Metsä on terveydenhoitaja Irina Pelkkalan henkireikä. Hän menee sinne niin usein kuin mahdollista. Yleensä mukaan tarttuu jotain syötäväksi ja säilöttäväksi.

– Lapsena säilöin metsän antimia yhdessä isoäitini kanssa, hän kertoo.
Pelkkalan säilömiskausi alkaa pihlajansilmuista, kuusenkerkistä, korva- ja huhtasienistä, raparperista, syreeninkukista ja voikukista.

Pihlajansilmuista ja kuusenkerkistä Pelkkala valmistaa siirappia. Kuusenkerkkiä hän käyttää myös maustesuolan tekemiseen. Sienet hän kuivaa ja säilöö lasipurkeissa sellaisenaan.

Omenoista Pelkkala valmistaa viinihapon avulla tuoremehua ja säilöö soseena. Myös käenkaali eli ketunleipä pääsee Pelkkalan pakastimeen.

Raparperista hän tekee mehua ja hilloa. Voikukkien keltaisista osista Pelkkala keittää makeaa siirappia, jota voi käyttää hunajan tavoin vaikka teessä. Syreeninkukista Pelkkala tekee hilloa ja syreenisokeria.

Kesän edetessä säilömisvuorossa ovat mansikat ja vadelmat sekä oman kasvimaan ja kasvihuoneen kasvikset. Tomaateista valmistuu noin sata litraa tomaattikastiketta pakastimeen. Niistä riittää myös itse tehtyyn ketsuppiin.

Nainen keittiössä purkittamassa sienihilloketta.
 Irina Pelkkala purkittaa suppilovahverohilloketta. Marjat ja sienet ovat Pelkkalan suosikkisäilöttäviä.

Jos kirsikkatomaatteja tulee paljon, Pelkkala kuivattaa niitä auringossa ja laittaa valkosipulin sekä basilikan kera oliiviöljyseokseen.

– Aurinkokuivatut tomaatit säilyvät öljyssä hyvin pitkään.

Luonto tarjoaa ilmaiseksi hyvät raaka-aineet

Kesän taittuessa syksyyn Pelkkala kerää metsästä säilöttäväksi tatteja, suppilovahveroita ja kantarelleja. Mustikoista, puolukoista, pihlajanmarjoista, karpaloista ja tyrnistä hän tekee mehuja ja hilloja tai pakastaa sellaisenaan.

Omenoista Pelkkala valmistaa viinihapon avulla tuoremehua ja säilöö soseena. Myös käenkaali eli ketunleipä pääsee Pelkkalan pakastimeen.

– Säilömisessä on rajana vain mielikuvitus.

Säilötyt kasvikset riittävät yleensä jouluun asti. Silloin nautitaan myös oman pihan kirsikkalikööriä.

Pelkkalalle säilömisessä ei ole kyse elämänfilosofiasta, jossa pyritään tekemään mahdollisimman paljon itse. Hän säilöö, koska nauttii siitä ja ruuanlaitosta yleensä. Pelkkalan säilöntäsuosikkeja ovat kaikki marjat ja sienet.

– Suomalainen luonto tarjoaa ilmaiseksi mielettömän hyvät ja ravintorikkaat raaka-aineet, joita pystyy säilömään niin monin tavoin.

Säilöminen säästää rahaa

Pelkkalaa viehättää ajatus siitä, että kun on itse kerännyt ainekset, tietää tarkalleen, mitä syö. Säilömisen myötä säästyvä raha on harrastuksen mukava puoli.

Hän ei osta kaupasta lainkaan hilloja, mehuja, pakastemarjoja, tomaattikastiketta eikä sieniä. Säilötyt kasvikset riittävät yleensä jouluun asti. Silloin nautitaan myös oman pihan kirsikkalikööriä.

Kaikesta keräämästään ja säilömästään Pelkkala jakaa osan lapsilleen ja lastenlapsilleen.

– Lisäksi kalastamme puolisoni kanssa mökillä, joten ostan kaloista ainoastaan merilohta ja sitäkin suoraan kalastajalta.

