Lapualainen maatalousyrittäjä Heikki Saarenpää siirtyi hakelämmitykseen lähes kolmekymmentä vuotta sitten.

– Öljyn hinta taisi silloin nousta ja hakelämmitys oli hyvä vaihtoehto, kun puut saa omasta metsästä, muistelee Saarenpää.

Hakelämmityskattilan hankintaan vaikutti samalla kylällä toimiva Veljekset Ala-Talkkari Oy, jonka kattila on lämmittänyt Saarenpään tilan kahta asuinrakennusta ja vanhaa navettaa vuodesta 1993 lähtien. Vaikka puut saadaan omasta metsästä, kertoo Saarenpää teettävänsä puiden korjuun ja haketuksen ulkopuolisilla. Lämmitykseen tarvittava energiapuu korjataan tilalla tehtävien muiden hakkuiden yhteydessä ja haketuksen hoitaa paikallinen hakkuriyrittäjä.

Saarenpää seuraa jatkuvasti oman hakelämmityskattilan toimintaa ja kuntoa. Nuohous on hoidettu säännöllisesti, mutta isännän itsensä mukaan jopa liian harvoin. Syyskuun alussa Saarenpään tilalla tehtiin hakekattilan tarkastuskäynti Pohjola Vakuutuksen ja Ala-Talkkarin yhteisprojektina. Varsinaista laitteiston tarkastuskäyntiä tilalla ei ole aikaisemmin tehty.

– Huoltokäyntien yhteydessä toki toimintoja on tarkasteltu samalla kertaa, sanoo Saarenpää.

Hakkeen käyttö lisääntynyt

Veljekset Ala-Talkkarit on valmistanut perheyhtiön nimissä puuta hyödyntäviä lämmityskattiloita Lapuan Hellanmaassa jo kuudenkymmenen vuoden ajan.

– Aluksi polttoaineena käytettiin klapeja, mutta 1980-luvulla aloitettiin siirtyminen hakkeen käyttämiseen, kertoo markkinointipäällikkö Hannu Ala-Talkkari.

Ala-Talkkarin mukaan markkina on muuttunut vuosien kuluessa. Hakkeen käyttö maatilojen polttoaineena on lisääntynyt ja kattiloiden keskikoko on kasvanut merkittävästi. Suurempia yksiköitä asennetaan muun muassa viljan kuivureihin.  Pienemmillä tiloilla on monessa tapauksessa luovuttu hakelämmityksestä ja siirrytty maalämpöön.

Lapualainen maatalousyrittäjä Heikki Saarenpää (vas.) on lämmittänyt maatilan rakennuksia pian parikymmentä vuotta Veljekset Ala-Talkkarin hakekattilan tuottamalla lämmöllä. Lämmityskattiloita on valmistettu jo lähes kuusikymmentä vuotta Lapuan Hellanmaassa. Hannu Ala-Talkkari (oik.) jatkaa toimintaa isänsä aikanaan perustamassa yrityksessä.

Vahinkojen taustalla useimmiten huollon laiminlyönti

Ala-Talkkari sanoo, että uutta hakekattilaa myytäessä yritetään aina saada aikaiseksi huoltosopimus.

– Useassa tapauksessa huoltomies kutsutaan kuitenkin paikalle vasta sitten, kun ongelmia ilmenee, hän toteaa.

– Viime aikoina hakelämmityslaitteistoon liittyviä ongelmia on ollut yllättävän paljon, toteaa Ala-Talkkari.

Sama asia on havaittu Pohjola Vakuutuksessa. Erityisesti takapalot ja niiden aiheuttamat vahingot ovat yleistyneet. Hakekattilan tarkastuskäynnillä pyritään kartoittamaan huoltotilanne ja minimoimaan vahinkoriski.

Hakelämmityslaitteistosta alkaneet palot ja niihin liittyvä uutisointi ovat Ala-Talkkarin mukaan lisänneet tilauksia tarkastuskäynneille.

– Ihmisten tietoisuus riskeistä on lisääntynyt, ja he haluavat varmistua oman laitteistonsa turvallisuudesta ja ennaltaehkäistä vahinkoja, Ala-Talkkari pohtii.

