Elisa Tikkanen seisoo sukkahousulaarilla Vantaan Porttipuiston Kierrätyskeskuksessa. Aloittelijan mieleen ei ensimmäisenä tulisi mennä kaivelemaan sukkahousuja, mutta Tikkanen onkin harjaantunut kirppisten kiertäjä. Hän aloitti harrastuksensa jo teininä ja tietää, millaisia aarteita kirpputoreilta kannattaa etsiä. Tikkanen on kirjoittanut aiheesta kirjan Kirppareiden kuningatar ja vie meidät nyt opintoretkelle Vantaan kierrätyskeskukseen.

– Olen löytänyt täältä Diorin ja Yves Saint Laurentin sukkahousuja avaamattomissa pakkauksissa alle eurolla, kertoo Tikkanen. Sukkahousulaarista ei siis etsitä käytettyjä aarteita.

Tikkanen kertoo, että Vantaan Porttipuiston kierrätyskeskus on yksi hänen suosikeistaan pääkaupunkiseudulla ja kätevästi lähellä kotia. Hinnat ovat edulliset ja tavara on laadukasta. Kenkä- ja laukkuosasto on erityisen hyvä. Täältä löytyi muun muassa Célinen pieni käsilaukku muutamalla eurolla.

Aloittelevan kirppishaukan on heti syytä oppia yksi asia. Kirpputorille voi tulla ostoksille samassa tarpeessa ja mielentilassa kuin uusien vaatteiden kauppaan. Tietyn vaatekappaleen löytyminen on silkkaa tuuria ja saattaa viedä aikaa.

– Käyn Vantaan Kierrätyskeskuksessa kerran viikossa. Tämä on harrastus, johon olen valmis laittamaan aikaa. Monesti lähden kotiin ostamatta mitään. Aina kun löydän jotain laadukasta, kuten hyvän silkkipaidan tai nahkakengät, mietin, kenelle tämä sopisi, jos se ei sovi minulle.

Tikkanen kertoo käyvänsä kaupassa pitkiä sisäisiä neuvotteluja. Mitä tarvitsen itse? Jos en tiedä, kenelle tämä sopisi, kannattaako tuote silti ostaa ja ehkä myydä eteenpäin hieman kalliimmalla?

– Tärkeimmät kysymykset ovat, onko tämä kaunis, onko tämä kestävä ja onko hinta hyvä, Tikkanen tiivistää.

Laatua hän mittaa tunnustelemalla materiaalia ja kuosia. Esimerkiksi huiveissa laadusta kertoo usein käsin ommeltu reuna, joka ei ole taitettu vaan rullattu ja ommeltu pienin pistoin.

Tikkanen kertoo jo vuosia etsineensä laadukasta valkoista kauluspaitaa, farkkupaitaa ja kenkäkaappia. Vähän aikaa sitten hän luovutti kenkäkaapin etsinnässä ja osti sen uutena.

Kirppikseltä hankituille villa- ja silkkivaatteille Tikkasella on tarkka rutiini turkiskuoriaisten varalta: ensin pakkaseen ja sitten pesuun.

Merkillä ei tarvitse olla väliä

Juhlamekkorekissä suurin osa vaatteista on pienikokoisia. Moni meistä tietää miksi, koska on itsekin kärrännyt pieneksi jääneitä vaatteita kierrätykseen.

Tikkanen vakuuttaa, että kookkaammillekin kyllä löytyy kirppikseltä vaatteita. Niitä ei vain voi tulla hakemaan sillä ajatuksella, että nyt se löytyy varmasti. Hän itse ostaa juhlamekot aina käytettynä.

– Juhlamekko ostetaan usein tiettyyn tilanteeseen, ja sitä tulee harvemmin käytettyä kahdesti. Siksi ostan käytettynä. Kerran, hyvin, hyvin nuorena taisin ostaa juhlamekon uutena.

Mekko oli Charles Jourdanin, ja se on yhä käytössä. Mikäli Elisa päättäisi myydä sen, hän arvelee, että saisi siitä varmasti omansa takaisin.

Tikkanen ei kuulu niihin, jotka vannovat pelkkien merkkivaatteiden nimeen. Halpismerkkien vaatteet toimivat varsin hyvin tarkoituksissa, joissa vaatteen ei tarvitse kestää kulutusta, esimerkiksi juuri juhlamekkoina.

