Vaikka suomalaiset ovat vakuuttaneet itsensä ja taloutensa melko hyvin, vain 31 prosentilla Finanssialan vuoden 2020 Vakuutustutkimukseen vastanneista oli vapaaehtoinen henkivakuutus kuoleman varalta. Keskimäärin suomalaisella kotitaloudella on 3,6 erilaista vakuutusta. Yleisin on kotivakuutus‍, joka löytyi 88 prosentilla vastaajista. 

– Suomalaisista liian harvalla on henkivakuutus. On ehkä totuttu luottamaan sosiaaliturvan kattavauuteen. Henkivakuutuksella varautumisella on kuitenkin tärkeä rooli oman ja perheen talouden suunnittelussa, Business Developer Petra Lappalainen OP-Henkivakuutuksesta toteaa.  

Yhden hengen henkivakuutus vai pariturva? 

Yhden hengen henkivakuutuksessa‍ on yksi vakuutettu, ja pariturvassa‍ on kaksi vakuutettua. 

Pariturva on yhden hengen henkivakuutusta edullisempi, ja se sopii hyvin esimerkiksi pariskunnille. Pariturva-vakuutuksen ottaminen ei edellytä avioliittoa. Henkivakuutuksen vakuutusmaksu riippuu valitusta korvaussummasta ja myös vakuutetun iästä. Myös vakuutetun terveydentila voi vaikuttaa summaan.

– Pariturvassa korvausmäärä on molemmille vakuutetuille yhteinen. Vakuutuskorvaus maksetaan menehtyneet vakuutetun edunsaajille, minkä jälkeen vakuutus päättyy. Jos vakuutetut kuolevat samanaikaisesti, jaetaan vakuutuskorvaus tasan kummankin vakuutetun edunsaajille.

Jos pariturva päättyy toisen vakuutetun kuolemaan tai pariskunta eroaa, on vakuutetulla oikeus jatkaa henkivakuutusta yksilöllisenä vakuutuksena samalla korvaussummalla, ja ilman uutta terveysselvitystä.

Miksi henkivakuutus on tärkeä?

Varsinkin jos pariskunnalla on yhteistä asuntolainaa tai lapsia, halutaan usein puolin ja toisin varmistaa, että toinen osapuoli pärjää, jos toinen menehtyy. 

Vaikka pariskunnat tyypillisesti ottavat pariturvan, joissain tapauksissa erillinen henkivakuutus on kummallekin tarkoituksenmukainen.  

– Erilliset henkivakuutukset voivat olla perustellut esimerkiksi tilanteessa, jossa perheen toinen aikuinen tienaa merkittävästi toista enemmän, ja hänellä on päävastuu perheen toimeentulosta. Tällöin kummankin erilliset henkivakuutukset voidaan mitoittaa heidän henkilökohtaisten tulojensa ja vastuulla olevien lainojen mukaisesti.

Henkivakuutus mitoitetaan tulojen, velkojen ja lasten lukumäärän mukaan.

– Henkivakuutus on riittävästi mitoitettu, kun sen korvaus kattaa henkilön osuuden lainoista, hänen yhden vuoden bruttotulonsa sekä 20 000 euroa huollettavaa lasta kohden, Lappalainen toteaa. 

Toisinaan tilanne voi olla sekin, että vakuutuksenottajalla on merkittävää omaisuutta, josta aiheutuisi kuolemantapauksessa läheisille huomattavat perintöverot maksettavaksi. 

– Henkivakuutuksella voi varautua myös perintöveroihin.

Edunsaajamääräys ajan tasalla

Lähiomaisille henkivakuutuskorvaus on perintöverotettava. Jos edunsaajaksi on määrätty joku muu kuin lähiomainen, joutuu hän maksamaan korvauksesta pääomatuloveroa‍.  

Vakuutuksenottaja päättää itse vakuutuksensa edunsaajasta. Henkivakuutuksen edunsaajamääräys‍ ohittaa testamentin, eli henkivakuutuksen korvauksensaajaa ei voi määrätä testamentilla. Edunsaajamääräyksen muutos tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle kirjallisesti.

– On tärkeää tarkistaa säännöllisesti, että oman henkivakuutuksen edunsaajamääräys on ajan tasalla. Etenkin elämänmuutostilanteissa, kuten avioeron, uuden asuntolainan‍ tai lapsen syntymän yhteydessä on tärkeää paitsi tarkistaa vakuutuksen edunsaajamääräyksen ajantasaisuus, myös henkivakuutuskorvauksen määrän riittävyys.

Turvaa läheisesi ja ota OP Henkivakuutus. Lue lisää vakuutuksesta.‍