Merkittävän kokoluokan eurooppalaispankki Credit Suisse alkoi huojua ja isosti heti, kun pöly alkoi laskeutua markkinoilla Silicon Valley Bankin (SVB) kaatumisen jälkeen. Kaikki käynnistyi siitä, kun pankin suurin omistaja Saudi National Bank ilmoitti keskiviikkona (15.3.2023), ettei se enää pysty antamaan lisää taloudellista tukea pankille.

Tällainen kommentti suurimmalta omistajalta pelästytti sijoittajat pahanpäiväisesti ja Credit Suissen osaketta hakattiin 24 prosenttia pörssissä ja luottomarkkinoiden hinnoittelema luottohäiriön todennäköisyys nousi pöyristyttäville tasoille. Paniikki levisi nopeasti osakemarkkinoille ja monen sijoittajan mieliin palasivat vuoden 2008 finanssikriisin tapahtumat.

Voiko pankkiraatoja löytyä vielä lisää ja voiko tämä levitä koko järjestelmää uhkaavaksi kriisiksi?

Sveitsiläisen Credit Suissen kohdalla täytyy kuitenkin muistaa, että kyse on vuosikausia ongelmissa tarponeesta pankista, jonka vastapuoliriskejä suuret pankit sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ovat jo merkittävästi supistaneet. Ongelmat eivät siis tulleet puskista, vaan markkinaturbulenssi kärjisti niitä.

Samaan hengen vetoon täytyy kuitenkin todeta, että onhan kyseessä aivan eri mittaluokan toimija kuin SVB Yhdysvalloissa. Credit Suisse on suuri eurooppalainen toimija ja sen hallitsemattomalla kaatumisella voisi olla arvaamattomia seurauksia eri puolella pankkimaailmaa. Siksi olikin erittäin tärkeää, että Sveitsin keskuspankki toimi nopeasti ja määrätietoisesti.

Keskuspankki lupasi keskiviikkoillalla Credit Suisselle massiiviset 50 miljardia Sveitsin frangia (noin 51 miljardia euroa) likviditeettiä, mikä auttaa pankin pahimman turbulenssin yli. Samalla markkinoille levisi huhuja, joiden mukaan Credit Suisse voitaisiin myydä osissa muille pankeille tai fuusioida toiseen sveitsiläisjättiin UBS:ään. Merkit tilanteen hallitusta ratkaisemisesta elvyttivät markkinoiden mielialoja, ja Credit Suissen osake on jo tänään huimassa nousussa.

Pääomamarkkinoiden turbulenssi ja kiristyneet rahoitusolosuhteet nostavat nyt mädät omenat pintaan. Nyt ongelmiin ajautuneet pankit ovat olleet jo entuudestaan huonossa kunnossa tai ne ovat ottaneet liikaa riskiä.

Ongelmat ovat kuitenkin olleet pankkikohtaisia, eivätkä koko järjestelmään liittyviä valuvikoja, kuten kävi vuoden 2008 finanssikriisissä. Vastaavia tapauksia voi ilmaantua vielä lisää, mutta en edelleenkään näe eväitä laajemmalle systeemiriskille. Kunhan esiin nousevat ongelmatapaukset hoidetaan hallitusti.

Keskuspankit ovat tässä asiassa oppineet paljon menneistä kriiseistä ja tilanne näyttää tällä saralla olevan hallinnassa. Myös pankkien yleinen vakavaraisuusasema ja kyky sietää markkinaturbulenssia ovat huomattavasti paremmalla tolalla.

Tästä esimerkkinä toimii Euroopan keskuspankin (EKP) tuore päätös jatkaa koronnostoja 0,5 prosenttiyksikön tahdilla inflaation hidastamiseksi, vaikka markkinoilla oltiin jo spekuloitu koronnostojen seisahtumisella nähdyn turbulenssin seurauksena.

EKP sanoi olevansa tarvittaessa valmis turvaamaan pankkisektorin tilaa, mutta korosti, että pankit ovat yleisesti hyvässä kunnossa ja keskuspankki ei tällä hetkellä ole huolissaan toimialasta.

Kotimainen pankkisektori on taloudellisesti hyvässä kunnossa, jotta se voi ottaa vastaan vaikeamman taloudellisen toimintaympäristön. Markkinastressin kasvaessa fundamentit kuitenkin helposti unohtuvat markkinoilla ja koko pankkitoimialan osakekurssit liikkuvat vinhasti.

Nyt ei ole aika hötkyillä vaan odottaa tilanteen tasaantumista. Olen edelleen sitä mieltä, että kotimaisessa ja pohjoismaisessa mittakaavassa korkojen nousun positiiviset vaikutukset muodostuvat pankkisektorille huomattavasti negatiivisia vaikutuksia suuremmiksi.