1. Kuka väistää ja miten ohitetaan?

Kaikki eivät hiihdä samaa vauhtia. Hidasta hiihtäjää saattaa stressata ajatus ladun tukkimisesta, nopea taas ei haluaisi hidastaa edellä hiihtävän tahdin vuoksi. Miten siis väistetään ja ohitetaan oikein?

– On sanomattakin selvää, että nopeampi hiihtäjä väistää. Jos mielii ohittaa ladulla, tulee takaa

tulevan väistää edellä menevää ja hoitaa ohitus ladun viertä pitkin. Nopeamman hiihtäjän taitotaso pitäisi olla sellainen, että väistäminen onnistuu. Kilpailut ovat erikseen ja ladut kuuluvat kaikentahtisille hiihtäjille, summaa Electrofit-yrityksen perustaja, hiihtovalmentaja Simo-Viljami Ojanen.

2. Perinteisen uralla hiihdetään perinteistä tyyliä

Toiset hiihtävät pertsaa, toiset vapaata. Missä kohtaa sitten milläkin tyylillä saa edetä?

– Perinteisen uran päällä ei hiihdetä luistellen tai kävellä haarakäynnillä esimerkiksi ylämäessä. On harmillista, jos perinteisen latua poljetaan rikki vapaan hiihtäjien toimesta. Jos ladulla ei mahdu hiihtämään luistelutyyliä ilman, että sukset viistävät poikittain perinteisen uraa on syytä vaihtaa latua tai siirtyä perinteiselle tyylillä, Ojanen neuvoo.

3. Annetaan lapsille tilaa

Hiihtoa vasta opettelevien lasten vieminen ruuhkaiselle ladulle herättää välillä keskustelua.

– Omasta mielestäni lapset saavat vapaasti temmeltää laduilla ja heille pitää antaa tilaa opetella rauhassa. Toki lapsiakin on hyvä ohjeistaa muita huomioivaan käytökseen, mutta aivan pienimmiltä sitä ei voi edellyttää. Vanhempien toki olisi hyvä huomioida, ettei harjoittelupaikka ole vaaraksi lapsille tai muille hiihtäjille, kuten alamäen alla, Simo-Viljami Ojanen kommentoi.

4. Latuakin saa antaa

”LATUA!”-huudot eivät kuulu hyvään hiihtoetikettiin. Eikä sellaisia tilanteita pääse syntymäänkään, jos kaikilla on pelisilmää.

– Jos esimerkiksi kokee itsensä epävarmaksi alamäessä ja takaa on tulossa vauhdikkaampi hiihtäjä, on erittäin suotavaa antaa nopeamman laskijan mennä edeltä ja tällöin myös itse saat laskea rauhassa alamäen, Ojanen sanoo.

– Ja jos on tarve pysähtyä, täytyy aina siirtyä ladulta sivuun, jotta muut pääsevät sillä välin ohi. Toisten huomioiminen on ehkä tärkein sääntö ladulla, hän jatkaa.

5. Ladulla ei kuulu kävellä

Ladulla lenkkeily herättää tunteita. Kävely- tai juoksulenkki talvisessa maisemassa tuntuu houkuttelevalta, mutta latu on kuitenkin tehty hiihtämistä varten. Ladulla käveleminen usein pilaa ladun kuoppaiseksi ja hiihtäjien on selaisella alustalla hankala hiihtää.

– Toivoisin, että laduilla pääasiassa hiihdettäisiin, kommentoi Ojanen.

6. Koirat koiraladuille

Useilla paikkakunnilla on erikseen ladut koirien kanssa hiihtämiseen tai omat aikataulut, jolloin koirien kanssa pääsee hiihtämään.

– Koirat saattavat aiheuttaa vaaratilanteita laduilla, jos ne poukkoilevat arvaamattomasti. Riskien välttämiseksi suosittelisin, että koiria ulkoilutetaan siihen varatuilla alueille.

7. Apua, kaaduin!

Varsinkin aloitteleva hiihtäjä saattaa jännittää kaatumista ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa muille. Kaatuminen on kuitenkin usein osa harjoittelua, eikä toisen pyllähdyksestä ole kenenkään syytä suuttua.

– Kyllä todennäköisempää on, että saa apua ylös nousuun kuin huudot takaa tulevalta hiihtäjältä. Ja jos jollain sattuu olemaan niin huono päivä, että moittii toista kaatumisesta, voi sen jättää omaan arvoonsa, Simo-Viljami Ojanen rohkaisee.

Juttu on julkaistu alunperin 3.3.2017.