Omakotitalojen kauppa ollut muun asuntokaupan tavoin mukavassa myötätuulessa. Samalla potentiaalista ostajakuntaa löytyy myös vanhemmalle ja osin mittavaakin remontointia kaipaavalle rakennuskannalle.

Vuosituhannen vaihteessa innostuttiin kompakteista rintamamiestaloista ja nyt katseet ovat alkaneet hiljalleen kohdistua 1970-luvun omakotitaloihin ja kerrostaloasuntoihin. Orastava trendimuutos on havaittu myös rakennus- ja remonttineuvontaa tarjoavassa Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskuksessa (PRKK).

PRKK:n toimitusjohtajan Mikko Juvan mukaan kiinnostuksen kasvulle on lopulta varsin selkeät perusteet.

– Vielä muutama vuosi sitten 1970-luvun tasakattotaloja ei juurikaan arvostettu. Nyt yhdessä tasossa olevat asuintilat, erillinen keittiö, isot ikkunat sekä avarat ja valoisat olohuoneet tuntuvat taas toimivilta. Monia viehättävät myös isot tontit, jotka ovat usein jopa tuplasti nykyistä suurempia, Juva listailee.

Myös 1970-luvun kerrostaloasunnot kiinnostavat

Samat seikat ovat lisänneet kiinnostusta myös vastaavan ikäisissä kerrostalokohteissa. Alueet on rakennettu nykytyyliin verraten varsin väljästi, asuntojen pohjaratkaisut ovat edelleen varsin toimivia ja neliöhinnat kohtuullisia.

– Kerrostaloissa keskeisin asia on taloyhtiön kiinteistönpito, eli millä mallilla ovat esimerkiksi putki-, talotekniikka-, parveke-, vesikatto- ja ikkunaremontit. Jos näitä isoja remontteja ei ole vielä tehty, niihin voi upota lähivuosina helposti yli tuhat euroa asuinneliötä kohden, Juva muistuttaa.

Jani Kajander ja Katja Vilmi ihastuivat 1970-luvun rivitaloasuntoonsa ensisilmäyksellä. Asunto päivitettiin nykyaikaan alkuperäistä henkeä mukaillen. Katja halusi säilyttää katon paneloinnin ja tiiliseinät entisellään. Eniten asunnossa viehättää 1970-luvun selkeä ja mutkaton tunnelma, suurista ikkunoita tulviva valo ja alkuperäisenä säilytetty avotakka. Perhe luopui televisiosta ja kokoontuu nyt takkatulen ääreen. Pariskunta kannustaa tarttumaan rohkeasti 70-luvun kohteen remontoimiseen.

Monilla mielessä mummola-muistot

Osansa on myös vintagen vetovoimalla – varsinkin, jos sisustuksessa on vielä jäljellä ripaus alkuperäistä tyyliä. Selkeä ja helposti muunneltava pohjaratkaisu tarjoaa toisaalta monia mahdollisuuksia myös modernisointiin.

­– Ostajat ovat usein noin 35–40-vuotiaita, jotka etsivät ensimmäistä omakotitaloaan. Tyyli on heille tuttu joko omasta lapsuuskodista tai mummolasta, Juva lisää.

Kiistaton valtti on hänen mukaansa myös hintataso: 50-vuotiaaksi varttuneeseen omakotitaloon pääsee kiinni kohtuullisella summalla. Neliöistä ei tule heti pulaa, autotalli tai kellari tarjoaa näppärät harrastetilat ja bonuksena voi tulla jopa oma uima-allas, takkahuone ja atrium-piha.

– Eri asia sitten on, minkä verran noita tiloja kannattaa korjata ja ottaa käyttöön. 1970-luvun talot eivät ole erityisen energiatehokkaita, ja monissa on myös öljy- tai suora sähkölämmitys, Juva muistuttaa.

Kaikki lähtee katolta

Kuten aina asunto- ja talokaupassa, ostokohde kannattaa käydä huolellisesti läpi ennen päätöksentekoa.  Juva suunnistaisi 1970-luvun talossa ensimmäiseksi katolle ja tarkistaisi sen kunnon. Jos bitumikatteessa on kuoppia ja lohkeamia, kosteus on voinut päästä myös rakenteisiin.

– Moniin taloihin on rakennettu jälkikäteen matala harjakatto ja jätetty vanha tasakatto sen alle. Kannattaa siis tarkistaa, miltä siellä näyttää, hän vinkkaa.

Samalla tavoin on tutkittava talon alapohja, joka on voitu toteuttaa tuolle ajalle tyypillisellä valesokkelilla. Kosteusvarioille altista rakennustapaa ei ole käytetty 1980-luvun puolivälin jälkeen.

– Jos sekä katossa että alapohjassa on korjattavaa, voi olla järkevämpää miettiä jotain toista talovaihtoehtoa. Uusiksi näet menevät usein myös lämmitys- ja käyttövesivesijärjestelmät sekä sähköt, joten laskua kertyy nopeasti. Pelkkä alapohjan korjaus voi olla helposti 40 000 euron remontti, Juva ynnäilee.

Asiantuntija avuksi korjausarvioissa

Sisätiloissa asiantuntijan ensimmäinen ohje on nuuhkia sisäilmaa. Jos siinä tuntuu pistäviä tai vieraita vivahteita, se voi kertoa kosteista rakenteista ja jopa homeesta.

– Energiansäästösyistä moniin 1970-luvun taloihin tehtiin varsin vaatimaton ilmanvaihto. Usein niissä on vain muutama tuuletusikkuna ja liesituuletin, mikä on kaukana nykyvaatimuksista, Juva huomauttaa.

Teknisistä puutteista huolimatta tuon ajan laatikkoarkkitehtuurissa ja suunnittelussa on paljon myös plussapuolia. Niistä päällimmäisiä ovat asumisen vaivattomuus, tilojen toimivuus ja helpot muutostyöt. Hyvin huollettuna se palvelee käyttäjiään vielä vuosikymmenien päästä.

Asiantuntijan mukaan pää on kuitenkin pidettävä kylmänä loppuun saakka. Pahimmillaan käteen voi jäädä kiinteistö, joka nielee loputtomasti remonttirahaa – etenkin jos lähtee hakemaan mahdollisimman alkuperäistä designia. Käytännössä esimerkiksi ikkunat, ovet ja keittiökalusteet on teetettävä silloin mittatilaustyönä.

– Tällainen vintage-kohde kannattaa käydä todella tarkasti läpi asiantuntijan kanssa. Näin korjauksille saadaan laadittua edes jonkinlainen budjetti ja järkevä toteutusjärjestys. Samalla kirkastuu, onko kyseinen kohde ylipäätään ostamisen ja remontoimisen arvoinen. 

Tarvitsetko lainaa asuntoon? Lainalaskurilla‍ saat arvion lainan kustannuksista haluamallasi laina-ajalla.

Lue myös:

Tällaiset asunnot kiinnostavat ostajia nyt‍