Kolme erilaista asuntosijoittajaa avaa vaiheitaan asuntosijoittajana ja kertoo, minkälaiset asiat tällä hetkellä asuntosijoittamisessa mietityttävät.

Essi Lassila harkitsi ensimmäisen sijoitusasunnon hankintaa pitkään

Essi Lassila kiinnostui asuntosijoittamisesta viitisen vuotta sitten. Hän alkoi aktiivisesti etsiä sopivaa kohdetta.

– Käytin paljon aikaa asuntomarkkinoiden tutkimiseen, koska halusin olla varma sijoituksestani. Etsin kassavirtapositiivista kohdetta hyväkuntoisesta taloyhtiöstä, kasvavalta paikkakunnalta. Kriteerinäni oli myös, että kohteessa olisi isot remontit jo tehtynä.

Viime vuonna sopiva asunto vihdoin löytyi: pieni kaksio Jyväskylästä. Lassilalle oli tärkeää, että sijoituskohde on vähintään kaksio.

– Kohderyhmääni eivät suoranaisesti kuulu opiskelijat, vaan haluan tarjota hieman suurempaa vuokra-asuntoa esimerkiksi yksinhuoltajalle. Pohdin tarkkaan kohteen mikrosijaintia myös siltä kannalta.

Essi Lassilan sijoitusasunnot ovat sellaisia, joissa hän olisi itsekin voinut jossakin elämänvaiheessa asua.

Kuluvan vuoden kesällä Lassila löysi toisen sijoituskohteen.

– Ostin rivitalokaksion Ylöjärveltä alle markkinahinnan. Asuntosijoittaminen on tällä hetkellä suosittua, ja asunnot menevät nopeasti kaupaksi. Hyvien kohteiden löytäminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

Asumisen tarpeiden muutokset ovat mietityttäneet Lassilaa. Hän on pohtinut sitä, haluavatko ihmiset tänä päivänä asua pienissä asunnoissa.

– Yksiöitä on rakennettu paljon, mutta koen, että monet kaipaavat väljempää asumista.

Asuntosijoittamiseen liittyvät riskit eivät pelota Lassilaa.

– Kohteeni ovat kassavirtapositiivia ja olen suojannut ne korkojen nousun varalta. Jos asuntoja olisi enemmän, varautuisin korkojen nousuun vielä tarkemmin. Jos aloittaa asuntosijoittamisen, on tärkeää huolehtia oma talous ensin kuntoon. 

Kati Valjus sijoittaa 1950-luvun asuntoihin Oulussa

Kati Valjus aloitti asuntosijoittamisen äitinsä innostamana. He ostivat yhdessä uudiskohteen Oulusta kuusi vuotta sitten.

– En ajatellut tuolloin olevani asuntosijoittaja, vaan halusin ainoastaan hankkia lisäturvaa eläkepäiviä varten.

Pari vuotta myöhemmin Valjus osti miehensä kanssa remontoitavan asunnon. He ovat siitä lähtien hankkineet vähitellen lisää kohteita. Tällä hetkellä Valjus omistaa osuuden 12 sijoitusasunnosta. Suurin osa kohteista on hankittu puoliksi puolison kanssa.

– Emme ole missään vaiheessa lähteneet hakemaan pikavoittoja, vaan strategiamme on osta ja pidä. Hankimme 1950-luvun pikkuasuntoja korkeintaan kolmen kilometrin säteeltä Oulun tuomiokirkosta. Teemme niihin remontit itse ja luomme niistä uniikkeja koteja.

Kati Valjus sijoittaa vain pieniin asuntoihin, sillä niille on kovin kysyntä. Kuva: Mikko Törmänen

Valjuksen mukaan asuntoihin sijoittaminen on ollut kannattavaa.

– Kohteista tulee kassavirtaa kuukausittain ja arvonnousua tapahtuu koko ajan. Remontointikin on ollut kannattavaa, kun emme ole laskeneet palkkaa omalle työlle.

Asuntomarkkinoilla tapahtuvat muutokset eivät aiheuta huolta.

– Lainamäärämme ovat suhteellisen maltillisia, velkavipu on noin 60 prosenttia. Asuntojemme sijainti on harkittu tarkkaan, ja persoonalliseen tyyliin remontoiduilla vuokra-asunnoillamme on ollut kysyntää.

Valjus kannustaa aloittamaan asuntosijoittamisen rohkeasti.

– Emme tienneet läheskään kaikkea, kun aloitimme. Teoriatietoa voi päntätä loputtomasti, mutta vasta tekemällä oppii.

Heikki Pajunen on sijoittanut asuntoihin toistakymmentä vuotta

Heikki Pajusen asuntosijoittaminen alkoi vuonna 2008.

– Muutimme perheeni kanssa suurempaan asuntoon, ja päätimme jättää kaksiomme vuokralle myymisen sijaan. Aloin tutustua asuntosijoittamiseen, ja neljän vuoden kuluttua asuntoja oli hankittuna viisi.

