Varo huijauksia netissä – Ilmaisia puhelimia ei ole oikeasti olemassa
Verkossa etenkin nuoria houkutellaan huijauksilla, jotka lupaavat paljon, mutta vaativat vähän. Huijauksen tunnistamiseen toimii vanha viisaus: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.
Osallistu kilpailuun ja voita itsellesi uusi iPhone 15 Pro Max, on mainoslause, johon törmää verkossa tuon tuosta. Arvonta näyttää aidolta ja linkki vaikuttaa ohjaavan puhelimia myyvään kotimaiseen liikkeeseen.
– Saattaa olla hankalaa hahmottaa, että linkin kautta siirrytään esimerkiksi petolliselle pankin valekirjautumissivulle. Tällaisia linkkejä tulisikin aina varoa, toteaa OP:n talousrikollisuuden torjunnan turvallisuusasiantuntija Marjo Myllyaho.
Myllyaho toimii ammatikseen huijausten ja talousrikollisuuden parissa. Hänen mukaansa huijaukset tapahtuvat tätä nykyä lähes tyystin verkossa. Yleisimpiä ovat kalasteluyritykset, joissa rikollinen pyrkii pääsemään käsiksi uhrinsa henkilö- ja pankkitietoihin.
Aiemmin kalasteluyritykset kohdistuivat lähinnä iäkkäämpään kansanosaan, mutta ikäjakauma on muuttunut koskemaan myös nuoria. Myllyahon mukaan uhreiksi joutuvat kaikenikäiset ihmiset.
Erityisesti nuoria koskeva uusi huijaustrendi on muulitoiminta. Alaikäisiä värvätään välittämään rikollisia varoja tilinsä kautta. Heitä houkutellaan muuleiksi Snapchatissa ja muissa somepalveluissa. Moni lähtee mukaan silkasta ymmärtämättömyydestä, sillä homma vaikuttaa helpolta ja viattomalta.
Huijari saattaa pyytää apua myös henkilökohtaisesti sillä verukkeella, että hänen pankkikorttinsa ei toimi. Hän pyytää nostamaan rahaa, jotka huijari sitten maksaa nostajan tilille takaisin. Nostetut rahat annetaan eteenpäin jollekin muulle henkilölle.
– Kyse on rahanpesusta, toteaa Myllyaho.
Muulitoiminta voidaan naamioida myös työpaikkailmoituksiksi. Ilmoitettu työ on helppoa ja ansiot hyvät, eikä kokemusta vaadita. Suomalainen pankkitili riittää. Niin sanotussa työssä välitetään rahaa oman tilin kautta kolmannella osapuolelle. Tällainen toiminta on rikollista.
– Ikävä puoli on se, että ulkomailla asuva alkuperäinen tekijä jää usein tavoittamatta. Pitkän ketjun päätteenä olevalle nuorelle tulee seuraamukset, sillä poliisi saa tutkittua tällaiset tapaukset tehokkaasti.
Syväväärennökset koettelevat medialukutaitoa
Toinen erityisen uhkaava huijausmuoto on Myllyahon mukaan syväväärennösten eli deep faken lisääntyminen. Erityisen vaarallista syväväärennös on nuorille, sillä he etenevät some- ja verkkomaailmassa nopeasti ja intuitiivisesti, eivätkä välttämättä osaa pysähtyä väärennöksen äärelle.
Syväväärennökset ovat hämmentävän todenmukaisia, ja vaativat medialukutaitoa. Julkkisten kasvoilla saatetaan mainostaa vaikkapa kryptovaluuttoja. Kun Sanna Marin kertoo ”omalla naamallaan” sijoittaneensa kryptovaluuttaan, voi moni mennä vipuun. Todellisuudessa Marinilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Huijatuksi saattaa tulla myös nettikirppiksellä. Joko myyjän tai ostajan roolissa. Yksi yleisimmistä tavoista on huijarin ehdottama toimituspalvelu. Siinä pyydetään vahvistamaan maksu, jotta huijariostaja saa toimitettua maksun tuotteesta myyjälle.
– Mitään saapuvia maksuja ei tarvitse koskaan vahvistaa. Kukaan ei tarvitse muita tietoja kuin tilinumeron tai maksupalveluun liitetyn puhelinnumeron, linjaa Myllyaho.
Miten huijauksen sitten tunnistaa, kun tavat huijata ovat kehittyneet ja suomen kieli ei enää ole huijareille täysin mahdoton tehtävä? OP:n turvallisuusasiantuntijan mukaan hyvä tapa on pysähtyä miettimään, jos jonkin asia tuntuu oudolta.
– Miksi tiettyjä tietoja kysytään, ja kuka niitä kysyy? Miksi juuri nyt? Kaikkea kannattaa hieman epäillä.
Työssään talousrikollisuuden torjunnassa Myllyaho on toki hieman normaalia epäluuloisempi, mutta terve kyseenalaistus on paikallaan kaikille. Ja maltti. Usein huijarit käyttävät hyväkseen sosiaalisen manipulaation keinoja: vedotaan tunteisiin ja pyydetään kiirehtimään tarjouksella, joka ei toistu.
Myös auktoriteettina esiintyminen on huijareille tyypillistä. Huijauksen kohteelle näyttäydytään viranomaisena tai pankin edustajana, ja pyydetään luovuttamaan pankkitunnukset tai maksukortin tiedot.
– Poliisi tai pankki ei koskaan lähetä linkkejä tai viestejä, joissa pyydetään kirjautumaan linkin kautta palveluun.
Lue myös:
Tunnetko jo verkkohuijausten uusimmat muodot? Katso muistilista turvalliseen asiointiin