Kun astuu hämeenlinnalaisen perheen kotiovesta sisään, vastassa ovat naulakko ja kenkäkaappi sekä syvennys, jossa on ovi vaate- ja kylpyhuoneeseen. Eteisen jälkeen on olohuone, jonka perällä on makuualkovi ja oikealla seinällä keittiö. Tilavalle parvekkeelle paistaa aurinko.

Siinä se asunto sitten onkin. Tilaa yksiössä on kaikkiaan 31 neliötä.

Asukkaat Satu Gülle, hänen miehensä Furkan Gülle ja 6-vuotias tyttärensä Aura ovat viihtyneet kodissa kolmisin jo kuusi vuotta.

Ennen lapsen syntymää Satu ja Furkan Gülle asuivat yksiössä hetken kaksin. Kun lapsi ilmoitti tulostaan, he alkoivat heti etsiä isompaa kotia.

– Emme saaneet myytyä asuntoa ennen kuin Aura syntyi. Sitten hinnat tippuivat eikä ollut hyvä aika myydä, Satu Gülle kertoo.

Kun pariskunta oli asunut aikansa yksiössä pienen lapsen kanssa, he huomasivat, että systeemi toimi. Kaikki viihtyivät. Uuden kodin etsiminen jäi siihen.

– Ajattelimme asua täällä niin kauan, että olen saanut maksettua asuntolainan pois.

Satu Gülle on mitannut tarkkaan kaikki kotinsa huonekalut ennen niiden hankintaa. Esimerkiksi sohva on hankittu pienen koon perusteella. Kuusivuotiaan Auran sänky on puolestaan piilotettu vanhempien sängyn alle.

Erilliset tilat helpottavat asumista

Satu Gülle osti asunnon vuonna 2008. Ostopäätös syntyi ex tempore, kun hän päätti muuttaa Riihimäeltä Hämeenlinnaan.

– Asunto näytti tosi kivalta, ja ostin sen saman tien.

Kodin sijainti rauhallisella alueella, reilut kaksi kilometriä Hämeenlinnan keskustasta, viehätti Güllea. Hän ihastui myös yksiön pohjaratkaisuun, joka oli poikkeuksellinen moniin muihin yksiöihin verrattuna.

Usein yksiö tarkoittaa yhden huoneen kotia, jossa on keittokomero, mutta tässä kodissa on erillinen keittiö, makuualkovi ja iso parveke.

– Pohjaratkaisun vuoksi asunto on tosi toimiva edelleen.

Moni seikka on vaikuttanut siihen, että koti on pysynyt sopivana niin pitkään ja eri elämäntilanteissa.

Yksi niistä on juuri se, että asunnossa on erillisiä tiloja. Makuualkovi ja sänky on rajattu verhoilla ikään kuin makuuhuoneeksi. Ruuankäryt eivät leijaile keittiöstä suoraan alkoviin.

– Itse en tykkäisi asua yhdessä huoneessa, jossa sänky ja keittiö ovat samassa tilassa.

Satu ja Furkan Gülle tekevät kotona myös töitä. Toisen työhuoneena toimii keittiö, ja toinen voi naputella läppäriä olohuoneessa. Toisinaan Satu Gülle vuokraa työpöytäpaikkaa kodin lähellä sijaitsevasta työtilasta. Parvekkeen ansiosta asunnossa on kesäisin yksi huone lisää.

Lapsen kanssa ei tarvittukaan lisää tilaa

Ennen Satu Gülle luuli, että lapsen kanssa pitäisi olla automaattisesti lisää tilaa. Auran synnyttyä hän huomasi, ettei näin ollutkaan – pikkuvauva ei tarvinnut juuri lainkaan tavaroita, ja hän myös nukkui vanhempien välissä alkovin parisängyssä.

Kun lapsi kasvoi, vaari rakensi hänelle oman pyörillä varustetun lisävuoteen, joka sujahtaa päivien ajaksi piiloon parisängyn alle. Se vedetään uudelleen esiin illan tullen.

Güllen mielestä vilkkaan lapsen kanssa on oikeastaan helpompaa ja turvallisempaa asua pienessä kuin isossa asunnossa.

– On tosi hyvä asia, että meillä on pieni tila, jos lapsi menee pitkin seiniä. Hänen perässään ei tarvitse juosta, ja näen hänet koko ajan.

Satu Güllen perheen yksiössä on kaksi erillistä huonetta, olohuone ja keittiö. Se helpottaa asumista pienissä tiloissa. – Kun kaipaamme omaa rauhaa, olemme yksiön eri tiloissa.

