”Nuorenakin voi sattua jotain, ei vain vanhana” – Kurun pariskunta halusi turvata tulevaisuutensa ja teki edunvalvontavaltakirjan

Elämä on mallillaan hämäläisessä lapsiperheessä. Isä on lopettanut päivän työt, ja äidilläkin on hetki aikaa istahtaa sohvalle. Aleksi ja Elina Kuru asuvat omakotitaloa rauhallisella maaseudulla Tammelan kyljessä Torron kylässä.

Kiireetön jutteluhetki luonnistuu, kun esikoinen Enni Kuru, 3,5, katsoo televisiosta piirrettyjä ja kuopus Veikko Kuru, 10 kk, vetelee päiväunia.

Näin asioiden soisi jatkuvan pitkälle tuleviin vuosiin. Vanhemmat voisivat tehdä työtä ja huolehtia perheestä. Lapset saisivat kasvaa reippaiksi ja huiskeiksi nuorukaisiksi.

Itsestään selvää ei ole kuitenkaan mikään. Sen Aleksi, 33, ja Elina, 33, ovat hyvin oivaltaneet. Aleksi työskentelee maanviljelijänä ja metsäkoneyrittäjänä, Elina on kotiäiti. Vapaa-aikanaan Elina harrastaa hevosia. 

– En halua mustamaalata mitään, mutta Aleksi on pitkiä aikoja yksin metsässä ja tekemisissä isojen voimien kanssa. Aina voi sattua jotain, Elina sanoo.

– Kyllä hevosetkin voivat olla vaarallisia. Elina luottaa niihin sataprosenttisesti, mutta minä en, Aleksi sanoo leikitellen.

Aleksi hankkii perheen päätoimeentulon metsätöistä. Hän ajaa jyhkeää ajokonetta eli kuormatraktoria ja kuljettaa sillä puita metsästä tienvarteen, josta toinen auto käy poimimassa ne eteenpäin kuljetettaviksi.

Metsätöiden lisäksi hän viljelee lähellä sijaitsevan lapsuudenkotinsa peltoja yhdessä veljensä kanssa. Pelloilla kasvaa ruokaa suomalaisten suuhun, pääosin kauraa, ohraa ja vehnää. 

Vuoden alussa lapsuudentila siirtyi hänen ja hänen veljensä nimiin sukupolvenvaihdoksen myötä. Poikien vanhemmat asuvat yhä talossa, ja isä auttaa myös viljelyksessä.

On järkevää miettiä tässä elämänvaiheessa, että nuorenakin voi sattua jotain, ei vain vanhana, Elina kuvailee.

Sukupolvenvaihdos teetätti paljon paperitöitä ja keskusteluja muun muassa pankin kanssa. Kurun veljekset halusivat katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Kumpikin laati avioehdon puolisonsa kanssa, jotta veljet eivät joutuisi toisilleen maksumiehiksi, jos jommankumman avioliitto päätyisi eroon.

Edunvalvonta perustuu luottamukseen

Sukupolvenvaihdon yhteydessä Kurun pariskunnasta oli luontevaa laatia myös testamentti ja edunvalvontavaltakirja.

– Kun veljekset alkoivat hoitaa asioita, päätimme Aleksin kanssa, että hoidetaan meidän kummankin asiat kuntoon. On järkevää miettiä tässä elämänvaiheessa, että nuorenakin voi sattua jotain, ei vain vanhana, Elina kuvailee.

Elina ja Aleksi allekirjoittivat kumpikin oman edunvalvontavaltakirjan, jossa he nimesivät luotettavan henkilön hoitamaan asioitaan siltä varalta, etteivät he siihen itse kykenisi. Elina valitsi ensisijaiseksi valtuutetukseen Aleksin ja vara- ja toissijaiseksi valtuutetuksi siskonsa.

– Siskoni oli tehnyt saman jo vuosia sitten, ja hän kyseli, että eikö meidänkin kannattaisi, Elina kertoo. – Nyt on huolettomampi ja levollisempi mieli.

Aleksi nimesi puolestaan Elinan ensi sijalle ja varalle veljensä.

– Toisaalta valtuutus rakennettiin siten, että Elina voisi hoitaa metsäkoneyritykseni ja veli maanviljelyyn liittyviä asioita, hän selventää.

Järjestely vakuutti myös Aleksin vanhemmat. Hekin tekivät edunvalvontavaltakirjan.

 

Elinaikaista edunvalvontaa

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jonka avulla henkilö voi varautua esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden aiheuttamaan toimintakyvyttömyyteen.

– Valtakirjan hyviä puolia on, että henkilö voi määrittää itse, kenet haluaa valtuuttaa asioidensa hoitamiseen. Valtakirjan tärkein vaihe onkin luotettavan valtuutetun valinta. Nimeämisessä korostuu syvä luottamussuhde, korostaa OP Lounaismaan lakiasiainpäällikkö Juha-Matti Toikka.

Valtuuttajan täytyy valtakirjan laatimishetkellä olla täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen, ja hänen on ymmärrettävä valtakirjan merkitys. Hän voi määritellä yksityiskohtaisesti asiat, joita valtuutus koskee. Usein kyse on talouteen, omaisuuteen ja esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvistä toimista.

– Tällainen valtakirja voisi olla kaikilla täysi-ikäisillä. Usein se tehdään, kun ollaan vähän iäkkäämpiä, mutta nuoremmallekin voi sattua mitä vain, vaikkapa onnettomuus, joka voisi halvaannuttaa yrittäjän yritystoiminnan. Edunvalvontavaltakirjan avulla yritystoimintaa voidaan viedä eteenpäin, Toikka havainnollistaa.

Edunvalvontavaltakirja laaditaan henkilön elinajan asioiden hoitamista varten, ei kuolinpäivän jälkeistä aikaa varten. Valtuutus on vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa‍, ennen kuin se astuu voimaan. Siihen tarvitaan lääkärintodistus ja alkuperäinen valtakirja.

Edunvalvontavaltakirjan voi halutessaan kumota tai sen sisältöä voi muuttaa.  

– Valtakirja rinnastuu testamentin laadintaan. Se kannattaa laadituttaa asiantuntijalla, jotta se on pätevä ja vastaa sisällöltään valtuuttajan tarpeita, Toikka korostaa.

Asiakirjan etuihin lukeutuu se, että edunvalvontavaltuutus astuu voimaan lähtökohtaisesti nopeammin kuin edunvalvojan määrääminen. Jos siis vaikkapa Aleksi Kuru ei pystyisi hoitamaan toiminimensä asioita, asiat eivät jumittaisi, sillä Elina Kuru voisi ottaa ohjat käsiinsä, kun Digi- ja väestötietovirasto olisi vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen.

Juttua on muokattu 15.11.2021 viimeisen kappaleen osalta. Aiemmin tekstissä todettin edunvalvontakirjan olevan nopeammin saatavilla kuin edunvalvojan määrääminen. Digi- ja väestötietovirastossa on kuitenkin ollut merkittävää ruuhkaa asiakirjojen vahvistamisessa, jopa puoli vuotta, ja tekstiä on muokattu tältä osin.