Rakennustyöntekijä kiillottaa betonilattiaa. Siitä tulee sen verran kova ääni, että Marjatta Mäkisen, 77, pitää korottaa ääntään.

– Olen sanonut, että minulla on kaksi projektia tässä: ensimmäinen ja viimeinen!

Sitten Mäkinen nauraa ja antaa hymyn levitä kasvoilleen. Olemme Lohjalla, Mäkisen piakkoin valmistuvan talon rakennustyömaalla.

Hänellä ei ollut ennestään minkäänlaista kokemusta rakentamisesta tai rakennuttamisesta. Siitä huolimatta hän päätti rakennuttaa Lohjan laitamille 144-neliöisen, kaksikerroksisen maalaistalomaisen pytingin.

Paluu lapsuuden kotiseudulle

Marjatta Mäkinen teki työuransa viimeisimmän osan EU:n budjettivirkamiehenä Euroopan unionin neuvostossa.

– Tykkäsin kovasti siitä työstä. Laitettiin budjetit esityskuntoon neuvoston suuntaviivojen mukaisesti. Hain sieltä töitä, koska olin EU-myönteinen jo ennen Suomen liittymistä, Mäkinen sanoo.

Hän asui työurallaan Belgiassa ja ylläpiti kontaktejaan siellä. Eläkkeelle omien sanojensa mukaan jouduttuaan Mäkinen muutti Helsingin Hakaniemeen. 12 eläkevuoden jälkeen hän alkoi pohtia uudella tavalla elämäänsä.

Kuvassa keskeneräinen talo, jossa näkyy jyrkästi harjakattoinen runko ja ullakkokerroksen puolikas lattia sekä iso, avara tila.
Keskeneräisessä talossa on jopa kirkkomaista tunnelmaa, sillä harjakatto on jyrkkä ja tila korkea.

Mäkinen syntyi Lohjalla ja kasvoi siellä 18-vuotiaaksi. Iän karttuessa hän halusi järjestellä asioitaan lapsiaan ajatellen. Suvun mailta lohkottu rinnetontti oli yksi pohdittava asia.

Hän selvitti, saako tontille rakentaa, jos sellainen tarve tulisi. Lähes kahden vuoden virkamiesruljanssin jälkeen Mäkinen sai poikkeusluvan, mutta hän ei silti vielä tiennyt, haluaisiko hän rakentaa tontille mitään. Elettiin vuotta 2020.

Mäkiselle sanottiin, että hänellä olisi kolme kuukautta aikaa päättää, ryhtyykö hän rakennusprojektiin. Muuten koko poikkeuslupa purkautuisi.

– Kipuilin, että mitä oikein tekisin.

Haave maalaistalosta

Mäkinen luki Helsingin Uutisista CLT-rakennustekniikasta. Lyhenne CLT (cross laminated timber) viittaa massiivipuurakenteeseen, joka koostuu ristiin liimatuista lautakerroksista. Mäkinen kiinnostui, sillä hän pitää puurakennuksista.

– Niissä on helpompaa hengittää.

Hän alkoi pohtia maalaistalomaisen talon rakentamista. Vähän samantyyppisen, jollaisessa hän oli viettänyt lapsuutensa Lohjalla. Mäkinen otti yhteyttä arkkitehtiin, joka tuli käymään tyhjällä tontilla.

– Hänelle tuli täällä selkeä visio, ja hän sanoi, että kyllä tähän talon saa tehtyä.

Päätös oli iso: Mäkien oli asunut parikymmentä vuotta Belgiassa ja sitä ennen Vantaalla ja Helsingissä. Olisiko hän valmis muuttamaan itsekseen isoon omakotitaloon maaseudulle?

Mäkinen oli ajatellut, että talo voisi tulla hänen tyttärelleen. Tyttärellä on kuitenkin kolme lasta, ja muuttaminen Helsingistä Lohjalle olisi ollut siinä elämäntilanteessa mahdotonta – puhumattakaan siitä, että tyttärellä olisi aikaa osallistua rakennusprojektiin.

Mäkinen tiesi myös sen, ettei hänen poikansa haluaisi muuttaa Lohjalle.

– Pari yötä siinä nukuin ja mietin.

Päätös oli iso: Mäkinen oli asunut parikymmentä vuotta Belgiassa ja sitä ennen Vantaalla ja Helsingissä. Hän oli eronnut kauan sitten. Olisiko hän valmis muuttamaan itsekseen isoon omakotitaloon maaseudulle?

– Olin taistellut rakennusluvasta pitkään virkamiesten kanssa. Ajattelin, että helkkari, kai minä sitten itse muutan tänne, ei tämä Lohja nyt niin Jumalan selän takana ole. Ja tässä sitä nyt ollaan, Mäkinen sanoo ja nauraa taas.

