Marjahavainnot‍-palvelu on karttapohjainen sovellus, josta voi seurata marjahavaintoja eri puolilta Suomea. Marjahavaintoja kerää noin tuhatpäinen vapaaehtoisten joukko, jotka keräävät havaintojaan mustikan, puolukan ja suomuuraimen (hilla) kasvusta, kukinnasta ja kypsymisestä.

Marjahavainnot-palvelu syntyi jatkumona Metsäntutkimuslaitoksen tutkimushankkeille. Kerätystä tiedosta hyötyy tutkijoiden lisäksi marja- ja keruuyritykset sekä tavalliset marjastajat.

– Metsäntutkimuslaitos keräsi vastaavaa tietoa tutkimuskäyttöön, saadakseen tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvien kukintaan, kasvun vaiheisiin ja sato-odotuksiin, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkija Outi Manninen. 

Miten aloitteleva marjastaja hyötyy palvelusta?

Kokemattomampi marjastaja, joka ei vielä tiedä parhaita marjapaikkoja voi Marjahavainnot-palvelun avulla päästä alkuun. Sivustolla voi valita minkä marjan tietoja haluaa tarkastella, tämän jälkeen palvelu näyttää kartalla, kuinka paljon marjoja on ollut koemetsikössä, ja tarkempaa tietoa siitä, minkälaisessa maastossa havainnot on tehty.

– Parhaat marjastuspaikat ovat marjastajien tarkoin varjeltuja salaisuuksia, joita ei haluta paljastaa muille. Siksi myös Marjahavainnot-palvelu pitää tarkemmat koordinaatit omana tietonaan. Havainnot esitetään kartalla suurpiirteisesti.

Kun lähtee etsimään sopivaa marjastuspaikkaa, kannattaa painaa mieleen, että suomuurainta löytää nimensä mukaisesti suolta, mustikkaa kosteammasta metsästä ja puolukkaa kuivalta alueelta.

Marjojen määrästä tietoa

Mustikan satoa on vaikea ennustaa, koska siihen vaikuttaa niin moni tekijä.

– Mustikalle kevät on sadon kannalta kriittistä aikaa, koska se kukkii aikaisin keväällä, jolloin halla voi vahingoittaa satoa. Myös pölyttäjien määrä vaikuttaa satoon. Kun mustikat selviävät pölytyksestä raakileeksi asti, sen jälkeen sato on paremmin turvassa.

Puolukka ei ole niin herkkä säävaihteluille, sillä se kukkii myöhemmin eikä hallanvaaraa ole samalla tavalla. Puolukkasato onkin aina suurin. Puolukoita voi poimia syyskuulle saakka.

– Marjastamalla tekee itselleen palveluksen. Luonnossa oleminen rahoittaa mieltä ja kaupan päälle saa ilmaista ruokaa täynnä upeita ravintoarvoja.

Luonnonvarakeskuksen sivuilta‍ saa tietoa marjasadosta kunakin vuonna.

Kuka vain voi ryhtyä havainnoitsijaksi

Kuka tahansa voi ryhtyä keräämään havaintoja Marjahavainnot-sovellukseen. Marjahavainnot-palveluun kerättyä dataa koordinoi Luke ja välittää sitä eteenpäin tutkimuskäyttöön.

Vapaaehtoiset havainnoijat ilmoittavat havaintonsa Lukelle nettilomakkeen kautta. Marjahavainnot-sivustolla on tarkat ohjeet‍ havainnointityön suorittamiseen.

– Metsiköt on jaettu havainnointiruutuihin, joista vapaaehtoinen voi havainnoida valitsemaansa aluetta. Havaintoja tehdään varhaisesta keväästä syksyyn saakka.

6 vinkkiä aloittelevalle marjastajalle

  1. Lataa kännykkääsi karttasovellus, jonka avulla voit suunnistaa metsässä ja löydät tiesi myös pois.
  2. Mustikoita löytää tuoreesta valoisasta havumetsästä. Metsäautotien päästä voi löytyä hyvä mustikkapaikka.
  3. Puolukoita löytää kuivemmasta mäntymetsästä. Vanhoilta hakkuualueilta voi löytää puolukkaa.
  4. Ota mukaasi puhdas ämpäri ja poimuri.
  5. Pakkaa reppuusi eväät ja termarikahvit taukoja varten.
  6. Varoitus: Marjastaminen voi olla koukuttavaa ja aiheuttaa hyvää mieltä.

Piditkö artikkelista? Tilaa maksuton OP Median uutiskirje, ja saat sähköpostiisi ajankohtaiset vinkit oman taloutesi hallintaan sekä asumiseen kerran viikossa.

Lue myös:

Irina Pelkkala säilöö luonnon antimia ympäri vuoden: ”Säilömisessä on rajana vain mielikuvitus”

Kasvihuone jämämateriaaleista – hinnaksi tuli 150 euroa‍

Artikkeli on julkaistu 18.7.2022 ja sitä on päivitetty 13.7.2023.