Mikä on ETF ja miten sellaisella käydään näppärästi pörssikauppaa?
Lisää aiheesta
ETF:stä pöhistään keskustelupalstoilla, mutta kenelle nämä monimutkaiselta vaikuttavat tuotteet sopivat? Vieraina pokeriammattilainen ja sijoittaja Aki Pyysing sekä OP:n osakeanalyytikko Mikko Aalto.
ETF-rahastot (Exchange Traded Fund) seuraavat kohteeksi valittua indeksiä ja rahaston sijoitukset hajautetaan sen mukaan automaattisesti eri osakkeisiin. Automaattinen hajautus takaa alhaiset hallinnointipalkkiot. Riskinäkökulmasta ETF-sijoittaminen on kuin osakesijoittamista.
ETF:ien avulla voi sijoittaa lähes mihin vain, sillä ETF:iä on tarjolla lukematon määrä. Niitä on tiettyyn maailman kolkkaan sijoittavia tai esimerkiksi tietylle toimialalle sijoittavia ja erilaisia yhdistelmiä näistä. ETF:n kautta voi sijoittaa myös korkoihin tai raaka-aineisiin. Ne voivat olla myös käänteisiä, jolloin ETF:n arvo nousee, kun osakemarkkinat laskevat, tai vivutettuja, mikä tarkoittaa, että ETF tavoittelee esim. kaksinkertaista tuottoa kohdeindeksiin verrattuna.
– ETFien valttikortteja onkin kulutehokkuus sekä laaja, monipuolinen valikoima, analyytikko Mikko Aalto summaa.
Rakenteeltaan ETF:iä on kahdentyyppisiä: arvopaperipohjaisia (cash), sekä johdannaispohjaisia (swap). Arvopaperipohjainen eli fyysinen ETF-rahasto ostaa oikeasti ilmoittamansa osakkeet ja omistaa ne. Johdannaispohjainen eli synteettinen ETF-rahasto on solminut johdannaissopimuksen, jonka mukaan sopimuksen vastapuoli maksaa rahastolle vertailuindeksin mukaista tuottoa.
– Nykyään ETF:issä suuntana on arvopaperipohjainen rakenne, mikä ei juuri eroa indeksirahastoista.
Miten ETF-rahastot eroavat indeksirahastoista?
ETF:ien myyminen ja ostaminen on hieman joustavampaa kuin indeksirahastojen. Indeksirahastoja voi ostaa ja myydä rahaston sääntöjen mukaan. Niiden arvo ja hinta määritellään kerran päivässä. ETF:ien hinta elää markkinoiden mukaan ja niihin voi tehdä sijoituksia pörssin aukioloaikojen aikana.
– Sijoittaja pääsee myös helpommin käsiksi eri liikkeeseen laskijoiden ETF-rahastoihin, kun ne ovat tarjolla pörssin kautta. Indeksirahastoon voi sijoittaa vain kyseisen liikkeeseenlaskijan kautta. Esimeriksi OP:n indeksirahastoon sijoittaaksesi sinun tulee olla OP:n asiakas, Mikko Aalto lisää.
Pörssisijoittaminen tuo mukanaan myös erilaiset kulut; ETF:istä muodostuu kaupankäyntikuluja, indeksirahastoihin liittyy myynti- ja lunastuspalkkioita.
– Voidaan sanoa, että ETF:t vaativat vähän enemmän perehtymistä kuin indeksirahastot. Koska niitä on niin valtavasti, voi valitseminen olla vaikeaa. Pitää perehtyä ETF:n seuraamaan indeksiin ja ymmärtää kulurakenne. Lisäksi sijoittamiseen tarvitsee arvopaperisäilytyksen.
Kolme vinkkiä parhaan ETF-rahaston valitsemiseen
- Mieti, mihin haluaisit sijoittaa. Haluatko sijoituskohteeksi jonkun tietyn maantieteellisen markkinan, jonkun toimialan osakkeita vai enemmin esimerkiksi korkoindeksiä seuraavan ETF:n? Parhaan ETF-rahaston valintaa helpottamaan on tehty erilaisia valintatyökaluja. OP:n osaketutkimuksen OP:n Parhaat sijoitusvinkeistä löydät myös ETF-ideoita.
- Tarkista hallinnointipalkkio ja paljonko ETF:ään on sijoitettu. Jos sijoituksia on vain vähän, on vaarana, että liikkeeseenlaskija sulkee ETF:n ja tilittää varat sijoittajille. Sijoitusten määrä löytyy ETF:n esitteestä, kohdasta AUM = Assets under management.
- Maksaako ETF tuottoa vai ei? Jos sijoitat ETF:n tuotto-osuuteen, maksetaan sinulle kerran vuodessa tuottoa, josta täytyy maksaa myös veroa. Yleensä sijoittajalle on parempi, kun tuottoa ei makseta ulos. Silloin verotus tapahtuu vasta kun myyt sijoituksesi.
Kiinnostuitko sijoittamisesta? OP Sijoittajakoulun kaikki jaksot ovat nyt katsottavissa.
Tutustu myös aloittavan sijoittajan tueksi koottuihin op.median sijoittamisen artikkeleihin ja blogeihin sekä asiantuntijoiden vinkkeihin.