Suuret yritykset ovat ottaneet arvoketjun vastuullisuuden läpivalaisuun kasvaneiden vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi. Arvoketjun kestävyyden arviointi on tärkeää myös rahoittajan näkökulmasta.

Teksti Johanna Hirsjärvi, vastaava asiakkuusjohtaja OP Yrityspankin Suurasiakasyksikössä
Julkaistu 27.3.2023

Arvoketjujen vastuullisuus on tunnistettu suuryrityksissä yhdeksi merkittävimmäksi vastuullisuustyön fokusalueeksi. Ei ihme, sillä monilla toimialoilla esimerkiksi päästöistä leijonanosa, helposti yli 80 prosenttia, generoituu välillisesti arvoketjun kautta (ns. Scope 3 -päästöt).

Viimeisen muutaman vuoden aikana toiminta päästöjen osalta on aktivoitunut pidemmälle konkretian tasolle, ja yhä useampi suuryritys on esimerkiksi julkistanut SBTi (Science Based Targets initiative) -päästötavoitteita toimittajakenttäänsä. Yhä voimakkaammin on tunnistettu myös tarve kehittää tarkempaa tuotekohtaista päästölaskentaa.  

Helppoa työ ei ole. Monilla yrityksillä on tuhansien globaalien toimittajien joukko. Lisäksi arvoketjut voivat olla huomattavan pitkiä. Yritysten toimittajat ovat eri kokoisia, ja omaavat jo senkin vuoksi eri valmiudet raportointiin – puhumattakaan yritysten välisten raportointitapojen eroista.  

Miten arvoketjun vastuullisuutta mitataan?

Yritykset tukeutuvat moniin erilaisiin keinoihin varmistaakseen ja mitatakseen vastuullisuuden toteutumista, ja toimittajakentän mittareissa korostuvat selkeästi niin ympäristö- kuin sosiaalisen vastuun näkökulmat. Siinä missä ympäristön osalta suurin paino on päästöjen leikkaamisessa, on luonnon monimuotoisuus nurkan takana nouseva teema, vaikkakin mittarit sen ympärillä tuntuvat kaipaavan monin paikoin vielä kehittämistä.

Keskusteluissa suuryritysten kanssa keinoina toimitusketjun vastuullisuuden tarkasteluun nousevat esiin auditoinnit ja sertifioinnit. Lisäksi yhtiöt käyttävät yhä enemmän toimittajakenttänsä vastuullisuuden arvioimiseksi erilaisia kolmansia osapuolia kuten EcoVadis, Sedex ja CDP Supply Chain. Paineet kohdistuvat tällä hetkellä pääasiassa suurimpiin toimittajiin sekä riskisempiin maihin ja toimialoihin. Näen kuitenkin, että tulevaisuudessa yhä pienemmän kotimaisenkin toimittajan on hyvä varautua nostamaan raportointinsa tasoa – satsauksen voi uskoa tuovan kilpailuetuakin!  

Tulevan EU-tasoisen kestävyysraportoinnin (CSRD) myötä raportoivien yritysten joukko kasvaa, ja samalla datan laatu ja yhdenmukaisuus paranevat. Tämän seurauksena myös valmiudet arvoketjun vastuullisuustyön kehitykseen paranevat entisestään.

Rahoittaja haluaa tukea yrityksen tavoitteita

Rahoittajan näkökulmasta arvoketjun vastuullisuus on tärkeässä asemassa. Rahoittaja on arvoketjun rahoituksessa monella tapaa mukana, esimerkiksi toimittajarahoituksen tai valmiiden tuotteiden kuluttajarahoituksen kautta.  Arvoketjun riskit, kuten yhtä lailla vahvuudetkin, heijastuvat asiakkaaseen. On tärkeä pitää huoli, että yrityksen toimittajakenttä säilyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä.

Vastuullinen ja vihreä rahoitus yleistyy yhä voimakkaammin. Arvoketjun osalta mittaristot kehittyvät ja yhdenmukaistuvat, mikä tulee osaltaan auttamaan nykyisiä tavoiteasetannan haasteita. Tahtotilamme on käydä aktiivista dialogia yritysten kanssa siitä, miten voimme tukea yritysten arvoketjujen vastuullisuustavoitteita erilaisten rahoitusratkaisujen kautta.

Lue lisää OP Yrityspankin kestävästä yritysrahoituksesta täällä.

Lue myös:

Rahoittaja arvioi entistä kattavammin yrityksen vastuullisuutta

Kestävyystiedon tuottaminen on merkittävässä roolissa pk-yritysten vihreässä siirtymässä

Johanna Hirsjärvi toimii OP Yrityspankin Suurasiakasyksikössä vastaavana asiakkuusjohtajana