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kuluttajahintainflaatio kiihtyi joulukuussa vuositasolla 7,0 prosenttiin, mikä on korkein lukema vuoden 1982 kesäkuun jälkeen. Euroalueen inflaatio kiihtyi tammikuussa 5,1 prosenttiin, eli koko euroalueen historian ennätystasolle. Inflaatio laukkaa nyt rajusti keskuspankkien 2 prosentin tavoitetason yläpuolella. Tämä näkyy myös arjessamme, kun sadattelemme bensan kallista hintaa tai sähkölaskun suuruutta. Inflaatio on jälleen nakertanut itsensä päivittäiseen elämäämme.

Markkinaheilunta on värittänyt sijoittajan alkuvuotta 2022. Hermostuneisuutta markkinoilla lisäävät muun muassa Venäjän sotatoimet Ukrainassa, inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka ja omikronvirus. Tästä vuodesta ei ole tulossa yhtä tyyntä kuin viime vuodesta. Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä. Osakemarkkinoiden heilunta korjaantuu pidemmässä ajassa, vaikka lyhyemmällä aikavälillä voi olla enemmän kurssien heiluntaa. Aika on aina sijoittajan puolella.

Mitä sijoittajan pitäisi nyt tehdä?

Korkosijoitukset ovat heikko lenkki, koska korot ovat nousussa, velkakirjasalkulle tai korkorahastolle on vaikea saada tuottoa. Osakkeet ja vaihtoehtoiset sijoitukset kuten kiinteistöt tai metsä tarjoavat edelleen inflaatiosuojaa pidemmällä tähtäimellä.

Pitääkö asuntovelallisen pelätä korkojen nousua?

Pelkäämiseen ei ole korkojen osalta syytä, mutta riskit on hyvä tiedostaa.

Markkinat hinnoittelevat asuntovelalliselle keskeisen 12 kk euribor -koron nousevan positiiviseksi jo kesällä vuosikausia kestäneen anemian jälkeen. Se päivä, jolloin asuntovelallinen joutuu maksamaan marginaalin lisäksi myös korkoja, on siis hiipinyt jo horisonttiin. Euribor-korkojen nousun hinnoitellaan jatkuvan maltillisella tahdilla myös tulevina vuosina.

Korkokatto suojaa asuntolainaasi korkojen nousulta

Nyt on korkea hetki pohtia omaa riskitasoa ja kykyä selviytyä aiempaa korkeammista korkomenoista. Hyvän sään aikana riskeihin varautuminen on järki-investointi.

Kun lainallesi laitetaan ajoissa Korkokatto, voit hyötyä matalasta korkotasosta myös tulevaisuudessa. Korkokatto tarkoittaa lainan viitekorolle asetettua ylärajaa, jota suuremmaksi korot eivät nouse. Se on korkosuojaus, joka sopii asuntolainaan tai muuhun euriborkorkoiseen lainaan. Asuntolainan lisäksi Korkokatolla on mahdollista suojata myös kulutusluotto.

Lue lisää korkokatosta