Sami aloitti sijoittamisen jo nuorena – salkussa myös ETF:iä

Kuin Roope Ankka. Sellainen Sami Kukka, 35, kuvailee olleensa jo lapsena. Hän halusi mielellään säästää rahaa ja ajatteli säästöjen olevan tärkeitä tulevaisuudessa.

Kun opettaja pyysi OP:n sijoitusneuvojan kertomaan sijoittamisesta, 17-vuotias lukion tokaluokkalainen Kukka päätti ehdottomasti osallistua. Tilaisuus oli vapaaehtoinen ja koulun jälkeen.

Paikan päällä oli Kukka ja kolme luokkakaveria.

Sijoitusneuvojan ohjeet tekivät konkreettiseksi ja lähestyttäväksi sen, että sijoittamisen voisi aloittaa. Kukalle alkoi hahmottua, että sijoittaminen olisi järkevää, jotta säästöilleen saisi joskus tuottoakin.

– Sekin on jäänyt mieleen, että neuvoja kertoi riskeistä. Nokian renkaat oli juuri antanut tulosvaroituksen, ja sen osakekurssi oli puolittunut lyhyessä ajassa. Ymmärsin, että liikettä voi olla molempiin suuntiin, ylös ja alas.

Sitten Kukka osallistui Kauppalehden Nettisijoittaja-kilpailuun, jossa menestyi kohtuullisen hyvin – selvästi jotain ajatusta hänellä jo oli, mitkä voisivat olla hyviä yhtiöitä. 

– Sanoin vanhemmille, että nyt aloitetaan minulle sijoittaminen rahastoihin‍.

Oma riskinsietokyky testiin

Sami Kukan vanhemmat eivät olleet koskaan sijoittaneet, vaan oman aikakautensa edustajina omaksuneet pikemminkin tilille säästämisen ihanteen.

Vanhemmiltaan Kukka oli kuitenkin oppinut pitkäjänteisyyttä ja sen, että aina ei saa heti kaikkea haluamaansa.  Rahaa ei sada taivaalta, vaan sen eteen täytyy tehdä työtä.

Ehkä juuri siksi Kukasta tuli pitkäjänteinen sijoittaja.

Aluksi Kukka sijoitti mahdollisimman riskittömiin korkorahastoihin. Vuoden sijoittamisen jälkeen hän huomasi riskinsietokykynsä olevan korkea: jos rahasto-osuuksien arvot lähtivät laskuun, Kukka ei tuntenut hätääntyvänsä laisinkaan.

– Tästä tulee mieleen vinkki: kannattaa kokeilla omaa riskinsietokykyä ensin vaikka 100 euron sijoituksella ja tunnustella, miltä mahdollinen tappio tuntuu ja miten siihen reagoi. Jos vaikkapa 10 prosentin lasku on vähällä viedä yöunet, ei kannata ottaa kovin isoa riskiä myöhemminkään.

Asteittain Kukka alkoi siirtyä korkeamman riskin sijoituksiin. Aluksi hän oli ostanut vain silloisia lyhyen koron rahastoja, mutta luettuaan sijoituskirjoja hänelle valkeni, että pidemmän tähtäimen sijoittajan kannattaa ottaa riskejä enemmän, tietysti aina oma riskinsietokyky huomioiden.

– Niinpä vaihdoin osakerahastoihin‍, suoriin osakkeisiin‍ ja ETF-rahastoihin.  

ETF:iä sijoitussalkusta 15 prosenttia

ETF-rahasto‍ (Exchange Traded Fund) sijoittaa yleensä varansa eri osakkeisiin, aina seuraamansa indeksin mukaisesti. ETF:issä Kukkaa kiinnosti erityisesti se, että hallinnointikulut olivat erityisen pienet. Rahoista jää itselle suurempi osuus.

– Myös se oli innostavaa, että ETF-rahastojen valikoima on laaja. Melkein mihin vain, mistä voi olla kiinnostunut, löytyy ETF-rahasto, Kukka sanoo.

Tällä hetkellä häntä kiinnostaa muun muassa puolijohde-ETF-rahasto.

