Alihankintaketjuun valuvat vastuullisuusvelvoitteet tarkoittavat lisääntyvää kestävyysraportointitarvetta myös pk-yrityksissä. Riittävä kestävyystiedon tuottaminen kauppakumppaneille, rahoittajille ja sijoittajille on myös edellytys vihreän siirtymän toteutumisessa. Raportointi kannattaa aloittaa yrityksen toiminnan ja toimialan kannalta olennaisesta tiedosta.

Teksti Annina Tanhuanpää, OP Ryhmän ESG- ja vastuullisuusjohtaja @AnninaTanhuanp1
Julkaistu 23.3.2023

”Pk-yritysten merkitys Suomen BKT:lle on valtava. Se, miten saamme pk-yrityssektorin mukaan vihreään siirtymään ilman kohtuutonta painolastia, tulee olemaan seuraavien vuosien avainkysymys”, kirjoitti OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi kolumnissaan helmikuussa.

Suuryritysten kasvavat vastuullisuusvelvoitteet valuvat alihankkijoille ja siten pk-sektorille. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan suuryrityksistä peräti 42 prosenttia kertoo joutuneensa jo vaihtamaan alihankkijoita kasvaneiden vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi. Vajaalla puolella yrityksistä nämä muutokset ovat vielä edessä.

Myös pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä vaaditaan jatkossa kestävyystekijöiden huomioimista liiketoiminnassa. Vaatimuksia tulee monestakin eri suunnasta. Jos yritys on osa alihankintaketjua, tulee sen pystyä tuottamaan tietoa kumppaneille ja rahoittajille – ja sijoittajille, jos kyseessä on listattu yritys.

Pk-yritysten osalta kestävyysraportointi hakee vielä muotoaan. Riippumatta siitä, millaiseksi pk-yritysten vastuullisuusraportoinnin standardi tulee muodostumaan, on selvää, ettei raportointivelvoitteilta voi enää välttyä.

Yritys, joka ei kykene kertomaan kestävyystietojaan voi pahimmassa tapauksessa menettää tärkeitä kauppakumppaneita. Myös rahoituksen saaminen voi vaikeutua. Kestävyysarvioinnin roolia riskienhallinnan välineenä ei siis kannata aliarvioida.

Mistä lähteä liikkeelle kestävyysraportoinnissa?

Kestävyysraportoinnissa puhutaan usein olennaisuusperiaatteesta. Sillä tarkoitetaan, että kestävyysraporttiin sisällytetään yrityksen liiketoiminnan, riskien ja mahdollisuuksien kannalta merkittävimmät asiat. Se, mikä yrityksen toiminnan kannalta on olennaista, riippuu vahvasti myös yrityksen toimialasta.

Olennaisuusanalyysissa hyödynnetään liiketoiminnan tunnuslukuja. Yleensä tarkasteltavia teemoja ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luontovaikutukset, kiertotalous, henkilöstöasiat, tuotevastuu ja yhteisövaikutukset. Yrityksen on tärkeää kuulla keskeisiä sidosryhmiään eli ainakin asiakkaita, kumppaneita ja henkilöstöä.

ESG:stä puhuttaessa vastuullisuus jaetaan ympäristölliseen (E), sosiaaliseen (S) ja hallinnolliseen (G) vastuuseen. Kestävyysarvioinnissa kaikista kolmesta löytyy selkeitä osa-alueita, jotka koskettavat lähes jokaista pk-yritystä koosta riippumatta.

Ympäristöön liittyvässä arvioinnissa tyypillisimpiä kartoitettavia asioita on yrityksen hiilijalanjälki. Mitkä ovat yrityksen toimitilojen päästöt tai energiankulutus? Myös maa-alueiden ja vesistön käyttöön liittyvät asiat tulee kartoittaa. Millaisia vaikutuksia yrityksen toiminnalla on luonnon monimuotoisuuteen? Miten jätteiden kierrätyksestä on huolehdittu? Erityisesti jos yritys toimii valmistavassa teollisuudessa tai on muuten riippuvainen luonnonvaroista, on tärkeää miettiä, mitä luonnonvaroja kulutetaan ja miten.

Sosiaaliseen vastuuseen kuuluu yrityksen toiminnan suorat ja epäsuorat vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin. Onko oman ja sidosryhmien toiminnan ihmisoikeusvaikutukset tunnistettu? Miten henkilöstön yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus toteutuvat? Yhtiöitä voidaan arvioida myös esimerkiksi työturvallisuuteen, tietosuojaan ja tuoteturvallisuuteen liittyen.

Hallinnolliseen vastuuseen taas kuuluu esimerkiksi korruption ehkäisy, veronmaksusta huolehtiminen, hallinnon ja avainhenkilöiden toiminnan eettisyys ja esimerkiksi se, miten vastuullisuustavoitteet on vastuutettu yrityksen hallintoon.

Usein paras tapa aloittaa tiedonkeruu on kysyä suoraan kumppanilta, pankista tai sijoittajalta, millaista tietoa he yrityksen toiminnasta tarvitsevat. Lähtökohtia vastuullisuusraportointiin ja olennaisuuden arviointiin löytyy myös esimerkiksi UN Global Compactin periaatteista. Olemassa on myös Global Reporting Initiativen (GRI) kaltaisia kansainvälisiä vastuullisuusraportoinnin standardeja, joiden avulla luodaan yhtenäiset periaatteet tavalle, miten yritykset raportoivat olennaisista ESG-vaikutuksistaan. Näistä viitekehyksistä voi ottaa mallia myös pk-yrityksen kestävyysraportointia aloittaessa.

EU:ssa kehitetään parhaillaan pk-yritysten raportointistandardeja. Työtä tehdään Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavassa ryhmässä EFRAGissa (European Financial Reporting Advisory Group). Vuoden 2023 aikana lausuntokierrokselle saadaan ainakin listattuja pk-yrityksiä koskevat standardit.

Miten pk-yritys pääsee vastuullisuustyössä eteenpäin ja mistä asioista kannattaa lähteä liikkeelle? Lue vinkit oppaastamme.



Annina toimii OP Ryhmän ESG- ja vastuullisuusjohtajana. Hän on myös Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) kestävyysraportoinnin kehittämisestä vastaavan hallituksen (Sustainability Reporting Board) jäsen. Annina edustaa hallituksessa Euroopan pankkeja.