Mikä on korko ja mihin se liittyy?
Lisää aiheesta
Tässä artikkelissa vastaamme kysymykseen, mikä on korko, ja miten se liittyy lainoihin, säästämiseen ja inflaatioon.
Korko tarkoittaa rahan hintaa. Se on korvaus säästämisestä, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa säästettyä summaa korkeamman kulutuksen.
Toisaalta korko on maksettava hinta lainaamisesta eli siitä, että lainaaja voi tänään kuluttaa enemmän kuin mihin muuten olisi varaa.
Pelkästään korko ei määrää lainaamisen kustannusta tai säästämisestä saatavaa korvausta, vaan siihen vaikuttaa myös inflaatio.
Listasimme, mihin asioihin korko liittyy.
Lainan korko
Korkoa maksetaan korvauksena lainan antajalle siitä, että on valmis siirtämään rahojen käyttöä tulevaisuuteen, eikä kuluta rahoja nyt. Lisäksi korko voi sisältää korvauksen riskistä, jonka lainaaja ottaa lainatessaan rahaa.
Suomessa ehkä tunnetuin korko on euribor-korko. Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on päivittäin julkaistava euromaiden yhteinen viitekorko . Euriboria käytetään pankkien välisillä rahamarkkinoilla sekä lainojen ja talletusten viitekorkona. Esimerkiksi perinteisistä asuntolainoista valtaosa on sidottu 12 kuukauden euriboriin.
Lainaa ottanut maksaa korkoa lainan antajalle. Koron määrä, jonka suuruus ilmaistaan prosentteina, sovitaan lainaa tai luottoa ottaessa. Useimmiten lainan korko ilmoitetaan vuosikorkona.
Kokeile lainalaskurilla, kuinka paljon lainalle tulee hintaa erihintaisilla koroilla.
Lainassa voi olla kiinteä tai vaihtuva korko. Kiinteässä korossa korko pysyy samana koko laina-ajan. Kiinteän koron määrä lasketaan usein pankissa asiakaskohtaisesti.
Lainan vaihtuva korko tarkoittaa puolestaan sitä, että koron määrä tarkastetaan sovitun ajan välein. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko tarkastetaan 12 kuukauden välien ja koron määrä muuttuu sen mukaan, mikä koron tarkistuspäivänä on.
Vaihtuva korko muodostuu viitekorosta ja pankin perimästä marginaalista. Viitekorkona käytetään yleisesti euriboria, mutta korkona voidaan käyttää myös pankkien noteeraamaa Prime-korkoa.
Osuuspankin oma viitekorko on OP-Prime. OP-Primella ei ole ennakkoon ilmoitettua tarkastuspäivää, vaan sen muutokset päättää OP Osuuskunnan johtokunta.
Kulutusluoton korko
Kuluttajaluotto on lainaa, jota kuluttaja nostaa jotakin hankintaa, kuten pesukonetta, televisiota tai autoa, varten. Tyypillisesti kulutusluotossa ei ole vakuutta, kuten esimerkiksi asunto- tai autolainassa, jolloin sen korko on korkeampi. Luottojen hinnat, eli lainan korko ja lainaan liittyvät erilaiset muut kulut, vaihtelevat paljon.
Suomessa laki määrittelee rajan, jota enempää korkoa ei saa periä kuluttajaluotoista. Laissa tapahtuu muutos 1.10.2023, jonka jälkeen luoton enimmäiskorko saa olla enintään 15 prosenttia. Luoton korkoon voidaan lisätä korkolain mukainen viitekorko. Koron suuruus ei kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia.
Luoton todelliseen hintaan, eli siihen, miten paljon lopulta maksaa luottoa takaisin kokonaisuudessaan, vaikuttavat todellinen vuosikorko sekä luottoaika. Mitä pidempi luottoaika on, sitä kalliimmaksi luotto tulee. Esimerkiksi 10 000 euron laina 19 prosentin korolla ja 15 vuoden maksuajalla kasvattaa lainan kokonaismäärän noin 30 000 euroon. Sitä summasta 20 000 euroa on pelkkää korkoa.
Korkoa korolle -ilmiö säästämisessä
Korolla on rooli säästämisessä ja sijoittamisessa. Pankki voi ensinnäkin maksaa säästöille korkoa. Lisäksi säästöissä ja sijoittamisessa vaikuttaa korkoa korolle -ilmiö. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sijoittamilleen varoille saatu prosentuaalinen vuosituotto on mukana seuraavan vuoden pääomassa, josta saatu vuosituotto on vähän suurempi.
Korkoa korolle -laskurilla voi kokeilla, kuinka paljon vuosituottoa voi kertyä erilaisilla säästösummilla. Kokeile laskuria.
Korko ja inflaatio
Korko liittyy lainojen ja säästöjen lisäksi myös inflaatioon, eli rahan arvon heikkenemiseen. Rahan arvon lasku, eli inflaatio, näkyy kuluttajalle hintojen nousuna.
Säästämisen lopulliseen tuottoon vaikuttaa myös inflaatio. Mitä korkeampaa on inflaatio, sitä pienempi on säästöjen ja niistä saatavien tuottojen ostovoima tulevaisuudessa. Koron ja inflaation välistä erotusta kutsutaan reaalikoroksi, joka kertoo tuoton suuruuden, kun hintojen nousuvauhti on huomioitu.
Korko on keskuspankkin pääasiallinen työkalu inflaatiota vastaan. Keskuspankit päättävät korkojen nostamisesta, kun inflaatio ylittää tai näyttää tulevaisuudessa ylittävän tietyn rajan. Suomea koskevat korkopäätökset tekee EKP eli Euroopan keskuspankki. Kun keskuspankit nostavat ohjauskorkoa, nousevat myös muut korot, kuten asuntolainan korko.
Korkotaso vaikuttaa paitsi asuntolainaa maksaviin, myös yrityksiin ja laajasti talouteen sekä rahoitusmarkkinoihin. Korkotaso on keskeinen taloudellinen muuttuja, ja siksi sen kehitystä pyritään ennustamaan.
Korkotason nousuun voi varautua säästämällä pahan päivän varalle, jolloin säästöillä voi maksaa nousseita korkokuluja. Toinen vaihtoehto on muuttaa arjen kulutustottumuksia ja säästää arjessa nousseiden korkojen verran muusta kulutuksesta.
| Miten asuntolainan korko muodostuu ja mikä on marginaali? Lue tiivis tietopaketti asuntolainan muodostumisesta. |
Lue myös:
BKT: Mitä bruttokansantuote tarkoittaa?
Bruttopalkka ja nettopalkka – mitä eroa niillä on?