Kevät koittaa ja yritykset julkistavat jälleen tuloksiaan, vuosikertomuksiaan ja vastuullisuusraporttejaan. Jälkimmäisten kirjo on laaja: kourallinen isoja yrityksiä tuo tarjolle kattavia ja laajojakin julkaisuja, toisessa ääripäässä tietoa ei välttämättä löydy muutamaa riviä enempää.

OP Yrityspankin johtavan ESG-asiantuntijan Asko Siintolan tiimi analysoi yritysten luottokelpoisuutta vastuullisuuden näkökulmasta. Analyytikot ovat valitettavan tottuneita tilanteeseen, jossa analysoitavan tiedon löytäminen on työlästä, edellyttää useita erillisiä työkaluja datan jalostamiseksi käsiteltävään muotoon, ja senkin jälkeen vaatii vielä paljon laadullista tulkintaa.

– Tietoa löytyy, mutta se on usein heikosti käytettävässä muodossa. Ymmärrämme laajan näkökulman ja pehmeämpien arvojen mukanaolon, vaikka se asettaakin haasteita meidän toimintamme kannalta olennaisten vastuuasioiden tunnistamiselle laajasta tietomassasta, Siintola kertoo.

Erityisesti pienemmät yhtiöt saattavat empiä vastuullisuusraportoinnin aloittamista. Tämä on Siintolan mielestä monin osin ymmärrettävää, sillä regulaatio ei velvoita pieniä ja keskisuuria yrityksiä raportointiin tai liiketoiminnasta kertomiseen.

– Vastuullisuusraportointi ei saa olla ainoastaan trendi-ilmiö, joka on nyt pinnalla, vaan sen tulisi olla johdonmukainen tapa kertoa selkeästi yrityksen kestävistä toimintatavoista, vastuullisuustavoitteista ja niiden seurannasta.

Vastuullisuus kiinnostaa yrityksiä – yhteisiä viitekehyksiä raportointiin löytyy jo

Siintolan silmissä ihanteellinen vastuullisuusraportti perustuu taloudellisesti olennaisiin mittareihin, joilla on suora yhteys liiketoimintaan. Mittareita olisi rajallinen määrä ja ne olisivat yleisesti yhteneväisiä sekä mahdollistaisivat vertailun eri yritysten välillä.

Itse mittaristojen suhteen tilanne on pitkälti kansainvälisten käytäntöjen varassa. Yleisesti käytetty viitekehys vastuullisuusraportoinnissa on GRI (Global Reporting Initiative), jonka hyödyntämistä Siintola pitää hyvänä käytäntönä.

– GRI lähtee liikkeelle olennaisten teemojen tunnistamisesta ja malli ottaa myös sidosryhmien toiveet huomioon. Indikaattoreiden määritelmät eivät tosin ole aina kovin yksiselitteisiä.

Toinen tyypillisesti käytetty viitekehys on vastuullisten laskentastandardien luomiseen perustettu SASB (Sustainability Accounting Standards Board). Lisenssiin perustuva malli auttaa tunnistamaan taloudellisesti olennaiset teemat ja tukee mittareiden valinnassa.

Siintola näkee GRI:n ja SASB:n mahdollisen tulevan yhteistyön parantavan tiedon laatua ja vertailtavuutta tulevaisuudessa. Mukaan markkinoille on tulossa myös kansainvälisen standardin tilinpäätöstietojen julkaisuun laatinut IFRS-säätiö (International Financial Reporting Standards).

IFRS ilmoitti helmikuun alussa aikomuksestaan julkaista Sustainability Standards Board -aloitteensa Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastokokouksen yhteydessä marraskuussa 2021.

– On selkeästi nähtävissä, että vastuullisuusteema kiinnostaa ja sille on selkeät markkinat. ESG-datan tuottamisessa on menossa kova kansainvälinen kilpailu, Siintola toteaa.

Tiedon hyödyntäminen vaatii kuitenkin toistaiseksi soveltamista. Tulevaisuudessa hyödynnettävä tieto tulee saada entistä käytettävämpään muotoon. Selkeille analysointityökaluille on tilausta, johon painetta tulee myös sääntelystä.

– Esimerkiksi Euroopan pankkiviranomainen (EBA) on ohjeistanut osana muuta luotonannon ohjeistustaan, että kesästä 2021 alkaen vastuullisuusasiat, erityisesti ilmasto- ja ympäristöriskit, tulee huomioida luottopäätösten yhteydessä.

Ympäristö- ja ilmastotekijöiden lisäksi myös sosiaaliset mittarit tärkeitä 

Seurattavat mittarit ja tunnusluvut ovat usein toimialakohtaisia, joskin esimerkiksi ympäristö- ja ilmastotekijät koskettavat liki kaikkia toimialoja. Sosiaalisista mittareista etenkin henkilöstön asema liiketoiminnan voimavarana olisi niin ikään hyvä olla selkeästi raportoituna.

”Pankkina tutustumme yritykseen ensin julkisten tietojen kautta. Näkymää ja tietoja yrityksestä syvennetään yksilöllisen ja tarkemman tarkastelun myötä”, Siintola sanoo.

Mistä vastuullisuustiedon raportointi sitten kannattaa aloittaa? Siintolan mielestä yrityksen on hyvä huomioida raportoinnissa ainakin seuraavat mittarit:

  • Hiilidioksidipäästöt laskettuna kansainvälisen GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisesti. Laskentaan sisältyvät omat suorat sekä epäsuorat, energianhankintaan ja toimitusketjuihin liittyvät päästöt.
  • Ilmastoriskiarvio, miten fysikaaliset ja siirtymäriskit vaikuttavat ja miten niitä huomioidaan
  • Paikalliset ympäristövaikutukset esimerkiksi vesistöjen laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen
  • Henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot ja tapaturmataajuus yhdenmukaisin määritelmin