Luonnonvaloa, ei huipputekniikkaa

Kiertelemme talossa, jossa rakennustyöntekijät tekevät töitä. Mäkinen kertoo, mitä mihinkin on tulossa.

– Tässä hiotaan betonilattiaa. Se on kuulemma muodissa nyt.

Päätyyn tulee isot ikkunat, koska Mäkinen pitää luonnonvalosta. Olohuoneen yläpuolella on parvi.

– Siellä lapsenlapset voivat oleskella ja kiipeillä.

Keittiöön tulee puuliesi ja alakertaan kamiinamainen takka tunnelmaa luomaan – ja varotoimenpiteinä, jos vaikka sähköt ovat poikki jossain vaiheessa.

Kuvassa 77-vuotias nainen huomiotakissa ja taustalla rakennustyöntekijä keskeneräisen talon sisällä.
Vaikka projektiin ryhtyminen aluksi mietitytti, nyt Marjatta Mäkinen on iloinen, että hän teki sen. Hän kiittelee myös saamaansa apua.

– Veljeni, joka on auttanut minua tässä projektissa tosi paljon, ihmetteli sitä puuliettä, kun en minä ole käyttänyt sellaista kuuteenkymmeneen vuoteen. Mutta sellaisella me kokkasimme, kun olin lapsi, kyllä minä sen hallitsen!

Puuliesi on myös osa talon henkeä. Mäkinen ei halunnut taloa, jossa on huipputeknologiaa, vaan talon, jossa on maalaistalomaista tunnelmaa.

– Ikkunoista minulle tulee aamuaurinko ja ilta-aurinko, ja etelässä on vain pienet ikkunat, etten paistu kesällä. Tilaahan minulla sitten on niin paljon, että kirjat mahtuvat tänne – ne ovat minulle hyvin tärkeitä.

Hyviä yhteistyökumppaneita

Mäkinen on iloinen, että on saanut projektissa niin paljon apua sukulaisilta ja hyviltä yhteistyökumppaneilta.

Hän kehuu arkkitehtia, rakennuttajaa, työntekijöitä ja työnjohtoa vuolaasti. Ainoa hankala kohta oli heinäkuu, kun lomat vaikeuttivat eri rakennusvaiheiden yhteensovittamista.

Jos ihmisellä on vaikkapa murheita, niin tällaisen projektin aikana niitä ei ole aikaa ajatella, ei ole aikaa vajota niihin.

Budjetti oli alun perin 450 000 euroa, mutta se on ylittynyt. Rahoitus onneksi kuitenkin järjestyi.

Nyt Mäkinen asuu Etelä-Haagassa ja valvoo rakennusprojektia. Hän käy tontilla melkein joka päivä katsomassa, miten urakka etenee. Jos hyvin käy, talo valmistuu vuoden 2023 puolella ja seuraavana vuonna Mäkinen pääsee muuttamaan sinne.

– Sitten pidetään monet tupaantuliaiset.

Projektit pitävät virkeänä

Voi kuulostaa hurjalta, että ihminen lähtee elämänsä ensimmäiseen isoon rakennusprojektiin eläkkeellä.

Ja hurjaa se olikin, Mäkinen sanoo.

– Ilman muuta! Mutta me vanhemmatkin ihmiset tarvitsemme haasteita ja projekteja, hän sanoo ja jatkaa:

– Jos ihmisellä on vaikkapa murheita, niin tällaisen projektin aikana niitä ei ole aikaa ajatella, ei ole aikaa vajota niihin. Minä mietin murheiden sijaan, että millaiset laatat haluan kylpyhuoneeseen. Suosittelen projekteja iäkkäämmille ihmisille.

Kuvassa moderni puutalo, jonka reunan alla on pakettiauto ja rakennustarvikkeita.
Hyvällä tuurilla Mäkinen pääsee muuttamaan uuteen taloonsa vuonna 2024. Silloin hän aikoo pitää monet tupaantuliaiset.

Mäkistä jännittää se päivä, kun talo on valmis, ja hän pääsee muuttamaan sinne.

– Odotan sitä innolla – ja kauhulla! hän sanoo ja nauraa taas.

– Kyllä minä sopeudun siihen tilanteeseen sitten. Ajattelen, että tämä on projekti, jonka hoidan loppuun, ja pian alkaa jännittävä elämänvaihe.

Mäkisen talon rakentumista seurataan myös Grand Designs Suomi -ohjelmassa.

Tässä juttusarjassa tutustutaan MTV:n Grand Designs Suomi -ohjelmassa syksyllä 2023 nähtäviin taloihin ja tarinoihin niiden takana. Kiinteistönvälityksen asiantuntija OP Koti on Grand Designs Suomen pääyhteistyökumppani. Grand Designs Suomi keskiviikkoisin klo 20 MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla.

Etsitkö omaa unelma-asuntoasi? Katso OP Kodin myynnissä olevat asunnot täältä