2020-luvun alku on ollut monella tavoin epävarmuuden vuosikymmenen alku. Talouden näkymät ovat nyt poikkeuksellisen sumeat ja maailmassa on useita muuttujia, joiden suuntaa on vaikea ennustaa. Kannattava ja vakavarainen finanssisektori tukee yhteiskunnan vakautta epävarmoina aikoina ja kykenee tarvittaessa reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin nopeastikin.

Teksti Timo Ritakallio, OP Ryhmän pääjohtaja @ritakti
Julkaistu 14.10.2022

Vaikka monet talouden indikaattorit näyttivät vielä vuoden alussa hyviltä, syksyn tultua optimismi talouskasvusta hävisi. Kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattorit laskivat, ja talouden kasvuennusteita muokattiin laajalla rintamalla alaspäin. Suomen talouden ennustetaan painuvan ensi vuonna taantumaan. Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota ja siitä seuranneet pakotteet ja vastapakotteet, nopeasti noussut inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka sekä erilaiset kapasiteettirajoitteet hidastavat talouskasvua.

Megatrendit muovaavat finanssialan toimintaympäristöä

Finanssialan kehitykseen vaikuttaa tulevina vuosina useita lähivuosilta tuttuja muutoksen ajureita. Sidosryhmien odotukset yhtiöiden toiminnalle kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämiseksi ovat aiempaa korkeammalla tasolla. Teknologian ja datan voima muovaa finanssialaa yhä voimakkaammin. Kaupungistuminen jatkuu eikä aiempaa laajempi etätyöhön siirtyminenkään näyttäisi vaikuttaneen kasvukeskusten vetovoimaan. Suomen väestö ikääntyy ja työvoimapula on mukana yhä useamman yrityksen arjessa.

Viime vuosien kriisien – maailmanlaajuisen koronaviruspandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan – jälkeen maailma on muuttunut merkittävästi ainakin yhdellä tavalla. Yli 20 vuotta kestänyt kansainvälistymisen ja vapaan maailmankaupan aika on kääntynyt geopolitiikan ja globaalin talouden epävarmuuteen. Jo koronaviruspandemian aikana kansakunnat kääntyivät sisäänpäin, kun matkustusrajoitukset ja kilpailu rokotteista aiheutti vastakkainasettelua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet ja vastapakotteet ovat toisaalta yhdistäneet Eurooppaa ja toisaalta lisänneet vastakkainasettelua lännen ja useiden muiden maiden välillä. Sotatoimien seurauksena syntynyt energiakriisi koettelee Euroopan union yhtenäisyyttä. Euroalueen yhteneväisyys on testissä myös yhteisvastuullisen velanoton myötä samaan aikaan kun edullisen lainarahan aikakausi on ohi. Maailmantalouden ja geopolitiikan mannerlaatat tulevatkin olemaan lähivuosina isossa myllerryksessä ja nyt on vielä ennen aikaista sanoa mihin asentoon ne lopulta tulevat asettumaan.

Asiakkaiden perustarpeet säilyvät samoina, vaikka asiointikanavat ja palveluiden käyttötavat muuttuvat

Huolimatta monista finanssialan toimintaympäristön muutoksista asiakkaiden perustarpeet säilyvät ennallaan: asiakkaat tarvitsevat edelleen pankki- ja vakuutuspalveluita niin maksamiseen, rahoitukseen, sijoittamiseen, varautumiseen kuin talouden hallintaankin. Asiakaskokemuksen standardit tulevat paitsi finanssialalta niin myös sen ulkopuolelta. Kuluttaja ei pelkästään vertaa vain eri finanssialan toimijoiden tarjoamaa palvelukokemusta toisiinsa, vaan hakee vertailupohjan sieltä missä kokee saaneensa sujuvimman palvelukokemuksen ja odottaa saavansa samanlaisen palvelukokemuksen myös finanssialalla. Teknologia ja datan hyödyntäminen mahdollistavat entistä henkilökohtaisemman ja oikea-aikaisemman palvelun kaikissa asiointikanavissa.

Muutama vuosi sitten uuden maksupalveludirektiivin (PSD2) tultua voimaan finanssialan kilpailukentän odotettiin muuttuvan nopeasti ja radikaalisti. Tosiasiassa lainsäädäntömuutos ei kuitenkaan tuonut markkinoille niin merkittävää määrää uusia toimijoita kuin vielä puoli vuosikymmentä sitten uskottiin. Kilpailu maksamisen alueella on kuitenkin monimuotoistunut ja maksamisen palvelut ovat yhä useammin integroitu esimerkiksi osaksi verkkokauppaostosta.

Sääntely haastaa ja suojaa

Globaali finanssikriisi vuonna 2008 opetti, miten tärkeää on huolehtia finanssijärjestelmän resilienssistä ja pankkien kyvystä palvella asiakkaitaan myös talouskriisien keskellä. Finanssikriisin jälkeen erilainen sääntely ja valvonta finanssialalla ovat lisääntynyt huomattavasti – ja sama trendi näyttäisi jatkuvan. Samalla myös finanssijärjestelmän kyky kohdata tulevia talous- ja finanssikriisejä on parantunut merkittävästi.

Yhdessä yli kaikkien aikojen

Koronaviruspandemian aikana pankit olivat osa ratkaisua, jonka avulla niin kotitaloudet kuin yrityksetkin selvisivät poikkeusaikojen yli varsin vähin taloudellisin vahingoin. Tärkein tehtävämme oli silloin varmistaa, että asiakkaidemme pankki- ja vakuutuspalvelut toimivat ja rahaliikenne sujuu myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Digitaalisilla palveluilla oli tässä keskeinen rooli. Olimme myös tukemassa kotitalouksia ja yrityksiä tarjoamalla heille aktiivisesti maksuaikajoustoja lainanhoitoon.

Ensi vuodelle ennustetun taantuman niin suomalaiset kotitaloudet kuin yrityksetkin kohtaavat varsin hyvistä lähtökohdista kotitalouksien kasvaneiden säästöjen ja yritysten vahvojen taseiden ansiosta. Finanssialan tehtävänä on tukea asiakkaitaan myös tulevien kriisien yli. Taloudeltaan vahva finanssisektori ja poikkeusoloissakin toimintakykyinen finanssisektori on yksi yhteiskuntamme huoltovarmuuden kulmakivistä. 120-vuotias OP Ryhmä toteuttaa tulevaisuudessakin perustehtäväänsä edistäen niin omistaja-asiakkaidensa kuin toimintaympäristönsä kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia yli kaikkien aikojen.

Kirjoittaja Timo Ritakallio on OP Ryhmän pääjohtaja.

Lisää aiheesta

Lisää aiheesta