Yksiössä asuminen on hyvin edullista

Kodin pinnat ja sisustus ovat muuttuneet moneen kertaan vuosien varrella. Gülle harrastaa sisustamista ja kodin muokkaamista intohimoisesti. Hän on maalannut seinät ja keittiön kaapit uudelleen aina, kun inspiraatio on iskenyt. Ensimmäisen muuton yhteydessä kotiin tehtiin iso pintaremontti, jossa maalattiin seiniä ja kattoa sekä uusittiin lattiaa.

Gülle on uusinut myös huonekaluja ja vaihdellut niiden paikkoja.

Suurempi koti ei ole kuitenkaan houkutellut.

– Olen aina tykännyt kotimme sijainnista, tästä alueesta ja taloyhtiöstä.

Yksiössä asuminen merkitsee myös tavallista pienempää asuntolainaa.

– Asunto on pieni, joten kokonaislainasumma ei ollut iso.

Pitää tykätä karsimisesta

Kun Gülle on jakanut kuvia asunnostaan somessa, moni on ihmetellyt, miten hän pystyy asumaan edelleen yksiössä. Pienessä kodissa asuminen erityisesti lapsen kanssa on herättänyt kauhistelua. Lapsi kärsii, moni on kommentoinut.

– Ihmiset ovat niin erilaisia. Kaikille tämä ei toimisi, mutta meille toimii. Olemme tiivis perhe ja viihdymme yhdessä. Asuttiinhan ennen vanhaankin hyvin pienissä tiloissa, eikä se ollut ongelma.

Güllen mielestä yksiössä asuvan pitää kuitenkin olla jollain tapaa minimalistinen, varsinkin jos ei asu yksin. 31 neliöön ei kovin paljon tavaraa mahdu. Eteisessä ja vaatehuoneessa on kuitenkin hyvin säilytystilaa, ja taloyhtiön pienessä häkkivarastossa säilytetään esimerkiksi kausivarusteita ja remonttitikkaita.

Jotta pienestä tilasta saa toimivan, on pohdittava myös huonekalujen mittasuhteita. Pienet ja sirot huonekalut saavat kodin tuntumaan tilavammalta kuin se onkaan. Gülle on mitannut tarkkaan kaikki huonekalut ennen niiden hankintaa.

– Nykyinen sohvamme on hankittu ihan sen perusteella, minkä kokoinen se on.

Vaikka yksiössä asuminen ei ole ekologinen kannanotto, pariskunta ei harrasta heräteostoksia eikä ylimääräistä kuluttamista. He hankkivat vain asioita, joita tarvitsevat tai haluavat oikeasti.

– Emme esimerkiksi tarvitse kuin yhdet lakanat. Ne pestään aamulla, kuivataan päivällä ja laitetaan sänkyyn illalla.

Myös karsimisesta pitää tykätä. Gülle käy tavaroita jatkuvasti läpi ja laittaa niitä kiertoon, jos kaapit alkavat täyttyä.

Keittiöstä löytyy omaa rauhaa

Miten kaksi aikuista löytää yksiössä omaa tilaa ja rauhaa? Satu Güllen mukaan se helpottaa asumista hieman, että kotona on kaksi erillistä huonetta.

– Kun kaipaamme omaa rauhaa, olemme yksiön eri tiloissa. Rauha tulee siitä, ettei kukaan hengitä niskaan. Omaan huoneeseen ei tarvitse lukkiutua.

Aura on päivät päiväkodissa. Jos hän on kotona ja aikuiselle tulee esimerkiksi tärkeä puhelu, se hoituu parvekkeella. Tärkeiden palaverien ajaksi toinen aikuinen lähtee lapsen kanssa ulos.

Kotiin mahtuu myös kyläilijöitä, mutta isot juhlat perhe on juhlinut kodin ulkopuolella.

Ei kiirettä uuteen kotiin

Gülle maksaa asuntolainansa pois vuoden loppuun mennessä. Perhe on alkanut pohtia uuden kodin hankintaa. He haaveilevat korkeasta loft-asunnosta, jossa olisi isot ikkunat. Furkan tarvitsisi kokonaan erillisen työhuoneen, ja myös Aura on ilmoittanut haluavansa oman huoneen.

Kiirettä ei kuitenkaan ole.

– Katselemme rauhassa vaihtoehtoja ja mietimme, millaisessa kodissa haluaisimme tulevaisuudessa asua. Harkinnassa on maksimissaan kolmio.

Kun muuton aika tulee, Gülle jää kaipaamaan yksiön intiimiä tunnelmaa ja helppohoitoisuutta.

Etsitkö uutta kotia? Katso myytävät asunnot‍ OP Kodin sivuilta.