Vihdoinkin löytö

Alusvaatehyllyllä Tikkanen yllättää aloittelevan kirppistelijän jälleen. Hän kertoo, että voi hyvinkin ostaa myös alusvaatteita, esimerkiksi rintaliivejä käytettynä.

– Ei niitä kovin usein kuitenkaan tule ostettua, sillä nykyisin alusvaatteet eivät ole kovin laadukkaita. Ja laadukkaat alusvaatteet esimerkiksi 1960-luvulta eivät ole kovin käytännöllisiä.

Vihdoin teemme hyvän löydön: tangosta erottuu vaaleankeltainen silkkipaita, jonka hinta on viisi euroa.

– Merkki on Riani. En tunne sitä entuudestaan, mutta suunnittelu on näköjään saksalaista, Tikkanen tutkii ja kelpuuttaa paidan huolimatta siitä, että selässä on pienenpieni vaalea tahra.

Sisäinen neuvottelu kuitenkin jatkuu vielä, ja koska Tikkanen on äskettäin siivonnut vaatekaappiaan, hän muistaa hyvin, miten paljon vaatetta kotona jo on. Silkkipaita jää odottamaan seuraavaa ostajaa.

Rikastuuko tällä?

Kirppiskuningattaren kaappiin kertyy väistämättä tavaraa enemmän kuin on tarvis, vaikka joka tuotteen kohdalla käydäänkin tiukka pohdinta. Missä Tikkanen sitten kierrättää tuotteita eteenpäin? Osa tuotteista palaa takaisin ostopaikkaansa.

– Tavoitteena on nollakulutus. Eli se että saan tavaraan käyttämäni rahat takaisin, kun myyn sen eteenpäin. Ellen myy tuotetta eteenpäin, haluan varmistaa, että se tavalla tai toisella pysyy käytössä eikä päädy jätteeksi.

Tikkanen ei selvästikään siis suhtaudu harrastukseensa tuottoisana bisneksenä. Todelliset aarteet saattavat kuitenkin tuottaa jopa roimasti voittoa. Alle eurolla ostetusta Diorin laukusta Tikkanen sai sen myydessään lähes 400 euroa. Aidon ja väärennöksen erottaminen on kuitenkin vaikeaa jopa asiantuntevalle harrastajalle.

– Joskus ostin aidon Guccin laukun kirppikseltä, mutta luulin sitä väärennökseksi, joten ratkoin siitä merkit irti, hän kertoo.

Erään toisen kerran taas hän myi aidoksi luulemaansa merkkilaukkua Vestiaire Collectivessa, joka on erikoistunut käytettyihin luksustuotteisiin. Laukku paljastui kuitenkin väärennökseksi.

– Siitä tuli minun myyjätietoihini merkintä, mutta ostajan kannaltahan on hyvä, että myyntialusta on merkin suhteen tarkkana, Tikkanen kertoo.

Hän muistuttaa, että myös huonekalujen tunnistaminen aidoiksi tai väärennetyiksi merkkituotteiksi on vaikeaa. Lähes kaikki huonekalut Tikkasen kotona on hankittu kirpputorilta.

Osa vaatelöydöistä kiertää jatkokäyttöön suvun naisille, ja käyttämättä jääneitä löytöjä myös palaa suvun naisilta Tikkaselle jatkokierrätykseen. Hän myy vaatteita Zadaassa ja huonekaluja ja moottoripyörätarvikkeita Torissa, hyvin vanhoja vaatteita ja asusteita Etsyssä ja merkkivaatteita Vestiaire Collectivessa.

Tikkanen ansaitsi vuonna 2018 kirpputorimyynnillään 1800 euroa ja liikevaihto oli yli 3000 euroa.

– Se on tosi paljon, hän toteaa itse. Löydöt ja myynnit ovat usein myös sattuman kauppaa.

Tikkasella ei ole aikomusta tehdä harrastuksestaan ammattia.

– Kyllä palkkatyö on sitten jotakin muuta.​

Kirppis pukee myös miehiä

Usein kotona siivotessa kiertoon menee kuitenkin vain uutena ostettuja vaatteita. Tikkanen ei siis ole kirppispuristi, vaikka tavatessamme kaikki hänen yllään on ostettu käytettynä: mekko, nahkatakki ja moottoripyöräbuutsit. Takki löytyi keväällä pitkän etsinnän jälkeen ja maksoi 17 euroa. Se on Tikkasen kirppisostoksissa jo paljon, sillä yleensä puhutaan muutamista euroista, kun hän ostaa itselleen.

