Vesijärvi oli ”katastrofi”, kunnes se päätettiin pelastaa
Lisää aiheesta
Lahden Vesijärvi oli 1980-luvulla niin huonossa kunnossa, että paikalliset toimijat ryhtyivät pelastustoimiin. Nykyisin järven hyvinvointia turvaa Vesijärvisäätiö, jossa OP on ollut mukana alusta asti. Työ on tuottanut tulosta.
Lahden Vesijärvi on yli 10 000 vuoden ikäisenä Suomen vanhimpia järviä. Tämä 109 neliökilometrin laajuinen vesistö on luonnostaan kirkasvetinen, ja siinä elää rikas ekosysteemi. Sinilevää ei ole juuri lainkaan, ja järvi on kaunis katsella.
Siksi voi olla vaikeaa tajuta, missä tilassa se oli vielä nelisenkymmentä vuotta sitten.
Sinilevä kertoo järven huonosta kunnosta
Sinilevä eli syanobakteeri on sitkeä ja pitkäaikainen olento. Sitä oli maapallolla jo kauan ennen ihmistä, ja se todennäköisesti jää tänne paljon ihmisen jälkeenkin.
Sinilevä pääsee myllertämään järvessä, jos sen ravinnepitoisuus on liian korkea.
1970- ja 1980-luvuilla Vesijärvi oli paikka, jossa sinilevä kukoisti. Järven pinnalla oli laajoilla alueilla kymmeniä senttejä paksuja sinileväpatjoja, ja järven pohjalla oli hälyttävän vähän happea.
Jätevedet laskettiin surutta järveen. Se rehevöityi ja oli lopulta henkitoreissaan.
– Se oli aivan katastrofi siihen aikaan. Vesijärvi oli koko Suomen huonokuntoisin suuri järvi, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön toimitusjohtaja Heikki Mäkinen sanoo.
Järven tila oli heikentynyt 1800-luvun lopulta asti, kun vesistön ympärille oli syntynyt teollisuutta. Jätevedet laskettiin surutta järveen. Se rehevöityi ja oli lopulta henkitoreissaan.
Monipuolista työtä järven hyväksi
1970-luvun puolivälissä kaupunkiin saatiin uusi ja ajanmukainen jätevedenpuhdistamo, joka poisti jätevesikuormaa Vesijärvestä. Järven tilanne parani – hetkellisesti.
1980-luvun lopulla paikalliset heräsivät järven huononevaan tilaan. Kaupunki ja yliopistotutkijat lähtivät hakemaan yhteisellä päätöksellä ratkaisuja kalakannan haasteisiin.
Erilaisten kalojen voimasuhteilla on nimittäin suuri vaikutus järven kuntoon. Järven ravintokierrossa alimpana on levä. Levää syö eläinplankton, ja eläinplanktonia taas syövät pikkukalat eli särkikalat ja vaikkapa kuoreet. Pikkukaloja taas syövät petokalat.
Jos pieniä kaloja on liikaa, ne syövät liikaa eläinplanktonia. Silloin eläinplankton ei pääse säätelemään levän määrää, ja sinilevä saa kukoistaa.
Kun pienten kalojen kantoja alettiin vähentää massiivisilla hoitokalastuksilla, Vesijärven ekosysteemi kääntyi parempaan suuntaan. Hoitokalastuksia tehdään edelleen joka vuosi.
1990-luvulta lähtien Vesijärvelle on tehty hoitokalastusten lisäksi paljon muitakin toimia, jotka vähentävät järveen kulkeutuvia ravinnevirtoja pelloilta, metsistä ja rantakiinteistöiltä. Lisäksi esimerkiksi vesikasvien niitot ovat jokavuotisia. Niillä pyritään estämään salmi- ja lahtipaikkojen umpeenkasvua.