Puolijohteita tarvitaan melkein kaikessa elektroniikassa, ja ne ovat tekoälyn nousun vuoksi kiinnostavia. Lisäksi salkusta löytyy muiden muassa kiertotalouteen, kehittyville markkinoille ja USA:n pieniin arvoyhtiöihin sijoittavia ETF-rahasto-osuuksia.

Jos ei jaksa tehdä osakepoimintaa ja seurata osakemarkkinoita, ETF:t ovat hyvä vaihtoehto. 

Yksi ETF-rahastojen etu on, että niihin sijoittamalla omaisuus hajaantuu tehokkaasti. ETF:t sijoittavat kerralla hyvin laajalle markkinalle. Myös jos ei jaksa tehdä osakepoimintaa ja seurata osakemarkkinoita, ETF:t ovat hyvä vaihtoehto.

– Pari erilaista ETF:ää riittää, jotta saa riittävän hajautuksen salkkuun. Klassinen ETF-salkku sisältääkin yleensä maailman indeksiä ja lisäksi jotakin muuta, kuten kehittyvien maiden indeksiä.

Kukan sijoitussalkusta noin 15 prosenttia on ETF:iä. Niitä ostaessaan hän katsoo yleensä ETF:n kokoa eli hallinnoitavaa rahamäärää. Isokokoinen ETF säilyy todennäköisemmin olemassa.

– Pienellä ETF:llä ei yleensä käydä sijoittajien kesken kovin paljoa kauppaa, mikä lisää kustannuksia ostaessa ja myydessä. Pieni ETF voidaan myös yhdistää isoon tai lakkauttaa, mikä ei ole sijoittajan kannalta hyvä asia, Kukka perustelee.

Omat ETF-rahastonsa hän ostaa pankin osakevälittäjän avulla. Hänellä on muutama vuosi sitten ollut myös kuukausisopimus, joka ostaa ETF:iä tietyllä summalla kuussa.

– Yksi ETF:ien hyvä puoli muuten on, että niitä voi ostaa, oli sitten minkä tahansa pankin asiakas. Tavallisissa rahastoissa voi yleensä ostaa vain sen pankin rahastoja, jonka asiakkaaksi on jo ryhtynyt, Kukka kertoo.

Vielä hän vinkkaa, että monet panostavat fyysisisiin ETF:iin eivätkä synteettisiin. Fyysinen ETF omistaa kohteensa omaisuuserät suoraan, kun taas synteettiset ETF:t jäljittelevät omaisuuden tuottoa niin sanotuilla johdannaisilla. 

– Itse pidän enemmän fyysisistä ETF:istä. Niiden riskit on helpompi hahmottaa, Kukka sanoo.

Mistä osakekurssin muutos johtuu?

Mieleenpainuvia tapauksia Sami Kukan elämän aikana ovat olleet vuoden 2008 finanssikriisi ja toisaalta jotkin yksittäiset omat onnistumiset sekä virheet.

Finanssikriisissä paljastui, etteivät silloin Kukan nuoruudessa myydyt, vähäriskisiksi luokitellut lyhyen koron rahastot olleetkaan ihan niin riskittömiä. Riski oli vain ikään kuin piilossa.

Silloin hän oli kuitenkin niistä jo itse irtaantunut.

Virheistään Kukka muistaa esimerkiksi sen, että osakkeita on joskus tullut myytyä liian nopeasti.

– Mitään osakkeita ei kannata myydä pelkän nousun tai laskun perusteella, Kukka sanoo. 

Esimerkiksi sähköautojätti Teslan osakkeita Kukalla oli kymmenisen vuotta sitten jonkin verran. Hän myi ne mielestään varsin runsaalla voitolla, kun niiden arvo oli 150 prosenttia plussalla.

– Nyt osakkeet olisivat 4500 prosenttia voitolla, Kukka sanoo. 

Kukan mielestä pikavoittoja ei kannata hakea. Sen sijaan kannattaa sijoittaa pitkäjänteisesti, hajauttaa moneen eri paikkaan ja ostella eri aikoina. Silloin ainakin jokin osto osuu hyvään saumaan.

Joistakin onnistumisistakin Kukka on kiitellyt itseään. Hän on kehittynyt ihan taitavaksi eri yhtiöiden menestyksen seuraajaksi. 

