Pelkästä uteliaisuudesta asioita ei kuitenkaan kysytä, kysymyksille on painava syy: kiinteistönvälitysliikkeiden on noudatettava lakia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Vuonna 2017 voimaan tulleessa rahanpesulaissa on lueteltu kaikki ne toimijat ja toimialat, jotka ovat ilmoitusvelvollisia, mikäli kohtaavat asiakkaidensa rahaliikenteessä mitään vähänkään epäilyttävää.

Kiinteistönvälitysliikkeiden lisäksi muita tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi pankit, tilitoimistot ja autokaupat, alat, joissa liikutellaan isoja rahasummia ja joita voidaan siksi käyttää hyväksi rahanpesemisessä rahan alkuperä häivyttäen.

– Asuntokaupassa rahanpesu tarkoittaa sitä, että asunto ostetaan niin kutsutulla pimeällä rahalla ja myydään jonkin ajan kuluttua eteenpäin. Myynnin jälkeen rahalla on päivänvalon kestävä alkuperä, jos kukaan ei ostovaiheessa kiinnitä huomiota siihen, mistä rahat ostamiseen ovat tulleet”, OP Koti Pirkanmaan kiinteistönvälittäjä Niina Lahtinen sanoo. 

Suurin osa ilmoituksista on turhia eivätkä johda mihinkään

Laki velvoittaa kiinteistönvälittäjän täyttämään epäilyilmoituksen Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle aina, jos riittävän luotettavaa todistusta rahoituksen alkuperästä ei saada. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo ilmoitusten antamista.

Lahtisen mukaan joka ikiselle välittäjälle on ihan varmasti tullut vastaan tilanne, jossa epäilyilmoitus olisi pitänyt tehdä. Mitään varsinaista näyttöä epäilyn tueksi ei vaadita, pelkkä epäilys riittää ilmoituksen tekemisen perusteeksi.


Jos jonkun asuntokauppaa tekevän toimet ovat epäilyttäviä tai teot toistuvia, on todennäköistä, että toinenkin saman lain velvoittama taho tekee epäilyilmoituksen.

Rahanpesuilmoituksen tekemisessä ei aluehallintoviraston ohjeen mukaan ole kyse rikosilmoituksesta, vaan pikemminkin vihjeestä, jolla ilmoitusvelvollinen kertoo viranomaiselle työtehtäviensä ohessa havaitsemastaan poikkeuksellisesta toiminnasta, jota viranomaisen voisi olla syytä selvittää tarkemmin.

Suurin osa ilmoituksista on mitä todennäköisimmin turhia, eikä niiden kohteena ollut henkilö välttämättä koskaan saa tietää, että hänen toimistaan on epäilyilmoitus tehty. Edes kollegoille ei välittäjä saa tekemästään ilmoituksesta kertoa.

– Keskusrikospoliisin ammattilaiset tunnistavat ne merkit, joiden perusteella he joko tutkivat tarkemmin tai sitten eivät. Joka tapauksessa on aina parempi, että epäilystä kerrotaan kuin että ei kerrota, Lahtinen sanoo.

Epäilystä huolimatta kiinteistönvälittäjä etenee asunnon myyntiasiassa normaalisti ja kaupat tehdään, vaikka ilmoitus olisikin annettu eteenpäin. Ainoa, mikä Lahtisen mukaan voi hidastaa kauppaa, on se, että asiakas tarkoituksellisesti pimittää tietoja, eikä vastaa välittäjän selvityspyyntöihin. Silloin joudutaan odottelemaan vastauksia. 

OP Koti Pirkanmaan ohjeistuksen mukaan välittäjä tarkistaa asiakkaan tiedot aina siinä vaiheessa, kun asiakkuus perustetaan eli henkilö tai yritys otetaan välitysliikkeen myyjä- tai ostaja-asiakkaaksi. Ostotarjousta ei lähetetä myyjälle, ennen kuin tarvittavat selvitykset on saatu.