Vauhti on kiihtynyt koko ajan. Tällä hetkellä salkussa on yli 200 sijoitusasuntoa.

– Strategiani on ollut tarttua tilaisuuksiin. En ole lukittautunut tietynlaiseen toimintatapaan. Kolmentoista vuoden aikana olen hankkinut monen kokoisia asuntoja eri puolilta Suomea.

Koronatilanne on vaikuttanut asuntojen vuokramarkkinoihin.

– Suuri osa opiskelijoista ei ole tarvinnut vuokra-asuntoa, koska opintoja on suoritettu etänä. Myös Airbnb-asuntoja on siirtynyt väliaikaisesti pitkäaikaisvuokraukseen. Vuokratulot ovat tulleet alaspäin kolmen vuoden takaisesta, mutta toiminta on ollut edelleen kannattavaa.

Muiden auttaminen on tärkeää Heikki Pajuselle. Hän ei tavoittele asuntosijoittajana mahdollisimman suurta hyötyä itselleen, vaan miettii myös, millaista hyötyä voisi tarjota toisille osapuolille.

Pajunen muistuttaa, että asuntosijoittaminen on hidasta ja pitkäjänteistä toimintaa.

–  Asuntosijoittaminen ei ole kultakaivos. Kun sijoittamisen aikajänne on kymmeniä vuosia, asuntomarkkinoilla tapahtuvat hetkelliset heilahdukset eivät huoleta Pajusta.

– Ajankohtaisia asioita, kuten korkotasoa tai verotuksen mahdollisia muutoksia on kuitenkin hyvä pitää silmällä.

Asuntosijoittamista suunnitteleville Pajunen antaa muutaman vinkin.

– Aluksi kannattaa keskittyä riskittömämpiin kohteisiin muuttovoittoisilla alueilla sekä huomioida asunnon vuokrattavuus. Lisäksi hyvä pankkisuhde on tärkeä tekijä: Asunnot menevät nykyään nopeasti kaupaksi, joten joustavuutta tarvitaan.

Millaiset ovat asuntosijoittamisen näkymät?

OP:n vakuudellisen henkilöasiakasrahoituksen tuotepäällikön Atte Ylä-Mattilan mukaan asuntosijoittamisen tämänhetkiset näkymät ovat laajasti tarkasteltuna varsin positiiviset, vaikka riskejäkin on nähtävissä.

– Matalan korkotason ja kevyen rahapolitiikan ansiosta asuntosijoittajat ovat saaneet hyvää tuottoa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret.

Asunnon sijainnilla on suuri merkitys. Ylä-Mattilan mukaan arvonnousun kehityksessä on selkeitä eroja kaupunkien välillä. Myös saman kaupungin eri alueiden välillä on huomattavia eroja.

– Viime vuosina arvonnousun kehitys on ollut hyvällä tasolla erityisesti kaupungeissa. Alueiden tarkka tunteminen on merkittävässä roolissa.

Ylä-Mattila toteaa koronatilanteen vaikuttaneen asuntojen vuokrattavuuteen. Vuokralaisen löytäminen ei ole välttämättä ollut helppoa. Tällä hetkellä vuokra-asuntoja on tarjolla paljon, ja kilpailu vuokralaisista on koventunut. Myös vuokratason kehityksessä on Ylä-Mattilan mukaan ollut haasteita, mutta tilanne on vähitellen kohentumassa. Myös koronalla on ollut vaikutusta myös asumisen tarpeisiin. 

– Etäopiskelu ja etätyöskentely ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa, kuinka pysyvä tämä trendi on.

Korkojen mahdollinen nousu mietityttää asuntosijoittajia. 

– Korot ovat nyt alhaalla, mutta tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa. Riski on hyvä tiedostaa ja pohtia, miten siltä voisi suojautua. Korkoriskin suojaamisen lisäksi on hyvä huolehtia siitä, että sijoitusasunnon vakuutusturva on kunnossa.

OP:n asuntorahoituksesta vastaava johtaja Satu Nurmi tuo esille myös regulaation ja verotuksen vaikutuksen asuntomarkkinoilla.

– Kannattaa pohtia, onko lainakattoihin mahdollisesti tulossa muutoksia tai halutaanko kotitalouksien velkaantumista jossain vaiheessa hillitä. Näillä seikoilla voi tulevaisuudessa olla vaikutusta sijoitusasuntolainoitukseen. On myös hyvä huomioida, että vaikka verotus tukee asuntosijoittamista tällä hetkellä, tilanne saattaa myöhemmin muuttua.

Atte Ylä-Mattila muistuttaa, että asuntoihin voi sijoittaa usealla eri tavalla.

– Asuntosijoittamisen voi aloittaa myös asuntorahaston kautta, jolloin alkuun pääsee pienillä summilla.

Lue myös:

Katja laittoi kaikki säästönsä ensimmäiseen sijoitusasuntoon – nyt hänellä on jo kahdeksan asuntoa