Muistisairaan pankkiasiointi – näin omainen voi auttaa

Läheisen muistisairaus ja pärjääminen aiheuttavat usein huolta omaisille. Muistiasiantuntija Annukka Hahl toteaa, että muistisairaus, yleinen vanheneminen tai kognition heikkeneminen vaikuttavat muun muassa henkilön arkeen ja tätä kautta pankkiasiointiin. 

Ikäihmiselle erityisiä haasteita voivat Hahlin mukaan aiheuttaa teknologian kehitys ja käyttö sekä perinteisten pankkipalveluiden väheneminen. Henkilö ei välttämättä ymmärrä pankkiasioihin liittyvää terminologiaa tai unohtaa pankkikortin koodin tai sijainnin.

– Credit ja debit eivät hahmotu, pankkikortti häviää tai henkilö piilottaa kortin eikä muista mihin on sen kätkenyt. Käytännössä joudutaan usein tilaamaan uusi kortti joko häviämisen tai tunnusluvun unohtamisen vuoksi, Hahl kertoo.

Valtuutukset kuntoon

Myös Annukka Hahl itse auttaa muistisairasta läheistään‍ pankkiasioiden hoidossa. Hän kuvailee läheistään omaehtoiseksi henkilöksi, jolle laskujen maksaminen on tärkeää, mutta jonka kyky ja ymmärrys rahaan liittyvien asioiden käsittelystä on sairauden myötä heikentynyt.

Hahlin läheinen saattaa saada heijasteita markasta euroon siirtymisestä, rahasummien ja laskujen hahmotus on haastavaa ja asioita täytyy varmistella useaan otteeseen.

Hahlin mukaan avoimuus sekä luottamisen tunne ovat tällaisessa tilanteessa läheiselle merkittäviä.

Ikääntyminen tai etenevä muistidiagnoosi eivät poista itsemääräämisoikeutta. 

– Vahvistan jatkuvasti läheiseni tunnetta siitä, että kaikki on kunnossa. Tuon hänelle avoimesti esille, jos olen esimerkiksi maksanut laskun tai tehnyt jonkin muutoksen.

Hahl muistuttaa, että ikääntyminen tai etenevä muistidiagnoosi eivät poista itsemääräämisoikeutta tai kykyä tehdä omiin asioihin liittyviä päätöksiä, vaikka sairauden edetessä päätöksentekokyky heikkeneekin.

– Muistisairaalle on tärkeää, että hänellä itsellään on hallinnan tunne. Sairauden varhaisessa vaiheessa on hyvä reagoida, keskustella sekä suunnitella tulevaisuutta. On henkilölle itselleenkin helpotus tiedostaa, että hänestä pidetään huolta.

Laskunmaksua yhdessä

Jos läheinen on edelleen oikeustoimikelpoinen, mutta kokee epävarmuutta itsenäisessä toiminnassa, hän voi valtuuttaa‍ käyttöoikeuden tiliinsä valitsemalleen luotetulle henkilölle, useimmiten perheenjäsenelle. Apuaan voi antaa esimerkiksi laskujen maksussa.

– Käyttöoikeuden tiliin voi antaa sen laajuisena kuin tilinomistaja haluaa. On hyvä käytäntö, että oikeuksien laajuus suhteutetaan muistisairaan toimintakykyyn. Laajemmat käyttöoikeudet mahdollistavat hoitamaan asioita monipuolisemmin, Hahl sanoo.

Vaikka omaisella olisi laajat oikeudet muistisairaan pankkiasiointiin, on laskujen maksut hyvä pyrkiä hoitamaan yhdessä. Hahl kehottaa minimoimaan paperipostissa tulevat laskut, vaihtamaan laskut e-laskuihin‍, käymään yhdessä läpi turvallisuusrajoitteita sekä asettamaan nostorajoituksen‍ sekä pankkikorttiin että verkkomaksamiseen.

Lisäksi laajojen tilinkäyttöoikeuksien haltija voi tehdä tilisiirtoja verkkopalvelussa tai tilata ilmoituksia autettavan tapahtumista esimerkiksi automaattinostoista. Omainen voi kysyä muistisairaalta vaikkapa puhelimessa, että nostot ovat asianmukaisia.

Käyttöoikeudet eivät kuitenkaan oikeuta muuttamaan autettavan tilin käyttörajoituksia tai muita asetuksia, vaan muutokset tulee tehdä yhdessä autettavan kanssa hänen verkkopankkitunnustensa avulla tai konttorissa yhdessä asioiden.

Myös Hahl kävi läheisensä kanssa pankkikonttorissa, jossa hän sai tiliin omat verkkopankkitunnukset sekä laajan käyttö- ja tiedonsaantioikeuden.

– Aikaisemmin läheiseni on saattanut lähteä myöhään illalla katsomaan saldoa automaatilta. Nyt on helpompaa, kun voin mobiilipankin avulla kertoa hänelle tilin saldon, Hahl sanoo.

Selkeyttä edunvalvontavaltuutuksella

Entä sitten, kun läheinen ei enää pysty vastaamaan asioistaan? Hahlin mukaan edunvalvontavaltuutus on helppo ja kätevä tapa turvata omat toiveet sekä maksimaalinen itsemääräämisoikeus asioiden hoidossa sitten, jos tulee itse siihen kykenemättömäksi.

Kyseessä on valtakirja, jossa määritellään tarkasti ne asiat, jotka henkilön antama valtuutus kattaa. Valtakirjassa voi esimerkiksi antaa valtuutetulle luvan hoitaa kaikkia talousasioita, kuten eläkettä, kauppoja ja sijoituksia. Lisäksi valtuutus voi kattaa oikeuden tehdä päätöksiä hoitoon ja asumiseen liittyvistä asioissa.

– Edunvalvontavaltuutus helpottaa ja selkeyttää omaisten sekä viranomaisten työskentelyä valtuuttajan hyväksi.

Hahl suosittelee tekemään valtuutuksen hyvissä ajoin. Korkea aika on viimeistään silloin, kun diagnoosi muistisairaudesta on tehty. Sama pätee myös, kun kyseessä on diagnoosi jostain muusta etenevästä sairaudesta, joka todennäköisesti heikentää sairastuneen kykyä omien asioidensa hoitamiseen.

– Valtuutus tulee voimaan vasta lääkärin lausunnon ja Digi- ja väestötietoviraston päätöksen jälkeen, hän muistuttaa.

Lopuksi Hahl rohkaisee ottamaan valtuutus- ja pankkiasiat puheeksi iäkkään tai muistisairaan läheisen kanssa mahdollisimman pian. Tärkeintä läheisen tukemisessa on kärsivällisyys sekä asioiden käsittely ja läpikäynti selkokielellä.

– Kaikkien etu on, että pankkiasiat pystytään hoitamaan suhteellisen vaivattomasti, luotettavasti ja turvallisesti.

Fakta: Näin valtuutat läheisen hoitamaan pankkiasioitasi

Lue myös:

Pankkiasioiden hoitaminen ilman tietokonetta tai älypuhelinta: helpot tavat

90-vuotias Eila Tuuliara on kokenut tietokoneen käyttäjä‍

Näin asioit verkossa turvallisesti‍