Syyskuussa ilmestynyt Pohjolan Osuuspankin 100-vuotishistoriikki ei ole mikään tavallinen, kovakantinen kirja, vaan dokumenttielokuva! Vartin mittainen dokumentti alkaa ensimmäisestä, Jaatilan ja Muurolan kyläkassasta Rovaniemen maalaiskunnassa, ja vähitellen elokuvassa edetään valokuvien ja videopätkien avulla nykypäivään.

Nykyisin Pohjolan Osuuspankki toimii Lapissa 13 eri paikkakunnalla, ja sen pääkonttori on Rovaniemen kaupungissa. Pohjoisin konttori sijaitsee Utsjoella.

Pohjolan Osuuspankki on toteuttanut ihmisten unelmia jo 100 vuotta. Katse on ollut jo sata vuotta sitten tulevassa, ja on yhä nykyään.

– Tämä näkyy päätöksissä, joita pankki tekee. Ne ovat asiakkaiden, toimialueen ja pankin kannalta hyvinvointia ja elinvoimaa lisääviä. Olemme esimerkiksi tarjonneet nuorille kesätyöseteleitä. Kesätyösetelit tarjoavat paikallisille yrityksille mahdollisuuden työllistää nuori ja toisaalta parantavat nuorten mahdollisuuksia saada töitä, kertoo Pohjolan Osuuspankin toimitusjohtaja Mikko Kokkonen.

Pankki on yhteiskunnan peili

Ensimmäinen Pohjolan Osuuspankin kyläkassa, Jaatilan ja Muurolan kyläkassa, perustettiin vuonna 1922. Sitä kutsutaan dokumentissa siemenkassaksi.

– Jo aiemmin ilmestyneessä 90-vuotishistoriikissa kerrotaan hauskasti, että kassa perustettiin kalastuskunnan kokouksen jälkeen paikallisen osuuskaupan konttorissa. Paikalla ollut konsulentti eli keskuslainarahaston neuvoja piti perustamispuheen, Kokkonen sanoo.

Pankin perustaminen tarkoitti käytännössä sitä, että paikkakunnalta löytyvät vähät varat kerättiin yhteen, ja lainattiin tarvitseville. Ensimmäiset unelmat ja ensimmäiset lainat olivat pieniä mutta tärkeitä: lainaa haettiin uusien kotieläinten hankintaan tai peltojen laajentamiseen.

Kyläkassoja perustettiin muillekin paikkakunnille Lappiin. Jokaisessa tuli olla vähintään 100 osakasta. Vuonna 1970 suurin osa näistä kyläkassoista yhdistettiin yhdeksi isoksi pankiksi, Pohjolan Osuuspankiksi.

Korona-aika vaikutti Pohjolan Osuuspankin talouteen vähemmän kuin luultiin

Merkittävä hetki 100-vuotisen historian aikana on ollut vuoden 1990 lama, joka opetti, että vaikeita aikoja tulee, mutta siitäkin selvitään. Vuoden 2008 taantuma vaikutti Kokkosen mukaan pohjoisessa vähemmän kuin muualla Suomessa, sillä Pohjolan Osuuspankki uskalsi lähteä yritysten hankkeisiin mukaan epävarmoista ajoista huolimatta.

Myös korona-aika vaikutti Pohjolan Osuuspankin talouteen vähemmän kuin luultiin, Kokkonen kertoo.

– Se muutti työskentelyn tapaa hieman enemmän etänä tapahtuvaksi, mutta taloudellisesti olemme menestyneet hyvin.

Historiikki sai ensiesityksensä syyskuun 16. päivänä Pohjolan Osuuspankin satavuotisjuhlissa, joissa keskityttiin nauttimaan nykyhetkestä erilaisten kulttuuriesitysten parissa.

Merkittävä päätös syyskuun lopussa

Nykyisten asiakkaiden yleisimpiä ja suurimpia unelmia ovat oman talon tai asunnon osto sekä yrittämiseen liittyvät unelmat.

– Pankki on yhteiskunnan peili. Kun asiakkailla menee hyvin, myös pankilla menee hyvin. Ja kun alue voi hyvin, se vaikuttaa myös asiakkaiden hyvinvointiin.

Pohjolan Osuuspankki aikoo olla ihmisten saatavilla ja läsnä paikkakunnilla tulevaisuudessakin. Merkittävä päätös tehdään syyskuun lopulla, kun Kemin seudun, Tornion, Oulun ja Pohjolan osuuspankkien edustajistot tekevät päätöksen mahdollisesta fuusiosta eli yhdistymisestä. Näin syntyisi uusi Pohjois-Suomen oma pankki nimeltään Pohjolan Osuuspankki.

– Toisin kuin usein mielletään, yhdistymisen tarkoituksena ei ole palveluiden karsiminen tai henkilöstön vähentäminen. Pikemminkin saadaan suuremman alueen osaaminen kaikkien käyttöön ja vahvemmat hartiat pohjoisen Suomen kasvun edistämiseen.