Välityspalkkio on osa asuntokauppaa, kun kaupassa on mukana kiinteistönvälitysliike. Välitysliikkeellä on tietyissä tilanteissa oikeus veloittaa välityspalkkio, vaikkei kauppaa  toimeksiannon voimassaoloaikana syntyisikään.

Teksti Pekka Linna, toimitusjohtaja OP Koti Itä-Suomi, varatuomari, LKV
Julkaistu 27.1.2023

Kiinteistönvälitysliikkeen lakimääräisenä tehtävänä on saattaa potentiaaliset kaupan osapuolet yhteen tarkoituksena tehdä kauppa. Tämä ”yhteensaattaminen” tehdään liikkeen ja sille tehtävän antaneen asiakkaan välillä kirjallisella, ja kuluttaja-asiakkaan kyseessä ollen kuluttajaviranomaisen hyväksymälle toimeksiantopohjalle laaditun sopimuksen perusteella.

Kyseiseen toimeksiantoon kirjataan kaikki sopimuksen ehdot, mukaan lukien välitysliikkeelle maksettava korvaus tehdystä työstä ja syntyneistä kuluista, eli välityspalkkio. Ajoittain arjessa tulee eteen tilanteita, joissa keskustellaan välityspalkkion veloituksen oikeellisuudesta tai kohtuullisuudesta.

Jotta kiinteistönvälitysliikkeellä ylipäätään on hyvän välitystavan mukaan oikeus veloittaa mitään asiakkaaltaan, tulee sillä olla kirjallinen ja voimassa oleva toimeksiantosopimus, jossa asioista on sovittu. Jos tällaista ei ole, asiakkaalla ei ole velvollisuutta maksaa välityspalkkiota, vaikka kauppa välittäjän avustuksella syntyisikin.

Elävässä elämässä voi tulla eteen myös muita tilanteita, joissa välitysliikkeellä on oikeus veloittaa välityspalkkio, vaikka kauppaa ei toimeksiannon voimassaoloaikana syntyisikään. Näistä tilanteista tulee nimenomaisesti sopia toimeksiannossa, ja sopimuksen vakioehdoissa yleensä sovitaankin.

Kiinteistövälitysliikkeellä on ensinnäkin palkkio-oikeus tilanteessa, jossa se hankkii toimeksiantajan asettamien ehtojen mukaisen, niin sanotun täyden rahan tarjouksen, mutta toimeksiantaja ei halua tehdä kauppaa. Toimeksiantajalla on luonnollisesti oikeus olla myymättä omistustaan, mutta tekemänsä toimeksiannon perusteella hänen tulee korvata välitysliikkeen työ ja kulut maksamalla sovittu välityspalkkio.

Toiseksi liikkeellä on oikeus palkkioon, jos toimeksiantaja ei tee kauppaa tilanteessa, jossa hän on hyväksynyt liikkeen hankkiman tarjouksen. Tässäkin tilanteessa välitysliike on hoitanut sille annetun toimeksiannon, joten sillä on oikeus saada korvaus tekemästään työstä.

Kolmanneksi välitysliikkeellä on oikeus saada kohtuullinen korvaus ostotarjoukseen liittyvistä, välitysliikkeelle aiheutuneista kustannuksista ja työstä tilanteessa, jossa kiinteistöstä on saatu ilman lain (maakaaren) määrämuotoa tehty tarjous, jonka myyjä on hyväksynyt, ja tarjoaja on sitten vetäytynyt tarjouksestaan.

Neljänneksi välitysliikkeellä on oikeus veloittaa välityspalkkio, jos toimeksiannon voimassaoloaikana on saatu tarjous, jonka perusteella tarjouksen osapuolet tekevät kaupan kuuden kuukauden sisällä toimeksiannon päättymisestä. Tätä välityspalkkiota kutsutaan jälkipalkkioksi.

Kiinteistönvälitystoiminta on liiketoimintaa, jossa isoin tulovirta tulee kohteiden myynnistä saatavista välityspalkkiosta. Tästä syystä välitysliikkeet veloittavat palvelustaan toimeksiannon mukaiset välityspalkkiot ja kulukorvaukset. Näin toiminnalla on myös liiketaloudelliset eväät jatkumiseen.

Tehdään yhdessä hyvä asuntokaupan vuosi.

Kirjoittaja Pekka Linna on pitkän linjan kiinteistönvälitysammattilainen. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja vastaavana hoitajana 01.01.2021 syntyneessä OP Koti Itä-Suomi Oy LKV.ssä. Linnaa kiinnostaa kaikenlainen asuntokauppamaailman meno, blogien kirjoittaminen ja someilu alan ilmiöistä, sekä urheilu vapaa-aikana. Asuminen on tärkeä aihe 14 lapsen isälle.