Ukrainan sota aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä, ja tilanteen aiheuttamat huolet heijastuvat myös osakemarkkinoille. Markkinoiden ensimmäinen reaktio Venäjän hyökkäykseen oli sama kuin missä tahansa riskishokissa. Riskin kasvaessa riskituotteet, kuten osakkeet, laskevat ja vastaavasti turvasatamat eli esimerkiksi valtionlainat nousevat. 

Valtionlainoissa arvonnousua eli korojen laskua rajoittaa nopea inflaatio, joka nostaa korkoja. Normaalisti tämän luokan kriisissä riskittömät korot laskevat, mutta tässä kriisissä korkojen lasku on jäänyt maltilliseksi. Markkinoilla on tasapainoilua geopoliittisen riskin ja inflaation välillä. Geopoliittisen riskin kestoa voi vain arvailla, mutta inflaatioriski tulee kestämään jonkin aikaa. 

Osakkeista erityisesti Euroopan osakkeet kärsivät, koska vastapakotteet koskevat ensisijaisesti Euroo­pan taloutta. Yhdysvallat on turvasatama niin valuutan kuin osakemarkkinoidenkin suhteen. Myös Japanin valuutta on turvasatama. Haavoittuvaisten kehittyvien markkinoiden osakkeiden riski on koholla.

Raaka-aineinflaatio iskee erityisesti kehittyviin talouksiin ja Eurooppaan

Ukrainan sota on raaka-aineiden tarjontashokki. Venäjä on suuri tuottaja alumiinissa, nikkelissä, kuparissa ja palladiumissa. Energian ja metallien hinnat nousevat, jolloin inf­laatio kiihtyy nykyiseltä korkealta tasolta. Ukraina ja Venäjä ovat suuria viljan viejiä, joten ruuan hinta nousee suoraan ja välillisesti energian kallis­tu­essa. 

Inflaatiossa on jo pitkä­aikaisia raken­teellisia tekijöitä, kuten kevyt rahapolitiikka ja vihreä investointiaalto, joten sodan tarjonta­shokki kasvattaa näiden lisäksi inflaatio­paineita. 

Raaka-aineinflaatio iskee erityisesti kehittyviin talouksiin ja Eurooppaan. Kiina ja Intia eivät osallistu Venäjän pakotteisiin, joten ne selviävät raaka-aineshokista pienemmillä vaurioilla. Intia näyttää painottavan enemmän ruokainflaation riskiä kuin geopoliittista riskiä. 

Talouskasvu nojaa Yhdysvaltoihin

Kasvu on nyt talouden keskiössä. Helmikuussa globaalit kasvunäkymät olivat vielä hyvät niin teollisuudessa kuin palveluissa. Teollisuudessa näkymät olivat jopa selvästi vahvemmat kuin ennen pandemiaa. Pande­mian hellittäminen tulee auttamaan palvelusektoria tästä eteenpäin. 

Globaalin talouden moottori on Yhdysvallat, joka on kaukana kriisistä. Yhdys­valloissa työmarkkinat, asuntomarkkinat ja kuluttajasektori ovat edelleen hyvässä vedossa. Kotita­louksien kannalta kokonaisuus on hyvä, koska palkat nousevat sekä teollisuudessa että palvelusektorilla. Lisäksi kulutus on vahvaa, mutta edelleen tulojen ja kulutuksen välinen kumulatiivinen ero on suuri, eli säästöjä on varastossa.    

Keskuspankit joutuvat entistäkin hankalampaan tilanteeseen, koska niiden pitää hillitä inflaatiota, mutta samalla talouskasvu voi heikentyä. Tähän mennessä taloudessa on ollut vahva kasvu ja vahva inflaatio, mutta tarjontashokissa jatko näyttää enemmän heikolta kasvulta ja vahvalta inflaa­tiolta eli stagflaatiolta. Jos Yhdysvaltain talouteen nojaava kasvu pysyy vahvana, stagflaation todennäköisyys pienenee. 

OP Varainhoidon markkinanäkemys

Osakemarkkinoilla nähtiin jo ennen Ukrainan sotaa arvostuskorjaus ja yritysten tulosnäkymät ovat pysyneet ennallaan. Parantuneen kasvu/arvostus-suhteen takia kasvatamme maltillisesti kokonaisriskiä salkussamme nostamalla hiukan osakkeiden painoa. Kasvatamme Yhdysvaltain osakkeiden ylipainoa ja Suomi ja Eurooppa jatkavat alipainossa. 

Korko-osuuden paino pienenee vastaavasti.  Koroissa laskemme kehittyvien markkinoiden lainojen painoa, koska kehittyvät markkinat kärsivät vahvistuvasta dollarista ja inflaation kiihtymisestä. Tarjontashokissa energian ja ruuan hinnat nousevat, mikä rasittaa erityisesti kehittyvien talouksien kuluttajia. Nostamme High Yield-lainojen painoa, koska niiden hinnat ovat laskeneet ilman, että rahoitusriskit olisivat merkittävästi kasvaneet.