Säätiö perustettiin rahoituksen turvaamiseksi
Kun toimet alkoivat vaikuttaa, järvi parani pikkuhiljaa 1990-luvun kuluessa. Uuden vuosituhannen alussa sinileväkukinnat kääntyivät kuitenkin monen vuoden jälkeen taas kasvuun. Hoitotoimien rahoitus oli riittämätöntä ja epävakaata, sillä se oli aina projektikohtaista.
Pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseksi perustettiin vuonna 2007 Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Toimitusjohtaja Heikki Mäkinen on ollut säätiössä mukana vuodesta 2008, jolloin se aloitti operatiivisen toimintansa.
– Me koordinoimme vesienhoitotoimia, keräämme rahaa ja hankerahoitusta sekä luomme yhteistyökumppanuuksia. Sitten jaamme rahaa kohteisiin, jotka parhaiten mahdollistavat hyvän vesienhoidon.
OP on ollut mukana Vesijärvisäätiössä sen perustamisesta lähtien.
OP Päijät-Hämeen silloinen toimitusjohtaja Timo Laine kuuli säätiöhankkeesta Lahden Teollisuusseuran kautta. Hän tiesi välittömästi, että tämä on hanke, jossa pankki haluaa olla vahvasti mukana.
– Olemme siitä lähtien nähneet Vesijärvisäätiön tukemisen vuosittain tärkeänä alueellisena panostuksena, OP Päijät-Hämeen toimitusjohtaja Mika Kivimäki sanoo.
Pankki on tukenut säätiötä rahallisesti koko sen historian ajan ja tehnyt sen kanssa yhteistyöprojekteja liittyen esimerkiksi viestintään, markkinointiin ja konkreettisiin talkootöihin.
Tarkkaa tutkimusta ja rahojen kohdentamista
Säätiön tekemä vesistönhoito on periaatteessa samantyyppistä kuin mitä järvelle on ennenkin tehty, mutta säätiön myötä toiminta on tehostunut ja tarkentunut. Hoitotoimien vahvistunut rahoituspohja on myös mahdollistanut uudenlaiset avaukset ja kokeilut.
Vuodesta 2009 alkaen järvessä kokeiltiin esimerkiksi kymmenen vuoden ajan hapetusta. Siinä järven pohjalle johdettiin hapekasta vettä, jotta pohjalla olevat ravinteet saataisiin pysymään pohjalla eivätkä ne kohoaisi pintaan levien käyttöön.
Viestintä on tärkeä osa säätiön toimintaa. Vesijärvisäätiö on vuosittain mukana kymmenissä erilaisissa tapahtumissa ja tiedottaa missiostaan monikanavaisesti.
”Ravinnepitoisuudet ovat olleet parina viime vuotena alle lainsäädännön määrittämän tason ensi kertaa ties kuinka pitkään aikaan.”
Tutkimusyhteistyötä säätiö tekee sekä suomalaisten että ulkomaalaisten yliopistojen kanssa. Tärkeää on se, että säätiö kartoittaa aina tutkimuksen ja seurannan avulla, mitkä ovat kaikkein sopivimpia hoitotoimia.
– Haluamme varmistaa, että tiedämme oikeasti, minkälaisia vaikutuksia toimillamme on. Emme harrasta mutuilua vaan luotamme tiukkaan faktaan. Vesienhoito on ylisukupolvista, pitkäjänteistä työtä, eikä meidän ole järkevää tehdä toimenpiteitä, joista ei ole hyötyä, Mäkinen sanoo.
Nyt mittaukset osoittavat, että järven tila on taas kohentunut.
– Ravinnepitoisuudet ovat olleet parina viime vuotena alle lainsäädännön määrittämän tason ensi kertaa ties kuinka pitkään aikaan.
| Osuuspankit tukevat monipuolisesti urheilua, kulttuuria sekä paikallisesti tai yhteiskunnallisesti merkityksellisiä hankkeita. Lue lisää. |
Lue myös:
Vesijärvisäätiö tekee pitkäjänteistä työtä Lahden seudun vesiluonnon hyväksi
OP Tampereelta 50 000 euroa lasten ja nuorten harrastustoimintaan