Taloyhtiön yhteisistä tiloista tuli valtti: ”Vaikuttaa siltä, että ihmiset viihtyvät”

Hulppeita kattokerroksen sauna- ja juhlatiloja hienolla maisemalla. Yhteinen uimalaituri ja vuokrattavat sup-laudat. Hyvin varusteltu kuntosali ja pihassa pakettiautomaatti ja yhteiskäyttöauto.

Esimerkiksi tällaisia voivat olla tänä päivänä taloyhtiöiden yhteiskäyttötilat ja -palvelut. Asuintilaa säästyy muuhun käyttöön, kun kuntoilulaitteita tai pyykkitornia ei tarvitse pystyttää omaan kotiin. Jaetut tilat ja palvelut voivat myös tuntua arkea kohottavalta luksukselta.

Uskon, että moni pitää taloyhtiön viihtyisyyttä seikkana, joka nostaa asunnon arvoa.

Kuluttajat ovat tutkitusti kiinnostuneita yhteiskäytön mahdollisuuksista asumismukavuuden kohentajana. Taloustutkimus on tutkinut viime vuosina kaupunkiasumisen trendejä ja kuluttajien toiveita asumiseen liittyen.

Kaupunkiasuminen Suomessa 2023 -tutkimuksessa ‍selvisi, että kysyttäessä yhteiseen käyttöön tarkoitetuista tiloista kerrostaloasunnon ostamista harkitsevat toivoivat useimmin kuntosalia, talopesulaa, saunaa ja kuivaushuonetta. Kolmea ensimmäistä toivoi noin puolet vastaajista, kuivaushuonettakin yli 40 prosenttia vastaajista.

Nämä kaikki löytyvät tamperelaisesta Koskentien taloyhtiöstä.

Oma talonmies ja historiallinen sauna

Tampereen keskustan lähettyvillä sijaitseva Koskentie on yksi kaupungin suurimmista taloyhtiöistä. Se koostuu kymmenestä keltaokran värisestä rakennuksesta, ja asuntoja on 298. Vuosina 1949–1954 rakennettujen kerrostalojen lomassa on vanhoja puita ja kumpuilevaa pihaa.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Esa Niva, osti yhtiöstä kaksion noin 20 vuotta sitten. Ostopäätökseen vaikuttivat muun muassa yhtiössä asuvan tuttavan kertomukset. Niva on viihtynyt niin hyvin, että muutti myöhemmin hieman isompaan asuntoon samassa taloyhtiössä.

Kun Niva perusti työkaveriensa kanssa oman arkkitehtitoimiston, yrityksen vuokratilat löytyivät taloyhtiön kivijalasta.

Nivan mukaan on tavallista, että asukkaiden ystäviä ja sukulaisia päätyy samaan yhtiöön asumaan.

– Vaikuttaa siltä, että ihmiset viihtyvät, koska vaihtuvuus on suhteellisen pientä. Uskon, että moni pitää taloyhtiön viihtyisyyttä seikkana, joka nostaa asunnon arvoa. Rappukäytävissä näkee usein ilmoituksia, että joku haluaisi ostaa asunnon juuri tästä yhtiöstä.

Yhteiskäyttö lisää yhteisöllisyyttä

Koskentien hyvään maineeseen ja arvoon vaikuttavat myös pitkät perinteet yhteiskäyttötiloissa ja -palveluissa. Niitä nimittäin riittää.

Huoltorakennukseksi nimetyssä erillisrakennuksessa sijaitsee perhesaunavuoroille varattu sähkösauna sekä puulämmitteiset lenkkisaunat.

– Tässä toimi 1990-luvulle asti yleinen sauna, jonne kuka tahansa kaupunkilainen saattoi tulla saunomaan. Siellä on edelleen kaksi kertalämmitteistä kiuasta, joiden lämmittämisen saunatalkoolaiset aloittavat jo aamusta. Saunatiloja voi varata myös yksityistilaisuuksiin.

Huoltorakennuksessa on lisäksi pesutupa, kuntosali sekä iso puuverstas koneineen. Kun puuseppäyrittäjä lähti tilasta, taloyhtiö päätti sallia käytön kaikille asukkaille pientä korvausta vastaan.

Samoin tehtiin, kun tyhjentyneeseen kellarin vuokratilaan rakennettiin asukastoimikunnan ehdotuksesta vierashuone asukkaiden käyttöön.