– Jos ostotarjous raukeaisi tietojen tarkistamisen takia, olisi se ikävä tilanne myyjän kannalta. Jos ostaja haluaa salata kysytyt tiedot, tie nousee hänen kohdallaan pystyyn ennen kuin mitään on ehditty tehdä, Lahtinen sanoo.

Näissä tilanteissa hälytyskellojen pitäisi soida

Aluehallintoviraston rahanpesuepäilyn ilmoittamisohjeissa on listattuna havaintoja, joiden pitäisi herättää välittäjän epäilykset. Tällaisia ovat muun muassa se, että asiakas tekee ostotarjouksen näkemättä kohdetta tai pyrkii kiirehtimään kauppoja ilman perusteltua syytä, tarjoaa huomattavaa ylihintaa kohteesta, on valmis myymään juuri ostamansa kohteen eteenpäin tappiolla tai tekee lyhyessä ajassa useita asuntokauppoja.

Lahtinen kertoo esimerkin tilanteesta, jonka tulisi aina soittaa välittäjän hälytyskelloja:

– Kun ensiasunnon ostaja on hankkimassa vaikkapa 250 000 euron kohdetta, on hyvin epätavallista, ettei hän tarvitse siihen pankilta rahoitusta. Välittäjän pitää kysyä, mistä varat ovat peräisin, vaikka selvityksen tekeminen tuottaakin ylimääräistä vaivaa.

Jos ostaja antaa selityksenä perinnön, on hänen toimitettava välittäjälle perinnönjaon asiakirjat. Salassa pidettävänä tietona ne jäävät vain välittäjäliikkeelle, mutta dokumentit on oltava ja ne esitettävä todisteena, mikäli aluehallintovirasto jälkikäteen pyytää selvitystä kaupasta. Kun todisteet saadaan, ei epäilyilmoitusta tehdä.

Rahanpesuilmoituksen tekemisessä ei ole kyse rikosilmoituksesta, vaan pikemminkin vihjeestä, jota viranomaisen voisi olla syytä selvittää tarkemmin.

Jos ostaja taas kertoo, että on säästänyt rahat ansiotuloistaan, täytyy välittäjän kysellä tarkemmin hänen työstään ja pyytää nähtäville palkkakuitteja ja todisteita säästämisestä. Mikäli epäilys kuiteista huolimatta jää, ilmoitus tehdään.

– Asiakkaan on aina annettava tiedot itse, suoraan pankilta ei OP Ryhmään kuuluva kiinteistönvälittäjäkään asiakkaan tietoja saa, Lahtinen muistuttaa.

Yhteiskunnan asialla

On paljon aloja, joissa pimeää tuloa on helppo ansaita. Verottaja ei aina pääse kiinni harmaan talouden rahavirtoihin, vaikka ne olisivat suuria tai jatkuneet pitkäänkin.

Jos jonkun henkilön tai asuntokauppaa harjoittavan yrityksen toimet ovat epäilyttäviä tai teot toistuvia, on todennäköistä, että kiinteistönvälittäjän lisäksi toinenkin saman lain velvoittama taho tekee epäilyilmoituksen. Kun ilmoituksia samasta henkilöstä tai yrityksestä tulee eri suunnista useampia, keskusrikospoliisi kiinnostuu varmasti ja jäljille mahdollisesti päästään.

Kiinteistönvälittäjä omituisine kysymyksineen ja selvityspyyntöineen toimii siis yhteiskunnan asialla. Vastuullisuus on yksi OP Ryhmän perusarvoista, sen toteuttamisessa ollaan tosissaan ja siihen panostetaan työntekijöiden perehdytyksin, koulutuksin ja joka vuosi uusittavin verkkokurssein.

Paitsi että luotettavana pankin välitysliikkeenä OP Kodissa halutaan toimia erityisen moitteettomasti eikä minkäänlaista sormien välistä katsomista hyväksytä, ilmoittamatta jääneistä epäilyistä, jotka paljastuvat jotain toista kautta, saatetaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneelle toimijalle määrätä sakkoa.

