Ajoterveys koostuu kolmesta osa-alueesta, joita arvioidaan myös kuljettajan terveystarkastuksessa: liikennenäkö, kognitio ja motoriikka.

– Kun puhutaan ammattikuljettajan ajoterveydestä, puhutaan samalla työkyvystä, Traficomin asiantuntijalääkäri Petteri Harjuvaara sanoo.

Ajoterveyden arvioinnissa keskitytään kuljettajan työssä keskeisiin terveyden osa-alueisiin, mutta Harjuvaara korostaa, että ajoterveys ei ole irrallinen osa terveyttä vaan se koostuu samoista elementeistä kuin terveys muutenkin.

Ajoterveys tarkoittaa työkykyä

Ensisijaisesti terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen on työntekijän itsensä vastuulla, näin on myös ajoterveyden kohdalla. Kaikkia terveyteen ja ajokykyyn vaikuttavia asioita ei voi nähdä ulospäin. Ammattikuljettajan vastuulla on kertoa työkykyyn vaikuttavista asioista työnantajalleen.

– Tieliikennelain 17. pykälä edellyttää kuljettajaa seuraamaan terveydentilaansa ja vireystilaansa. Ajoneuvoa ei saa ajaa, jos ajokyky on heikentynyt, Harjuvaara muistuttaa.

Ajoterveyteen liittyviä terveystarkastuksia tehdään ajokorttia haettaessa ja sen jälkeen säännöllisissä iän mukaisissa tarkastuksissa. Ryhmän 2 terveystarkastuksia tehdään viiden vuoden välein sen jälkeen, kun on täyttänyt 50 vuotta.

Ryhmän 2 ajoterveysvaatimukset koskevat kuorma-auton, linja-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajia, taksinkuljettajia sekä muiden yli 3,5 tonnia painavien ajoneuvojen kuljettajia.

– Ammattimaisessa ajossa tämä tarkastusväli ei mielestäni aina ole riittävä, vaan ajoterveyttä tulisi seurata säännöllisesti työterveyden toimesta. Jokaisella työterveyshuollon käynnillä tulisi ainakin jollakin asteella pohtia, miten kuljettajan terveydentila vaikuttaa ajoterveyteen, Harjuvaara sanoo.

Työnantajan vastuulla on järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto, jonka puoleen kääntyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Monissa työyhteisöissä on laadittu erilaisia toimintamalleja ja ohjeita tilanteisiin, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ajoterveyden vaarantuminen. Varhaisen puuttumisen malli on yksi matalan kynnyksen toimintamalli, jonka avulla työnantaja voi madaltaa kynnystä tarjota kuljettajalle apua haastavassa tilanteessa. Työterveyshuollon kanssa voi myös miettiä tukitoimia kuljettajan ajoterveyden ylläpitämiseksi.

Ajokortin menettäminen pelottaa

Yrittäjänä toimivilla ammattikuljettajilla vastuu omasta terveydestään on itsellään ja kynnys sairauslomalle jäämiseen on korkea.

– Toivoisin, että kynnys tutkimuksiin tai hoitoon hakeutumiseen olisi matalampi, jotta apua saisi ennaltaehkäisevästi.

Kuljettajaa saattaa jännittää lääkärikäynnit ajokortin menettämisen pelossa eikä siksi uskalla ottaa terveyteen liittyviä huolia puheeksi. Alkavista oireista tai terveydentilan muutoksista kannattaa kertoa työterveyshuoltoon varhaisessa vaiheessa, että oireita voi hoitaa ja asiaan voi vielä vaikuttaa.

– Työterveyden tai kenenkään intresseissä ei ole ottaa kuljettajalta ajokorttia pois, vaan auttaa kuljettajaa pitämään huoli terveydestään, Harjuvaara korostaa.

Terveydentilan muutoksiin täytyy puuttua heti

Ammattikuljettajan ollessa terve ja ajokuntoinen, hän on myös työkykyinen. Vaikka ajoterveyden arvioinnissa painotetaan kuljettajan työssä tärkeimpiin osa-alueisiin, terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen liittyvät ohjeet ovat kaikille universaalit: nuku riittävästi, kiinnitä huomiota palautumiseen ja kuntoile‍ ja syö‍ suositusten mukaisesti.

Kuljettajan työ on vaativaa ja vastuullista, siksi terveydentilaan liittyvät muutokset täytyy ottaa aina vakavasti. Työkykyyn voi vaikuttaa myös viattomalta vaikuttavat flunssaoireet.

– Kuljettajan on hyvä muistaa, että monilla lääkkeillä on vaikutuksia ajokykyyn. Lääkkeistä olisi hyvä muistaa keskustella lääkärin kanssa ja selvittää, mitkä lääkkeet ovat ammattikuljettajalle sopivia. Myös lääkkeiden yhteisvaikutukset täytyy ottaa huomioon.

Näkö on ammattikuljettajan yksi tärkeimmistä työvälineistä, siksi näkökyvyn muutokset täytyy aina ottaa vakavasti.

– Näöntarkastuksissa kannattaa käydä säännöllisesti. Tai viimeistään silloin, kun havaitsee muutoksia näkökyvyssä – jos ei näe lukea opasteita yhtä hyvin kuin ennen tai valot häikäisevät pimeällä, Harjuvaara muistuttaa.

Viisi vinkkiä ajoterveydestä huolehtimiseen

  1. Nuku riittävästi. Levännyt kuljettaja on hyvä kuljettaja. Väsyneenä et voi ajaa.
  2. Kiinnitä huomiota myös työpäivän aikana palautumiseen. Työn tauottaminen on tärkeää. Käytä tauot virkistymiseen ja työstä irrottautumiseen. Voit tauoilla esimerkiksi jaloitella ja oikoa istumisesta jäykistyneitä lihaksia.
  3. Vaali säännöllistä elämänrytmiä ja terveellisiä elämäntapoja myös vapaa-ajalla. Ammattikuljettajan on tärkeää ottaa huomioon, että päihteiden käyttö vaikuttaa vireystilaan vielä päiviä käytön jälkeenkin.
  4. Pidä huolta sosiaalisista suhteista ja psyykkisestä hyvinvoinnistasi. Läheiset ihmissuhteet ja keskustelukumppanit auttavat jaksamaan yksinäisessä työssä.
  5. Liiku säännöllisesti. Riittävä lihaskunto ja kestävyyskunto tukevat jaksamista ja psyykkistä hyvinvointia.
Tutustu A-Vakuutus-palveluihin‍

Lue myös:

Kaluston voi korvata, mutta kuljettajaa ei‍