Kiinteistö- ja asuntokaupassa maksettava varainsiirtovero on tyypillisesti fiskaalinen vero, sillä sen tarkoitus on kerätä valtiolle rahaa ilman idealistisia tarkoituksia. Olisiko nyt aika miettiä tämän veron tilannetta uudelleen?

Teksti Pekka Linna, toimitusjohtaja OP Koti Itä-Suomi, varatuomari, LKV
Julkaistu 29.9.2023

Elämme aikoja, joina korot ovat nousseet, inflaatio on tavallista korkeammalla tasolla sekä epävarmuus kalvaa mieltämme. Näillä olosuhteilla on luonnollisesti vaikutusta asuntokauppaan.

Asunto ostetaan yleensä tarpeeseen ja käytettävissä olevilla varoilla – joko säästyneillä tai lainatuilla. Asunnon ostoon liittyy kauppahinnan maksamisen lisäksi myös muita ”sivukuluja” kuten varainsiirtovero, muuttokulut, mahdollisen entisen asunnon myyntikulut ja uuden kodin kalustamiskustannukset.

Kaikille edellä mainituilla asioilla on vaikutusta ihmisten halukkuuteen vaihtaa asuntoa tai muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Itselle uuden asunnon hankkiminen ja työn perässä muuttaminen tulisi yhteiskunnan toimesta tehdä mahdollisimman kustannustehokkaaksi.

Kiinteistön kaupasta maksetaan neljän prosentin ja asunto-osakkeiden kaupasta kahden prosentin suuruinen varainsiirtovero. Tämä vero on tyypillisesti fiskaalinen vero, sillä sen tarkoitus on kerätä valtiolle rahaa ilman idealistisia tarkoituksia. Valtio kaipaa näinä aikoina kipeästi verorahoja, mutta olisiko nyt aika miettiä tämän veron tilannetta uudelleen?

Asunto- ja työmarkkinat kaipaavat tällä hetkellä positiivisia signaaleja tulevaisuudesta, edes pieniä sellaisia. Varainsiirtoveron poistaminen kokonaan voi olla epärealistista, mutta voisiko veron poistaa muutamaksi vuodeksi tai verokantoja alentaa vaikka puoleen nykyisestä toistaiseksi?

Varainsiirtoveron huojentaminen kannustaisi asunnon vaihtoon joko samalla paikkakunnalla tai työn perässä toisella paikkakunnalla. Varainsiirtoveroon käytettävälle rahalle löytyy asuntokaupan yhteydessä yksittäisessä perheessä varmuudella muukin käyttötarkoitus.

Tässä ja odotettavassa lähitulevaisuudessa on hyvä miettiä asunnon vaihtamisen kannustumia ennakkoluulottomasti ja hiukan taloudellista riskiä valtion taholtakin ottaen. Asuntomarkkina tulee saada normalisoitumaan mahdollisimman pian, jotta vältytään historiassa useaan kertaan nähty asuntomarkkinan kuumeneminen. Patoutunut kysyntä on hyvä saada purettua hallitusti, jotta kaikki markkinassa liikkuvat toimivat myös käytännössä rationaalisesti myös jatkossa.

Kirjoittaja Pekka Linna on pitkän linjan kiinteistönvälitysammattilainen. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja vastaavana hoitajana 01.01.2021 syntyneessä OP Koti Itä-Suomi Oy LKV.ssä. Linnaa kiinnostaa kaikenlainen asuntokauppamaailman meno, blogien kirjoittaminen ja someilu alan ilmiöistä, sekä urheilu vapaa-aikana. Asuminen on tärkeä aihe 14 lapsen isälle.