Aina silloin tällöin rahanpesuun syyllistymättömätkin ihmiset pahoittavat mielensä tarkistuksista.

– Pankilta asiakkaat hyväksyvät kyselyt helpommin kuin välittäjiltä, Lahtinen tietää.

Asiakkaiden on Lahtisen mukaan hyvä ymmärtää, että tietojen kysyminen turvaa myös heitä, tässä tapauksessa erityisesti myyjää. Kun kauppa on tehty, kauppa on tehty, sitä ei Lahtisen mukaan pureta, vaikka ostaja myöhemmin tuomittaisiinkin rahanpesusta.

Myyntiin ei ostajan varoihin kohdistuvilla kyselyillä ja alkuperätarkistuksilla ole siis vaikutusta eikä myyjän tarvitse kiinnittää asiaan mitään huomiota tai olla siitä huolissaan.

– Välitysliikkeenkään ei tarvitse, jos epäilykynnys pidetään matalana ja kaikki arveluttavat toimet ilmoitetaan tai ilmoittamatta jättämiselle on olemassa todistettavat perusteet. Velvoite koskee tiettyjen alojen toimijoita, ei koskaan yksityishenkilöitä, vaikka vihjeen epäilystä voi poliisille omia kanaviaan pitkin antaa kuka tahansa, Lahtinen sanoo. 

Asiakas on aina tunnistettava

Toinen rahanpesulain velvoittama asia, joka saattaa aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja harmia, useimmiten myyjälle, on henkilöasiakkaan henkilöllisyyden todentaminen.

– Kiinteistönvälittäjän on aina tarkastettava asiakkaan henkilöllisyys, ja siihen todisteeksi käyvät ainoastaan voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalaisen viranomaisen myöntämä ajokortti, Lahtinen sanoo.

Tilanne, jossa asiakas on muistisairas, on Lahtisen mukaan yksi ongelmallisimmista. Sairastunut on aikanaan valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan asioitaan ja edunvalvontavaltuutus on vahvistettu lain mukaisesti. Sairaus edennyt, ja edunvalvoja tulee asioimaan välitysliikkeen kanssa aikeissaan laittaa muistisairaan omistama asunto myyntiin. Välitysliikkeessä tunnistetaan edunvalvoja, mutta voimassa oleva henkilöllisyystodistus tarvitaan myös valtuuttajalta itseltään.

Kiinteistönvälittäjän on aina tarkastettava asiakkaan henkilöllisyys.

Mitä te häneltä mitään kyselette, minä olen hänen edunvalvojansa!, on Lahtisen mukaan yleisin ihmetyksen ja harmin aihe.

Valtuuttaja on mahdollisesti ollut sairas jo kauan, asuu hoitokodissa tai sairaalassa, eikä viisi vuotta kerrallaan voimassa olevaa henkilöllisyystodistusta enää ole. Välitysliikkeen pitää kuitenkin todentaa hänenkin henkilöllisyytensä, jotta asiakkuus voidaan perustaa ja asunto voidaan ottaa myyntiin.

– Tämä lakipykälä on aiheuttanut paljon mielipahaa. Me ymmärrämme harmin ja hankaluuden ja sen, ettei muistisairas tai hänen edunvalvojansa varmasti ole rahaa pesemässä. Mutta laki velvoittaa meitä silti, eikä tarkistusta voida sivuuttaa, Lahtinen pahoittelee.

Kuvassa: Vastuullisuus on yksi OP Ryhmän perusarvoista, sen toteuttamisessa ollaan Niina Lahtisenkin mukaan tosissaan. Siihen panostetaan työntekijöiden perehdytyksin, koulutuksin ja joka vuosi uusittavin verkkokurssein.

Tavoitat kiinteistönvälityksen asiantuntijamme sivuiltamme:

OP Koti Pirkanmaa‍‍