”Kestävyys on kestävyyslaji” – Näin Tampereen ammattikorkeakoulu aikoo hiilineutraaliksi
Moni yritys ja yhteisö haluaa hiilineutraaliksi, mutta kuinka siihen on käytännössä mahdollista päästä? Korkeakoulu laati tiekartan, jossa jokainen etappi on onnistuminen koko yhteisölle.
Parinkymmenen neliön huoneeseen mahtuu hyvin neljän ihmisen työpisteet. Näin todettiin vuonna 2020 Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa johto luopui omista työhuoneistaan ja siirtyi yhteiseen työtilaan. Nyt ammattikorkeakoulun neljä johtohahmoa istuu rinta rinnan seitsemässä neliössä per nenä, ja hyvin tuntuu toimivan.
Hukkatilan vähentäminen on yksi Tampereen ammattikorkeakoulun tavoista saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Siihen mennessä opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää korkeakouluilta hiilineutraaliutta.
Tähän ja muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi korkeakouluyhteisössä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma, tiekartta. Tampereen korkeakouluyhteisöön kuuluu ammattikorkeakoulun lisäksi Tampereen yliopisto.
Tampereen ammattikorkeakoulun va. rehtori ja toimitusjohtaja Mikko Naukkarisen mukaan on tärkeää saada koko yhteisö ymmärtämään tavoitteet ja sitoutumaan niihin. Tiekartta auttaa tässä.
”Kartta on johdon selkänoja. Vastustusta voi tulla, mutta kaikilla on samat pelisäännöt.”
Iso juttu tehdä pieniä asioita
Mikko Naukkarisen mukaan vastuullisuustyöhön kannattaa suhtautua kuin ultrajuoksuun.
”Kestävyys on kestävyyslaji. Hyödyt näkyvät usein vasta vuosien päästä.”
Tampereen ammattikorkeakoulussa työ käynnistyi jo vuonna 2010. Silloin perustettiin työryhmä, jossa on mukana opetushenkilöstöä, opiskelijoita sekä tiedon- ja laadunhallinnan asiantuntijoita. Tampereen yliopistolla on oma työryhmänsä.
”On suuri voimavara, että meillä on talossa kestävyys- ja vastuullisuusteemoihin vihkiytyneitä asiantuntijoita”, Naukkarinen sanoo.
Hiilijalanjälkilaskenta aloitettiin keväällä 2020. Silloin havaittiin, että suurin osa yhteisön päästöistä syntyy matkustamisesta ja kiinteistöistä.
Ammattikorkeakoulu on vastuussa myös yliopiston tila- ja kiinteistöpalveluista, ja pinta-alaa on yhteensä yli 250 000 neliötä. Se vastaa pariatuhatta omakotitaloa.
Hiilijalanjäljen pienentämiseksi esimerkiksi lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon kuluista säästetään silloin, kun se on mahdollista. Käytännössä nämä muutokset tarkoittavat muutamaa astetta lämpimämpää tai kylmempää sisäilmaa vuodenajasta riippuen.
”Lukuisat yksittäiset asiat johtavat samaan päämäärään. On iso juttu tehdä pieniä asioita. Jos jokainen sietää vähän epämukavuutta ja tekee oman osuutensa, vaikutus on merkittävä”, Naukkarinen sanoo.
Tavoitteiden etenemistä seurataan johtoryhmän kokouksissa vähintään kerran vuodessa työryhmän laatiman raportin perusteella. Raportointi on myös tärkeä tunnustus korkeakouluyhteisölle: ilman ihmisten sitoutumista, hyväksyntää ja toimintaa ei olisi mitään, mistä raportoida.
Henkilöstö esimerkiksi välttää matkustamista osallistumalla kokouksiin ja seminaareihin mahdollisuuksien mukaan etäyhteydellä. Jos täytyy matkustaa, reissuun lähtee minimimäärä ihmisiä. Se on ollut välillä kova paikka.
”Usein muutoksen aikaansaaminen vaatii, että ihmiset tinkivät saavutetuista eduista. Yksilön täytyy nähdä vähän enemmän vaivaa ollakseen yhteisölle hyväksi”, Naukkarinen sanoo.
Onnistumiset parantavat yhteisöllisyyttä
Kevääseen 2024 mennessä Tampereen ammattikorkeakoulussa on siis tiekartan mukaisesti tehty hiilijalanjälkilaskelmia, järkevöitetty tilankäyttöä, säästetty energiakuluissa ja rajoitettu matkustamista. Lisäksi koko ammattikorkeakoulun C-talo remontoitiin energiatehokkaasti OP:n myöntämällä vihreällä lainalla vastaamaan paremmin opiskelijoiden tarpeita.
Kestävän kehityksen aiheista on toteutettu myös useita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita.
Tulevaisuudessa kestävyys- ja vastuullisuusnäkökulma näkyy yhä enemmän esimerkiksi ammattikorkeakoulun kilpailutettavissa eli 60 000 euroa ylittävissä hankinnoissa. Palvelut pyritään tilaamaan vastuullisilta toimijoilta: tavoitteena on esimerkiksi ilmastoneutraalit ruokapalvelut.
Naukkarisen mukaan korkeakouluyhteisö on sitoutunut tavoitteisiin hyvin.
”Asenteet ovat parantuneet ja ymmärrys kasvanut. Henkilöstö ja opiskelijat sisäistävät, että jokaisen kannattaa tehdä osuutensa kestävän kehityksen eteen. Jopa ihmiset, joiden työhön kestävä kehitys ei varsinaisesti kuulu, perustelevat usein tekemisiään tiekartan tavoitteilla.”
Tämä kaikki puolestaan sataa yhteisön omaan laariin. Onnistumisista kertominen parantaa yhteistyötä ja korkeakouluyhteisön sosiaalista itsetuntoa: katsokaa, kuinka me olemme edistyneet yhdessä.
| OP:n Yrittäjän talousvalmennuksessa asiantuntijat antavat konkreettisia vinkkejä vastuulliseen liiketoimintaan ja yrityksen taloudenhallintaan. Tutustu Yrittäjän talousvalmennukseen ja Optimistit-yrityspodcastiin. Lue myös OP:n vihreästä lainasta. |