Näin nuorten tulevaisuususkoa voi vahvistaa: 5 parasta vinkkiä

Tässä maailmanajassa ei ole helppoa olla nuori. On ilmastonmuutosta, koronapandemiaa ja nyt vielä Ukrainan sota, joka heiluttaa koko maailman tasapainoa. Tämän päälle tulevat paineet opiskelussa ja työelämässä, kun vaatimukset vain kasvavat.

Epävakaa maailmantilanne vaikuttaa siihen, minkälaisia ajatuksia nuorilla on tulevaisuudesta. Pärjäänkö minä? Entä pärjääkö maapallo?

Lasten ja nuorten säätiö teki Tietoevryn kanssa selvityksen‍, jonka mukaan alle puolet nuorista uskoo, että ihmiskunnalla on halua tai kykyä ratkaista suurimmat globaalit ongelmat.

Tilanne huolestuttaa asiantuntijoita

Tulos on hälyttävä, sanoo Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen.

– Ei ole tietenkään mieltä ylentävää nähdä, miten nuoret ajattelevat aikuisten hoitavan asioita, mutta valitettavasti se on myös hyvin ymmärrettävää.

Aiemmin ilmastonmuutos oli nuorten päähuolenaihe, mutta nyt suurin ahdistus liittyy sotaan.

Nuoret seuraavat maailmaa, ja uhkakuvat aiheuttavat huolta, murhetta, stressiä ja masennustakin.

– Kun itse elin nuoruuttani 1990-luvun lopulla, maailmahan oli ihan auki ja ilmapiiri varsin huoleton verrattuna tähän päivään. Uskon, että maailman kehityskuluilla on vaikutusta siihen, että nuoret ovat aiempaa ahdistuneempia ja uupuneempia, Alanen pohtii.

Näin uskoo myös ympäristöahdistuksen tutkija ja teologi Panu Pihkala.

– Nuoret seuraavat maailmaa, ja uhkakuvat aiheuttavat huolta, murhetta, stressiä ja masennustakin, hän sanoo.

Pohjola Vakuutus ja osuuspankit pyrkivät vahvistamaan nuorten tulevaisuususkoa yhteistyössä Lasten ja nuortensäätiön kanssa Dreams-ohjelman‍ avulla. Hankkeessa julkisuudesta tutut lähettiläät vierailevat yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa kertomassa oman inspiroivan kasvutarinansa.

Nuoret uskovat itseensä

Toisaalta nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on selvityksen mukaan vahvistunut. Vain 13 prosenttia nuorista epäili, etteivät heidän kykynsä ja taitonsa riitä tulevaisuudessa selviytymiseen.

Pihkalan mukaan ristiriidassa voi olla kyse mieltä suojelevasta dynamiikasta: jos uskoo itseensä, maailman tila ei tunnu niin masentavalta.

Samansuuntainen veikkaus on Alasella.

– Voi olla helpompi ajatella, että maailman ongelmat eivät kosketa minua ainakaan juuri tällä hetkellä, hän sanoo.

Maailman pelastaminen ei ole nuorten vaan aikuisten vastuulla.

Toisaalta kyse voi olla pienestä tilastoharhasta: selvitys tehtiin, kun koronarajoitteet purettiin, mikä on saattanut vaikuttaa positiivisesti nuorten ajatuksiin mahdollisuuksistaan.

Pihkalan mielestä on hyvä, että nuoret uskovat itseensä, mutta toisaalta yksilön ja maailman välinen ristiriita voi tuottaa haasteita.

– Jos ajattelee, että minulle käy kyllä hyvin, vaikkei muille kävisikään, siinä on mahdollinen yhteiskunnallinen ongelma. Silloin on vaikeampi muuttaa isoja asioita, jotka pitäisi kuitenkin yhdessä korjata, Pihkala sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei maailman pelastaminen ole nuorten vaan aikuisten vastuulla.

Enemmän tekoja, vähemmän puhetta

Huoli maailman tulevaisuudesta vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja myös päätöksiin.

– Voi esimerkiksi ajatella, että miksi opiskella, jos tämä kaikki kuitenkin loppuu pian, Pihkala sanoo.

Alanen on Pihkalan kanssa asiasta samaa mieltä ja kokee, että myönteisille tulevaisuuden näkymille on suuri tarve. Samalla nuorissa on hänen mukaansa valtava määrä myönteistä muutoshalua.

– On maailmanlaajuista liikehdintää ja toimijuutta, kuten ilmastoaktivismia, mikä on hieno juttu. Se oikeasti vaikuttaa maailmaan, ja lisäksi itse toiminta tuo toivoa, Alanen sanoo.

Se on ihmisyyden ydintä: kantaa mielessään asioita, jotka riitelevät keskenään, ja pysyä silti toiveikkaana.

Molempien asiantuntijoiden mielestä aikuisilta kaivataan tekoja, ei puheita, sillä nuoret näkevät hyssyttelevän lässytyksen läpi.

Lisäksi esimerkiksi median pitäisi kertoa jatkuvien huonojen uutisten lisäksi myös hyvistä asioista. Niitäkin kun tapahtuu koko ajan.

– Ihmismieli havaitsee ja muistaa uhat paremmin kuin hyvät uutiset. Tämänkin vuoksi median olisi syytä muistuttaa myönteisistä asioista, Pihkala sanoo.

– Ihmiskunnan valmiudet ratkaista ongelmia ovat nyt paremmat kuin koskaan, ja paljon hyvääkin kehitystä tapahtuu jatkuvasti, mutta se jää valitettavan usein negatiivisten asioiden varjoon, Alanen jatkaa.

On tärkeää kulkea rinnalla ja tukea

Ihmisen elämä on täynnä ristiriitoja, ja etenkin nuorena ne voivat tuntua sietämättömiltä.

Sitä haluaisi olla eettinen ja ekologinen, mutta se on miltei mahdotonta yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat osa globaalia talousjärjestelmää. Voi olla ahdistavaa, jos ei kykene elämään riittävän hyvin, riittävän oikein.

Se on ihmisyyden ydintä: kantaa mielessään asioita, jotka riitelevät keskenään, ja pysyä silti toiveikkaana.

Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta yritetään pysyä yhdessä kiinni elämän merkityksellisyydessä ja edistää kestävyyttä kykyjemme mukaan.

– Ristiriitoja ja tietynlaista ambivalenssia, jotka kuuluvat elämään, on helpompaa kestää 40-vuotiaana kuin 20-vuotiaana, Pihkala sanoo.

Siksi tarvitaan ihmisiä, jotka jaksavat uskoa, tukea ja auttaa. Sillä vastaus epätoivoon löytyy harvemmin pelkistä faktoista ja järkeilystä.

– Kuljetaan rinnalla ja tuetaan. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta yritetään pysyä yhdessä kiinni elämän merkityksellisyydessä ja edistää kestävyyttä omien kykyjemme mukaan, Pihkala sanoo.

Näin vahvistat nuoren tulevaisuususkoa

Vinkit antoivat Olli Alanen ja Panu Pihkala.