Kesällä markkinoita heiluttivat useat tekijät. Inflaatio jatkaa edelleen hämmentävän korkeana ja sen myötä keskuspankkien on kasvonsa säilyttääkseen pitänyt jyrkentää retoriikkaansa, eikä vain puhua, vaan myös toimia nostamalla ohjauskorkojaan ympäri maailman. Monissa tapauksissa kerralla enemmän kuin on nähty vuosikymmeniin. Samalla määrällistä elvytystä, eli QE:ta, on ajettu alas. Jopa Euroopan keskuspankki teki heinäkuussa ensimmäisen koronnostonsa noin kymmeneen vuoteen.

Lisäksi dollari on vahvistunut kesän mittaan ja kesällä nähtiin jopa pariteetti euroon nähden, eli yksi dollari vastasi yhtä euroa. Viimeksi vastaava tapahtui noin 20 vuotta sitten. Merkittävimmät syyt tähän ovat epäluottamus euroalueen lähitulevaisuuteen mm. Ukrainan sodan myötä, eikä Italian hallitussuhmurointi sekään asiaa auta.

Korkoero Yhdysvaltain ja Euroopan korkotason välillä on samoin ollut dollaria tukeva. Huolia aiheuttaa myös Euroopan energian saatavuus, kun Ukrainan sota vaikuttaa Venäjän kaasutoimituksiin negatiivisesti.

Maailmantalous hidastuu

Maailmantalous on epäilemättä hidastumassa inflaation ostovoimaa heikentävän vaikutuksen, kuten myös nousevan korkotason myötä. Odotukset heikkenemisestä ovat tällä hetkellä selvästi suuremmat kuin todellisuudessa nähty heikkeneminen – ainakin toistaiseksi.

Merkittävä osa peloista koostuu siis kasvun heikkenemisestä ja taantumasta lähitulevaisuudessa. Yritysten toisen kvartaalin tulokset ovat kuitenkin pysytelleet heikenneitä odotuksia vahvempina, mutta kertovat toki menneisyydestä enemmän kuin tulevaisuudesta.

Miten tästä eteenpäin? Inflaatiosta puhuttaessa käytetään yleensä vuosi-inflaatiolukuja, jolloin hintojen tasoa verrataan vuoden takaisiin hintoihin. Siten inflaation äkillisessä nousussa matalalta tasolta inflaatioluvut näyttävät helposti hyvin voimakkailta.

Inflaatioon merkittävästi vaikuttavan energian hinta on noussut vuoden takaisesta selvästi, esimerkiksi öljyn hinta on noussut yli 50 prosenttia. Inflaatio tulee rauhoittumaan nykytasolta vuosi-inflaatiolla mitattuna, mutta jatkaa edelleen niin korkeana, että keskuspankkien on jatkettava rahapolitiikkansa normalisointia. Tämä toimii vastatuulena sijoitusmarkkinoilla.

Markkinat ovat kuitenkin jo hyväksyneet vastatuulen, ja korkomarkkinat ovat hinnoitelleet ohjauskorkojen jatkavan nousuaan. Korkomarkkinoilla on jo nyt nähty varautumista talouden heikkenemiseen, joka realisoituessaan johtaa ohjauskorkojen laskemiseen talouden tukemiseksi ainakin Yhdysvalloissa ehkä jo ensi vuoden puolella.

Korkomarkkina selvästi aiempaa houkuttelevampi

Talouden hiljenemisen voimakkuus jää nähtäväksi. Markkinoiden kannalta on oleellista se, miten pessimistisesti hidastuminen nähdään nyt ja miten se heijastuu kursseihin. Analyytikoiden tulosodotukset yrityksille ovat todennäköisesti edelleen liian korkeat, vaikka odotuksia on viimein vedetty aiempaa alemmas ja siten tietyt arvostusmittarit saattavat edelleen osoittaa liiaksi osakkeiden halpuutta.

Niin tai näin, osakkeet ovat nyt realistisilla tulosennusteilla mitattuina halventuneet niin arvostusten kuin kurssitasonsa osalta aiemmasta. Kun tähän yhdistetään noussut korkotaso sekä yrityslainojen nousseet riskilisät, on myös korkomarkkina nyt selvästi aiempaa houkuttelevampi. Siten osakkeita ja korkosijoituksia sisällään pitävän sijoituskohteen houkuttelevuus etenkin tilillä makaavaan käteiseen nähden on nyt parempi kuin aikoihin.

OP Varainhoidon allokaatioon ei muutoksia kesällä

Varainhoidon allokaatiossa, eli varojen jakautumisessa eri omaisuuslajien välillä ei ole tehty muutoksia kesällä, vaan allokaatiossa on jatkettu painottamalla enemmän osakkeita korkosijoitusten asemesta.

Korkosijoitusten sisällä paremman luottokelpoisuuden yrityslainoja painotetaan valtionlainojen asemesta. Osakesijoituksissa painotamme Yhdysvaltain ja Japanin osakemarkkinoita Euroopan ja Suomen asemesta.