– Jos jokin muutos yhtiön osakekurssissa tapahtuu, kannattaa tutkia, mistä se johtuu. Onko kyseessä jotakin ohimenevää vai jotakin vakavampaa?

Esimerkiksi silmänpainemittariyhtiö Revenion osakkeet laskivat vuonna 2016 yhdessä hetkessä niin paljon, että Kukka ihmetteli, mistäs nyt on kyse. Tuohon aikaan Revenio pyrki tuotteellaan USA:n markkinalle, mutta USA:n lupaviranomainen FDA aluksi yllättäen hylkäsi Revenion hakemuksen.

Tutkimalla asiaa selvisi, että hylkäyksen taustalla ei ollut varsinaista vikaa laitteessa. Kukka ymmärsi olla myymättä osakkeita.

Revenion FDA-hakemus hyväksyttiin täydentävien tutkimusten jälkeen.

Osakepoiminta mukava harrastus

Kukka haluaa löytää laatuyhtiöitä. Hän kuvailee itseään kasvua arvostavaksi sijoittajaksi, jolle on tärkeää seurata yhtiöiden tilannetta.

Tästä syystä hän ei ole suurten osinkoprosenttien perään, vaikka talouslehdet usein hehkuttavatkin korkeita osinkoja maksavia yhtiöitä.

– Minulle on tärkeämpää, että mahdollinen osinko on kestävällä pohjalla ja että yhtiöllä on kasvunäkymiä, Kukka sanoo.

Hän tarkoittaa, että jos yhtiö pystyy korkealla tuotolla sijoittamaan rahat omaan liiketoimintaansa, sen ei kannata maksaa osinkoja ulos.

Korkeaa osinkoa maksavat yhtiöt sen sijaan ovat useimmiten kypsässä vaiheessa, ja niiden kasvunäkymä on usein huono, ellei yhtiö keksi jotain uutta.

Kukalle osakepoiminta on mukava harrastus. Hän vilkaisee päivittäin osakekursseja, vaikkei aivan päivittäinen seuranta olisikaan tarpeen. Hän myös lukee sijoituspalveluyritys Inderesin analyysejä, selailee ulkomaisia nettisivustoja ja tutkii monia sellaisiakin tulosennusteita, jotka ovat saatavilla ilmaiseksi – Yahoo Financea ja Seeking Alphaa esimerkiksi.

Uusia sijoituskohteita hän ei etsi aktiivisesti, vaikka salkun ulkopuolella onkin joitakin osakkeita seurannassa. Eniten hän vain seurailee nykyisten omistustensa tilannetta.

– Samalla mietin, ovatko ne edelleen hyviä yhtiöitä vai olisiko jo aika luopua. Ja jos luopuisi jostain, mikä yhtiö olisi hyvä tilalle? 

Nuorikin voi sijoittaa

Nuorelle sijoittajalle Kukka antaisi neuvoksi, että kannattaa aloittaa sijoittaminen aiemmin kuin myöhemmin, jotta siitä ehtisi olla elämän aikana mahdollisimman paljon hyötyä. ETF:iä ei tarvitse aloittavan sijoittajan pelätä.

– Opintolainat nostaisin ja ehkä myös sijoittaisin, jos se vain mahdollista on. Opintolainahyvitys on rahanarvoinen etu, mutta se tietysti edellyttää tiettyä vastuullisuutta. Lisäksi ASP-tili on fiksu valinta, Kukka sanoo.

Sijoittaa voi aluksi vaikka kympin kuussa, jotta siihen tulisi rutiini.

Yksi hyvä vinkki Kukan mielestä on, että kannattaa tehdä muistiinpanot omista valinnoistaan. Miksi ostin tänään tämän ja myin tuon toisen?

Tosin Kukka myöntää, ettei aina elä niin kuin opettaa.

– Alussa tein muistiinpanoja, mutta nyt se on vähän jäänyt.

Lue myös: 

Mikä on ETF ja miten sellaisella käydään näppärästi pörssikauppaa?‍

Kansainvälisiä osakkeita ostetaan ensimmäisenä osakkeena entistä enemmän – Nämä olivat alkuvuoden 2024 ostetuimmat osakkeet‍

Sijoittaja ei pröystäile rahalla – ”Saan iloa asioista, jotka eivät maksa paljon” 

Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.