Onko tämä joku kauppa? Kysymyksen esitti Hannele Lemmetyn tuttavan lapsi, joka tuli vierailulle Lemmetyn mökille Siuntioon viime kesänä.

Lapsi ihmetteli erityisesti mökin pihapiirissä olevaa vajarakennusta. Se muistuttaakin sisältä hieman värikästä sekatavarakauppaa. Hyllyille on pinottu monenlaisia tavaroita, muun muassa koreja, maitokannuja, työkaluja, astioita, mattoja, kenkiä ja pöytäliinoja, ja katon paksuihin poikkiparruihin kiinnitetyissä nauloissa roikkuu kymmenittäin lasilyhtyjä.

Myös mökki on sisustettu runsaalla kädellä ja luovuutta käyttäen. Vanhan astiakaapin hyllyt ovat täynnä värikkäitä kahvikuppeja ja emalimukeja, ja keittiöstä löytyy myös muun muassa seitsemän paistinpannua, kasa kertakäyttölautasen alustoja ja kymmenittäin aterimia. Terassille on rakennettu viinilasitelineitä, joissa roikkuu ylösalaisin parikymmentä valko-ja punaviinilasia.

– Jonkun mielestä saatan rohmuta tavaraa, mutta kaikki on käyttöä varten. Voin järjestää vaikkapa 30 ihmisen juhlat lennosta, ja silloin koristeluun ei riitä kaksi lyhtyä, vaan niitä pitää olla viisikymmentä, Lemmetty sanoo.

Mökkiä on remontoitu vuosien varrella. Pari vuotta sitten Lemmetty teetti ison remontin, jossa purettiin vanhoja rakenteita ja saatiin mökkiin lisää tilaa.

Vanhemmat ostivat mökin 1970-luvulla

Luovan sisustuksen lisäksi mökki itsessään ei ole aivan tavanomainen kesämökki. Se on 1800-luvun perinteinen, ajan patinoima pieni hirsitorppa, jossa on suorakaiteen muotoinen pohjapiirros, yksi tupa ja yksi makuuhuone.

–Tiedän, että tämä on ollut kylän ensimmäisiä taloja, jonka navettaan on tullut vesi ja sähkö. Aikanaan talo on ollut hyvinkin moderni.

Lemmetyn vanhemmat ostivat mökin 1970-luvulla, Lemmetyn mukaan uskomattoman halvalla. Tuolloin pihassa oli vielä navetta ja talli, jotka on sittemmin purettu. Vanha savusauna seisoo edelleen pystyssä ja on käytössä.

Osan mökin esineistöstä Lemmetty on hankkinut itse, osa on hänen vanhempiensa jäämistöä ja osa oli talossa jo aikoinaan, kun se hankittiin.

Kaikki huonekalut ovat vuosikymmeniä vanhoja ja niillä on tarina. Esimerkiksi Lemmetyn nykyinen vaatekaappi on palvellut välillä myös kanakoppina.

– Äiti osti kopin 1970-luvulla yhdellä kahvipaketilla ja pesi sen hiekalla puhtaaksi mökin pihassa.

1900-luvun alun puinen astiakaappi on niin painava, että tarvittiin neljä miestä kantamaan se sisälle.

– Poikani totesivat, että he eivät enää koskaan siirrä sitä mihinkään.

Lemmetty nukkuu perinteisessä sivustavedettävässä sängyssä, jota hän on korjauttanut puusepällä.

Suurin osa sisustuksesta on kirpputoreilta. Lemmetty on keräillyt esimerkiksi sellaisia pöytäliinoja, joiden kanssa ei tarvitse harmitella, jos liinalle kaatuu juhlissa mehua tai punaviiniä.

Hannele Lemmetty sai mökin isältään ennakkoperintönä, ja hän haluaa itsekin jättää sen perinnöksi omille lapsilleen. – Kaikki me rakastamme tätä paikkaa.

"En ikinä lämmitä saunaa yksin"

Lemmetty on viettänyt mökillä kesät lapsesta asti. Hän peri mökin isältään ennakkoperintönä kymmenisen vuotta sitten. Muutaman vuoden hän kokeili yhteismökkeilyä veljensä kanssa, mutta lunasti sen veljeltä itselleen vuosi sitten.

Helsingissä asuvan Lemmetyn koko kesäaika kuluu käytännössä mökillä. Välillä on käytävä pesemässä pyykkiä ja hoitamassa asioita kotona, jonne automatka kestää puolesta tunnista tuntiin ruuhkista riippuen.

– Tulen aina kaupungista kipin kapin tänne takaisin.

Vaikka hän asuu mökillä itsekseen, hän ei useimmiten ole siellä yksin. Usein mökillä aikaa viettävät hänen lapsensa ja lapsenlapsensa. Kylässä käy myös paljon lähellä ja kauempanakin asuvia sukulaisia ja ystäviä, ja lähellä asuvien tuttujen kanssa on vahvat tukiverkostot, joista löytyy usein apuja erilaisiin mökkihommiin ja seuraa ruokapöytään.

– Mökillä on pitkä historia, ja täällä on käynyt aina hirveästi ihmisiä. En esimerkiksi ikinä lämmitä saunaa yksin. Ystävien kanssa käymme myös usein toistemme luona saunassa ja uimassa parin kilometrin päässä olevalla hiekkarannalla.

Mökillä on vietetty porukalla monet vaput, synttärit, juhannukset ja rapujuhlat. Lemmetty pistää mielellään pystyyn myös spontaaneja juhlia.

– Sukuni ja perheeni ovat olleet kovia juhlijoita, enkä itsekään ole sellainen, että vetäytyisin vain olemaan itsekseni.

Kun mökin verantaa remontoitiin, Lemmetty suunnitteli sen niin, että sinne mahtuu mahdollisimman paljon ihmisiä juhlimaan.

Juuret fyysisesti maassa

Hannele Lemmetty nauttii mökillä maalaiselämästä, joka on erilaista kuin kaupungissa mukavuuksien äärellä. On puutarhatöitä, kasvimaan hoitoa, kompostin ja ulkohuussin tyhjennystä. Vedet pitää kantaa kaivosta ja tiskit tehdä ulkona, saunojen lämmitys vie oman aikansa.

– Olen tosi onnellinen täällä. Tärkeintä on se, että ihan fyysisesti tunnen, että juureni ovat maassa.

Luonnon tarkkailusta saa perspektiiviä maailman suuriin huoliin.

– Katselen usein pihassa vierekkäin seisovia kahta todella vanhaa koivua ja ajattelen, että kuinka paljon elämää ne ovat nähneet, mutta täällä ne vaan seisovat.

Lemmetty on myös aina rakastanut vanhoja ja historiaa henkiviä taloja, joiden seinien sisällä on elänyt monta sukupolvea kokemuksineen.

– Kun katson täällä ympärilleni, ymmärrän, miten lyhyt on yhden ihmisen elämä. Me olemme niin pieniä, omalla tavallaan voikukkia tässä maailmassa.

Hän sanoo itse eläneensä liikkuvaista ja värikästä elämää, jossa on tapahtunut paljon muutoksia.

– Mökki on kuitenkin sellainen asia, joka pysyy.

Hannele nauttii erilaisten mökkihommien tekemisestä. – Olen käsillä tekeväinen. Koko ajan on jotain työn alla.

Etsitkö omaa mökkiä? Katso myynnissä olevat loma-asunnot OP Kodin sivuilta.

Lue myös:

Yhteinen mökki suvun kanssa

Anne asuu mökillään koko kesän – “Siellä on ihan eri tavalla tekemistä kuin kotona”

Testaa: Millainen mökkeilijä olet?