Euroopassa on jo päätetty maakohtaisista ja laajemminkin koordinoiduista toimenpiteitä tulevaan talveen varautumiseksi. Näiden toimenpiteiden ensisijainen tavoite on laajan, yhteiskunnan toimivuutta uhkaavan energiakriisin välttäminen ja toissijainen tavoite energiamarkkinoiden kustannuksellisen taakanjaon tasaaminen.     

Energiamarkkinoiden muuttuneella tilanteella on lyhyt- ja pitkäaikaisia seurauksia. Välittömissä vaikutuksissa korostuu esimerkiksi toimet kotitalouksien energiansaannin turvaamiseksi mahdollisimman kohtuullisella kustannuksella tai väliaikainen jousto suhtautumisessa tuotantokapasiteetin hiilidioksidipäästöihin. Konkreettisia toimenpiteitä varautumiseksi ovat esimerkiksi Suomen päätös vuokrata pitkäaikaisella sopimuksella nesteytetyn maakaasun terminaalilaiva ja Saksassa käytävä keskustelu ydinvoimatuotannon väliaikaisesta kasvattamisesta.

Toimet tilanteeseen sopeutumiseksi eivät ole pelkästään turvaavia vaan myös energiansäästöön ohjaavia ja kannustavia – kaikkihan meistä voivat esimerkiksi sulkea tietokoneet ja näytöt työskentelyn lopetettuamme tai säätää asunnon sisälämpötilaa matalammaksi. Energiamarkkinoiden ennustettavuus on tällä hetkellä poikkeuksellisen heikko, mutta tämänhetkisten arvioiden mukaan energiapulan vaikutus Euroopan vuoden 2022 ja erityisesti vuoden 2023 talouskasvuun on selkeän heikentävä.

Muutaman kuukauden tai vuosineljänneksen voimassa olevat toimenpiteet eivät luonnollisestikaan tarkoita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden keskeytymistä. Itseasiassa moni nyt käyttöönotettavista toimista mitä todennäköisimmin tukee vihreän siirtymän pyrkimyksiä ja tavoitteita, ja ne voivat jopa toimia myös ”myöhäisille omaksujille” konkreettisina osoituksina tarpeesta muuttaa toimintatapoja. Energiantuotannon osuus esimerkiksi Euroopan Unionin kasvihuonepäästöistä on korostunut ja taakan jako julkisen sektorin, yritysten ja kuluttajien välillä ympäristöpyrkimyksissä on suoraviivaistunut. Julkinen sektori ja tuotantoyhtiöt pystyvät vaikuttamaan siihen, millä tuotantomuodoilla energiaa tuotetaan ja miten energia siirtyy tehokkaasti paikasta toiseen. Toimitusketjun täydentää kuluttajien vastuullinen energiankäyttö.       

Energiakriisin uhka on noussut voimakkaammin esiin myös kotimaisten pörssiyhtiöiden toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksissa. Yhtiöt ovat eritelleet energiamarkkinoiden muuttuneen tilanteen ja tunnistettavissa olevien riskien vaikutuksia toimintaansa sekä listanneet, millä toimenpiteillä toiminnan jatkuvuus pyritään varmistamaan. Toimitusketjut ovat moniulotteisia, mahdollisesti eri maanosiin ulottuvia ja näin ollen tuotanto- ja toimituskyvyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat laajalti. On todennäköistä, että yhä vuonna 2023 yhtiöt joutuvat sopeutumaan samantyyppisiin toimitus- ja logistiikkaketjujen häiriöihin, kuin mitä koronapandemian aikana on toistaiseksi vuosina 2020-2022 koettu.