Vaeltaminen ja luonnossa yöpyminen ovat suosittuja tapoja ladata akkuja ja nauttia raikkaasta ja värikkäästä luonnosta. Esimerkiksi kansallispuistojen käyntimäärät ovat olleet jo pidempään kasvussa. Korona-aikaan kansallispuistoissa oli suoranainen luontomatkailun buumi.

Jokamiehenoikeudet takaavat mahdollisuuden retkeilyyn. Kansallispuistot ovat kuitenkin luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeuksia on voitu rajoittaa, mikä saattaa yllättää monet luonnossa liikkujat.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja kehittää kansallispuistoja Suomessa. Luontopalvelujen erikoissuunnittelija Pirjo Rautiainen kannustaa vaellusretkelle lähteviä tarkistamaan aluksi, millaiselle alueelle he ovat menossa ja millaiset säännöt aluetta koskevat.

–  Jos lähtee yliyön vaellukselle, tulee aina ottaa oma teltta tai muu majoite mukaan. Erityisesti pohjoisen retkeilykohteissa on autio-, varaus- tai vuokratupia, mutta silti voi käydäkin niin, ettei jaksa patikoida seuraavalle tuvalle tai autiotupa onkin jo täynnä. Vaelluksia voi tehdä myös niin, että yöpyy vuokramökissä tai hotellissa, ja tekee sieltä käsin pitkiä päivävaelluksia. Luontoon lähtijän kannattaa aina kertoa yllättävien tilanteiden varalta jollekin läheiselle, minne on menossa ja milloin aikoo palata takaisin, Rautiainen sanoo.

Kysyimme Rautiaiselta jokamiehenoikeuksista vaeltajan näkökulmasta.

Missä kaikkialla on lupa vaeltaa?

– Jokamiehenoikeudet antavat laajat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Luonnonsuojelualueilla kuten kansallispuistoissa näitä oikeuksia on jonkin verran rajoitettu. Siellä voi olla esimerkiksi rajoitusalueita liikkumiselle joko koko vuoden tai osan aikaa vuodesta luonnonsuojelullisten syiden takia. Myös tietty toiminta on kiellettyä, esimerkiksi puiden oksien katkominen tai kasvien poimiminen. Retkeilyyn ja pitkiin vaelluksiin on kuitenkin paljon tilaa ja mahdollisuuksia. Hyvät maaston retkeilypalvelut, kuten hoidetut reitit ja taukopaikat tekevät retkeilykokemuksista miellyttäviä. Toisin kuin kansallispuistot, luonnonpuistot ovat pääosin yleisöltä suljettuja. Ne palvelevat ensisijaisesti luonnonsuojelua ja tutkimusta sekä suojelun sallimissa rajoissa myös opetusta.

Minne voi leiriytyä?

– Leiriytyminen on tilapäistä alueella oleskelua, joka kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Kansallispuistot ovat kuitenkin luonnonsuojelualueita, ja niissä suojellaan maastoa kulumiselta. Siksi telttailu tai muu yöpyminen esimerkiksi riippumatossa on yleensä sallittu vain erikseen merkityillä alueilla tai huolletuilla telttapaikoilla.

Minne saa tehdä tulen?

– Tulen tekeminen maastoon ja polttopuiden otto eivät ole jokamiehenoikeuksia. Ne on sallittu vain maanomistajan luvalla. Retkikeitintä, risukeitintä lukuun ottamatta, ei katsota avotuleksi, joten sillä voi aina valmistaa aterian. Maanomistajan lupaa ei tarvita myöskään silloin, kun käyttää merkittyjä tulentekopaikkoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että metsäpalo- ja ruohikkopalovaroitusten aikana tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla sekä autiotupien ja kämppien tulisijoissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta.

Voiko metsänomistaja rajoittaa tai kieltää metsissä liikkumisen muilta?

– Sekä metsänomistajan että vaeltajan vastuulla on ymmärtää jokamiehenoikeuden käytön ulottuvuudet ja rajat. Vaeltaja tai jokamiehenoikeuden käyttäjä vastaa itse siitä, ettei toiminnallaan vahingoita toisen omaisuutta tai haittaa maanomistajan maankäyttöä. Maanomistaja ei saa estää jokamiehenoikeuden käyttämistä ilman laillista perustetta.

Mitä varusteita vaeltamaan tai retkeilemään lähtiessä on hyvä olla mukana?

– Erilaisille retkille tarvitaan erilaisia varusteita. Retkivarusteita valittaessa on tärkeintä miettiä, miten ne sopivat kyseessä olevaan retkeen tai käyttötarkoitukseen. Sauvakävelylenkki lähimetsässä ei vaadi varusteilta samoja ominaisuuksia kuin kahden viikon ruskavaellus. Pukeutumisen ja leiriytymisen lisäksi on tärkeää, että mukana on myös kartta ja kompassi. Moni saattaa lähteä vaeltamaan pelkän gps:n tai älylaitteeseen ladattavien karttojen kera maastoon. Entäpä jos virta loppuu? Silloin saatetaan eksyä tutussakin maastossa. Lisää tietoa Luontoon.fi-verkkopalvelusta osiosta Retkeilyn ABC.

Mitä muuta on hyvä muistaa luonnossa liikkuessa?

– Pidetään luonto siistinä, ei jätetä roskia jälkeemme ja noudatetaan muutenkin retkietikettiä. Kun retkeilemme ja vaellamme vastuullisesti, säilyvät luonnon retkeilykohteet mieluisina elämyksinä tulevillekin vierailijoille.

– Perusperiaate on: mitä kannat luontoon, kannat myös itse pois. Olemme poistamassa esimerkiksi suosituimmalta Hetta-Pallas-vaellusreitiltä Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta roskiksia ensi vuonna. Roskien kuljetus pois mönkijöillä ja moottorikelkoilla kuluttaa suojeltua luontoa, energiaa, tuo päästöjä ja maksaa. Uskomme Metsähallituksessa, että ihmiset osaavat toimivat vastuullisesti. Hyviä kokemuksia on jo muilta reiteiltä.

Lue myös:

Tunnetko jokamiehenoikeudet? Kertaa perusasiat ennen kesän retkiä

Luontoa, kulttuuria vai jotain täysin uutta? Katso 5 eri reittiä matkailuautolle

Tutustu Retkietikettiin - Luontoon.fi