Sitoutunut ja kiinnostunut hallitus sekä toimelias asukastoimikunta takaavat sen, että yhteiskäyttöpalveluita kehitetään. Samalla syntyy yhteisöllisyyttä.

– Asukkaiden ehdotuksesta olemme hankkineet pihalle myös istutuslaatikot sekä järjestäneet syksyisin ulkoilmaelokuvanäytöksiä.

Yhtiön talous on kunnossa

Tapahtumiin ja toimintaan liittyvä tiedotus hoidetaan taloyhtiön omalla keskustelupalstalla Viilu-verkkopalvelussa.

Nivan mukaan palvelut ovat suosittuja: sekä kuntosali että taloyhtiön parkkipaikalla seisova yhteiskäyttöauto ovat kovassa käytössä.

Pyykkitupa ja kuntosali ovat maksuttomia. Saunominen maksaa muutaman euron kerralta, verstaan käyttömaksu 50 euroa vuodessa ja vierashuone 30 maksaa euroa yöltä.

– Olemme voineet pitää maksut kohtuullisina, koska yhtiön talous on kunnossa. Kun osakkaita ja vuokralaisia on suuri määrä, meillä on katetta palveluiden tarjoamiseen ja varaa pitää myös omaa talonmiestä.

Taloyhtiön palkkaama talonmies on yksi Koskentien erityisyys. Nivan mukaan hyötyjä on useita: talonmies tuntee yhtiön, rakennukset ja ihmiset ja on nopeasti sekä luotettavasti asukkaiden apuna. 

– Kyllä tässä on mukavaa asua, kun on koti, kuntosali, sauna ja työpaikka samassa pihapiirissä. Onpa kivijalassa vielä korttelikapakkakin, Katubaari Axu, jossa on viikoittain esiintyviä yhtyeitä.

Toiveet ja todellisuus eivät aina kohtaa

Vaikka media nostaa esiin etenkin yksittäisiä uudiskohteita, joissa on kiinnostavia yhteiskäyttötiloja ja vaikka ihmiset niitä taloyhtiöihin toivoisivat, varsinaisesta trendistä ei ole kyse. Näin sanoo Kaupunkiasuminen Suomessa -tutkimuksen tekoon osallistunut Taloustutkimuksen asiantuntija Juha Lemmetyinen.

Kaupunkien asunnontuotannosta vastaavat pääosin suuret rakennuttajat, jotka laskevat tarkkaan kustannuksia. Valtavirtaa on pikemminkin yhteisten tilojen väheneminen.

Taloyhtiön vakavaraisuus sekä hallituksen taidot ovat tärkeässä roolissa. Asukkaiden aktiivisuuskin vaikuttaa siihen, millaisia tiloja ja -palveluja taloyhtiöihin saadaan. 

– Ainakin pääkaupunkiseudulla rakennuttajat priorisoivat myytävien asuntojen määrää sen sijaan, että tekisivät monipuolisia yhteiskäyttötiloja, vaikka ne asuntojen haluttavuutta ostajien keskuudessa lisäisivätkin.

Lemmetyisen mukaan asumisen kallistuminen etenkin kasvukeskuksissa vaikuttaa myös asumisen trendeihin. Asuntoa etsivät eivät välttämättä ole valmiita maksamaan ylimääräisistä palveluista, kuten kuntosalista, vaikka yhteiskäyttötilat toiveissa olisivatkin.

Tämän ilmiön takia jopa pyykkitupa, joka löytyi aikaisemmin lähes jokaisen kerrostalon kellarista, on nykyään yhä harvinaisempi.

– Edes yhteiskäyttöön tarkoitettu sauna ei ole enää uusissa kerrostaloissa läpihuutojuttu. Vanhemmissa taloyhtiöissä niitä vielä on.

Lemmetyisen mukaan Tampereen Koskentien taloyhtiö on verrattain harvinainen tapaus.

– Taloyhtiön osakkailla on todennäköisesti kiinnostusta ja sitoutuneisuutta jatkaa yhteiskäyttötilojen perinteitä. Myös taloyhtiön vakavaraisuus sekä hallituksen taidot ovat tärkeässä roolissa. Asukkaiden aktiivisuuskin vaikuttaa siihen, millaisia tiloja ja -palveluja taloyhtiöihin saadaan. 

Lue myös

Voiko kerrostalossa asuminen olla yhteisöllistä?‍

Taloyhtiö voi erottautua edukseen hankalassa asuntokauppatilanteessa‍