– Lontoossa maksoin Yves Saint Laurentin kengistä 60 puntaa. Ne olivat tavattoman hyvät jalassa. Lahjat sen sijaan voivat maksaa enemmän.

Tikkanen asuu miehensä kanssa kahdestaan. Käyttääkö myös mies Tikkasen ostamia vaatteita? Harvemmin.

– Vein hänelle taannoin kasmirvillapuseron. Mies otti sen iloisesti kyllä vastaan, mutta en ole kertaakaan nähnyt sitä hänen päällään, Tikkanen kertoo.

Hyviä miestenvaatteita kyllä löytyy kirpputoreita.

– Miesten hyvälaatuiset vaatteet kirppiksellä ovat usein merkkivaatteita.

Kenkäosasto viettelee

Saavumme kenkäosastolle, ja selviää, mihin Tikkanen tarvitsee kenkäkaappeja. Yhtä ja toista kiinnostavaa olisi tarjolla: italialaisia hyvälaatuisia nahkakenkiä, Nokian kumpparit 1960–luvulta ja laadukkaat nahkanilkkurit.

Tikkanen kuitenkin vastustaa sitkeästi, sillä hän on äskettäin täyttänyt uudet kenkäkaappinsa. Täysin ilman kenkälöytöjä hän ei kuitenkaan tilanteesta selviä. Ilma on helteinen, ja Tikkasella on pian seuraava tapaaminen, jossa olisi hyvä olla muut kuin moottoripyöräbuutsit jalassa. Mukaan tarttuvat muutaman euron hintaiset matalakantaiset Melissa-merkkiset muovikengät, joissa on samettipäällinen.

– Näillä voi ainakin kävellä, sanoo Tikkanen ja vilkaisee muutamia korkokenkiä haikeasti.

Päätämme kierroksen ilmaisnurkkaan, josta Elisa Tikkanen usein aloittaa jokaviikkoisen kierroksensa.

– Jos löydän ilmaisnurkasta jotain, minkä haluan pelastaa, koetan sitten hyvittää ilmaisen löytöni ostamalla jotain maksulliselta puolelta jotakin, Tikkanen avaa elämänfilosofiaansa.

Joskus hän saattaa napata jotakin mukaansa ilmaisnurkasta ja palauttaa huollettuna.

– Toivon, että ilmaisnurkasta pelastamani vaate pääsee sitten maksullisten tankoon.

Täysin ilman kenkälöytöjä Tikkanen ei reissusta selviä. Ilma on helteinen, ja Tikkasella on pian seuraava tapaaminen, jossa olisi hyvä olla muut kuin moottoripyöräbuutsit jalassa.

Elisan suositukset: Parhaat kirpputorit pääkaupunkiseudulla

3 vinkkiä kirpputoreilla maksamiseen

  1. Maksa kortilla
    Kortilla maksaessa kannattaa käyttää lähimaksua, jolloin välttyy koskettamasta kaupan maksupäätelaitetta ja maksaminen sujuu kätevästi ilman tunnuslukua. 
  2. Maksa pelkällä puhelinnumerolla reaaliaikaisesti
    Siirto-maksulla voit siirtää rahaa reaaliaikaisesti puhelinnumerolla OP:n ja Nordean välillä. Siirto-maksu on maksuton palvelu ja voit OP:n asiakkaana ottaa sen käyttöön vaivattomasti OP-mobiilissa tai Pivossa.
  3. Maksa puhelinsovelluksella
    Ostokset voi maksaa myös matkapuhelimeen ladattavilla sovelluksilla eli Pivolla  tai Apple Payllä. Silloin et tarvitse fyysistä korttia tai käteistä kaupan kassalla, vaan voit maksaa käyttämällä puhelintasi.  

Lue myös:

Kirppisvinkit: Näitä tuotteita ostetaan, näistä on ylitarjontaa

Näin ostat kierrätetyn vaatteen: 6 parasta vinkkiä

 

Artikkeli on julkaistu 27.6.2019 ja sitä on päivitetty 25.10.2021.