Nainen kaatamassa puolukkamehua suppiloon.
Irina Pelkkala valmistaa syksyisin puolukoista Vaasan Jaakon juomaa. 

Pelkkala noudattaa kalojen säilömisessä kalastajan antamaa neuvoa: Kala fileoidaan pakasterasiaan, ja rasia täytetään vedellä. Sen jälkeen rasia laitetaan pakastimeen, jolloin vesi jäätyy. Jää pitää kalan tuoreena siihen saakka, kunnes vesi sulatetaan.

Marjarouhe on trendikästä

Pelkkala hyödyntää keräämistään kasviksista ja marjoista kaiken, minkä pystyy. Vadelman ja tyrnin lehdistä hän tekee teetä, porkkanan naateista pestoa ja marjojen mäskistä vitamiinipitoista marjarouhetta. Sitä voi laittaa vaikka jogurtin joukkoon.

Minulle uusin juttu on ollut vaahterankukkien kerääminen ja kuivaaminen.

Pelkkala on tehnyt majarouhetta jo pitkään, mutta nyt se on noussut trendikkääksi terveysruuaksi. Myös villiyrttien kerääminen ja säilöntä on tällä hetkellä suosittua. Pelkkalakin haluaa oppia lisää siitä, mitkä yrtit ovat syötäviä.

– Minulle uusin juttu on ollut vaahterankukkien kerääminen ja kuivaaminen.

Jos säilöö kuivattamalla, sen voi tehdä joko hyllyllä sanomalehden päällä tai uunissa uuninluukku auki tai niin, että luukkua avaa välillä. Pelkkala käyttää kuivasäilömiseen myös kasviskuivuria.

– Säilöminen ei vaadi mitään erikoistaitoja, mutta kuivaamalla säilöessä ei saa hosua. Kuivattavan aineksen on oltava täysin kuiva ennen purkittamista. Purkkien on myös oltava puhtaita.

Pelkkala ei muista epäonnistuneensa säilömisessä, mutta sen hän pitää aina mielessä, ettei hilloja keitellessä saa poistua lieden viereltä hetkeksikään. Marjat voivat kiehua nopeasti yli, ja sotku keittiössä on sen mukainen.

Näin valmistuu puolukkamehu

Syksyisin Pelkkala valmistaa puolukkamehua nimeltään Vaasan Jaakon juoma. Hän kerää sitä varten 10–12 litraa puolukoita. Kotona hän puhdistaa marjoista roskat ravistamalla niitä marjalävikössä. Sitten hän survoo puolukat sauvasekoittimella.

Survoksen sekaan Pelkkala lisää vettä ja viinihappoa. Sen jälkeen hän antaa seoksen tekeytyä kaksi päivää ja lisää sokeria maistellen välillä juoman makeutta. Kun sokeria on oman maun mukaan sopivasti, mehu kaadetaan lasipulloihin.

Mustikkahillopurkki lautasella, jonka päällä mustikoita.
Pelkkala valmistaa mustikoista hilloa ja mehua tai pakastaa sellaisenaan.

– Jos mehun pinnalle tulee ennen pullotusta vaahtoa, se pitää poistaa, sillä vaahto voi homehduttaa juoman, Pelkkala vinkkaa.

Puolukkamehutiiviste on valmis jääkaapissa säilytettäväksi. Reilusta ämpärillisestä puolukoita syntyy noin viisi litraa mehutiivistettä.

– Kukin sitten laimentaa sitä vedellä makunsa mukaan.

Lisää säilöntävinkkejä ja ohjeita Irina Pelkkalan Instagram-tilillä @irinapelkkala.

Piditkö artikkelista? Tilaa maksuton OP Median uutiskirje, ja saat sähköpostiisi ajankohtaiset vinkit oman taloutesi hallintaan sekä asumiseen kerran viikossa.

Lue myös:

Miten löytää hyvä marjastuspaikka?

Kasvihuone jämämateriaaleista – hinnaksi tuli 150 euroa