Vannoutunut kerrostaloasuja Tiina ihastui 50-luvun taloon: ”Kun ennen säästettiin ulkomaanmatkaan, nyt säästetään salaojaremppaan”

Tiina Vaattovaaran kahden aikuisen ja kahden lapsen perheellä alkoivat koronasulkujen aikana niin sanotusti kaatua seinät päälle.

– Edellisessä asunnossamme lapset joutuivat jakamaan huoneen ja kieltämättä itsekin kaipasin välillä omaa tilaa, kun oltiin kaikki aika tiiviisti yhdessä. Katselimme mieheni kanssa isompaa vuokra-asuntoa samalta alueelta, mutta tarjonta osoittautui surkeaksi.

Vaattovaara ja puolisonsa innostuivat jättämään pankkiin lainahakemuksen, kun samasta rapusta tuli isompi asunto myyntiin.

– Olimme jopa hiukan yllättyneitä, kun pankki myönsikin meille lainan. Olemme molemmat luovalla alalla ja etsineet paikkaamme työelämässä pidempään. Lainalupaus avasikin yhtäkkiä valtavasti mahdollisuuksia. Että aijaa, me voidaan katsella myös omistusasuntoja, Vaattovaara nauraa.

Oliko talon osto hirveä virhe?

Pariskunta katseli edelleen kerrostaloasuntoja, mutta sekä hinnaltaan että alueeltaan tarkasti rajattuun hakuvahtiin osui myös kiinteistö, joka oli valmistunut vuonna 1958 ja remontoitu 2000-luvulla. Näyttöön mentiin vähän päähänpistosta.

– Tuli rakastuminen. Puoliso yritti kysellä tunnelmiani näytöllä, mutta en pystynyt puhumaan. Autossa itkin, että ”se oli liian ihana!”. Lapsetkin ihastuivat taloon ja sen sokkeloihin saman tien.

Seurasi kuntotarkastus, jossa ei ilmennyt mitään kummempaa, ja kaupat tehtiin. Ensimmäiseksi vaihdettiin talon lämmitysmuoto öljystä vesi-ilmalämpöpumppuun.

Vaattovaara on asunut lapsuutensa omakotitalossa, joten hän tiesi kyllä käytännönkin tasollakin, millaista oman talon ylläpito on.

– Työmäärä on silti yllättänyt. Onneksi mies on ollut paljon innokkaampi kaikenlaisissa talon ylläpito- ja remontointipuuhissa. Hän jaksaa googlettaa ja etsiä tietoa Youtubesta ja Facebook-ryhmistä. Hän haluaa oppia asioita, mikä on kunnioitettavaa. Itselläni ei ole sellaista inspiraatiota. Kun roskakaapin ovi hajosi kaksi vuotta asuttuamme, minulla oli työn puolesta monenlaista stressiä mielen päällä. Hajonnut ovi sai mielessäni valtavat mittasuhteet ja mietin, oliko talon osto hirveä virhe, Vaattovaara nauraa nyt vedet silmissä.

Tosiasiassa talo on tuntunut alusta asti kodilta ja asiat ovat loksahdelleet paikoilleen yksi kerrallaan. Vaattovaaran miehen kirkkaankeltainen perintöpöytä pinnatuoleineen näyttää siltä kuin se olisi ollut tässä keittiössä aina. Puuseppäisän tekemä kirstu on paraatipaikalla olohuoneessa ja lapsetkin ovat päässeet sisustamaan omia huoneitaan.

Suhtautuminen huonelämpötilaan on muuttunut

Mikä elämässä on eniten muuttunut, kun perhe muutti kerrostaloasunnosta omaan taloon?

Vastuu on erilaista kuin vuokralla asuessa.

– Esimerkiksi nyt vaikka jätehuolto. Teet itse sopimuksen ja päätät, mitä jätteitä kerätään. Meillä on nyt sekajäteastia ja biojätteen keräys. Kierrätämme myös kaiken muun, ja nämä viedään kauppareissujen yhteydessä keräykseen. Keittiön kyljessä on komero kierrätykselle. Minusta on ollut ihan kasvattavaa, että vastuu on nyt minulla, ja haluankin kantaa sitä vastuuta yhteiskunnallisessa mielessä.

Yksi olennainen asia, jonka Vaattovaara on omassa mielessään huomannut muuttuneen, on suhtautuminen huonelämpötilaan.

– Nykyään pistetään villapaita päälle, villasukat jalkaan ja takkaan tulet!

Tuntuu uskomattomalta, että meillä on huone, jossa on pöytä, jonka ympärille voimme kutsua vieraita.

Talon piha oli ehtinyt kasvaa liki umpeen viimeisten vuosien aikana, mutta pariskunta ei ota sen laitosta stressiä.

– Olemme vähitellen raivanneet pihaa näkyviin. En ole yhtään viherpeukalo, mutta tekniikka on tullut tässäkin avuksi ja olen tunnistanut pihan kasveja appien avulla. Ja lapset rakastavat trampoliinia!

Pöytä, jonka ympärille kaikki läheiset mahtuvat

Vaattovaara laskeskelee, että omakotitalossa perheen kuukausittaiset kulut ovat hiukan enemmän kuin vuokralla asuessa.

– Perspektiivi talouteen on myös muuttunut ja puskuria pitää olla ihan eri tavalla. Kun ennen säästettiin ulkomaanmatkaan, nyt säästetään mahdolliseen salaojaremppaan. Ainakin tiedostamme, että talon kanssa tulee kaikenlaista melko välttämätöntä, mihin rahaa tarvitaan, hän sanoo.

Entisen vannoutuneen kerrostaloasujan ei ole myöskään ollut aivan mutkatonta suhtautua talon ongelmiin.

– Esimerkiksi kun suihkun kaivo ei vetänyt, ehdin jo säikähtää ja ajatella, että noniin, kaikki on pilalla. Kävi ilmi, että kaivossa olikin vain likaa, Vaattovaara nauraa.

Huojentavaa on myös se, että vaikka itse ei tiedä kaikesta kaikkea, on asiantuntijoita, jotka kyllä tietävät. 

Kahden vuoden aikana taloa on jo oppinut hiukan lukemaan, ja esimerkiksi lämmitystä osataan jo säätää tälle talvelle eri tavalla kuin vuosi sitten.

Ihanaa on myös se, että tilaa on nyt reilusti.

– Jos meillä ennen oli kolme huonetta ja keittiö, nyt laskin, että meillä on täällä noin kymmenen huonetta.

Musiikinopettajana ja muusikkona työskentelevä Vaattovaara sai talon myötä toteuttaa unelmansa akustisesta pianosta. Se sijaitsee talon ruokailuhuoneessa. Siellä on myös suuri pöytä, jonka ympärille perheen läheiset kokoontuvat jouluna.

– Kerrostaloasuntoon emme voineet tilanpuutteen vuoksi kutsua ihmisiä jouluksi. Tuntuu uskomattomalta, että meillä on huone, jossa on pöytä, jonka ympärille voimme kutsua vieraita.

Lue myös:

Mårten rakensi ekokodin entiseen kasvihuoneeseen: ”Teen tästä museon!”

Rovaniemeläisten Annikan ja Markon koti rakentui muuttovalmiina, mutta jotain olisi voinut tehdä toisinkin – tämän he olisivat halunneet tietää, ennen kuin rakensivat talon‍

Haaveiden mökistä totta – Mari rakennutti mökin yksin‍