Samalla hän korostaa sitä, että vahingot sattuvat harvoin täysin yllättäen. Useimmiten taustalla on huollon laiminlyönti ja monen tekijän summa. Usein nämä tekijät tulevat esille, kun laitteistoa tarkastetaan.

– Kun nuohous ja huoltotoimet jätetään tekemättä, vahinkoriski kasvaa merkittävästi. Monessa vahinkotapauksessa tuhkaa ei ole poistettu, tiivisteet tai eristeet ovat puutteelliset ja savukaasun läpivienti on tehty liian heppoisasti. Myös kaikki ylimääräinen palokuorma pannuhuoneessa lisää laajenevasti paloriskiä.

”Useimmiten jää tarkistamatta palopään puhtaus”

Saarenpään hakekattilan tarkastuksessa kartoitettiin laitteiston kunto ja tarkistettiin tärkeimmät toiminnallisuudet: Piippu ja siihen liittyvä savusola, kattilan takakierto ja nuohous, tiivisteet, polttolaite ja palopääpuhallin, syöttöruuvin tiiviys sekä vesilinjojen toiminnallisuus.

– Useimmiten laitteen käyttäjiltä jää tarkistamatta palopään puhtaus, kertoo huoltoja ja laitteiston tarkastuksia tekevä Kari Huhtala Ala-Talkkarit Oy:stä.

– Palopään sisälle hakkeen mukana kulkeutunut hiekka tekee helposti sen, ettei ilma kulje oikein, eikä palo ole tasainen, jolloin palotilaan alkaa kertyä enemmän ja enemmän tuhkaa, Huhtala jatkaa.

Huhtala kehottaa puhdistamaan myös paloilmapuhaltimen. Hänen mukaansa puhaltimista löytyy silloin tällöin hiiriä ja muita roskia. Näiden vuoksi koko laite saattaa pahimmillaan lakata toimimasta.

Ala-Talkkari täydentää Huhtalan huoltolistaa korostamalla tiivisteiden ja eristeiden merkitystä.

– Kun tiivisteet ovat kunnossa ja ilmitiiviydestä on huolehdittu, palo tapahtuu oikeassa paikassa ja hormin veto kohdistuu palopesään. Tällöin paloriski on minimaalinen.

Tuhkaluukun tiivisteen uusiminen osa takapalon ennaltaehkäisyä

Saarenpään tarkastuksessa ei löytynyt havaittavia puutteita. Pannuhuone todettiin siistiksi ja laite hyvin huolletuksi ja edelleen käyttökuntoiseksi. Tarkastuksen yhteydessä vaihdettiin pari kulunutta tiivistettä, joiden käyttöikä olisi ollut pian lopussa.

– Tuhkaluukun tiivisteen vaihtaminen on osa takapalon ennaltaehkäisyä, Huhtala muistuttaa.

Tarkastuksessa tehdyt toimenpiteet olivat Saarenpäälle ennestään tuttuja, mutta tarkastuskäynti muistutti säännöllisen huollon tärkeydestä.

– Hiekat pitää jatkossa poistaa useammin palopään sisältä, hän tiivistää tarkastuskäynnin merkitystä.

Hiekkaa kulkeutuu hakekattilaan hakkeen mukana. Poistamaton hiekka estää ilmaa kiertämästä oikein, jolloin palo ei ole tasainen ja palotilaan alkaa kertyä normaalia enemmän tuhkaa.

Pikahuoltolista jokaiselle hakelämmittäjälle:

  1. Poista tuhka säännöllisesti ja riittävän usein laitteiston edestä ja takaa.
  2. Tarkista palopään puhtaus ja poista mahdolliset roskat.
  3. Poista palopään sisältä sinne kertynyt hiekka ja muut epäpuhtaudet.
  4. Varmista, että sammutusjärjestelmän vesihana on auki ja paineet kohdillaan.

Lue myös:

Hakekattilan takapalo syttyy usein näistä kahdesta syystä

Takapalo tekee tuhoa hakevoimalassa – riittävät turvajärjestelmät vähentävät riskiä tehokkaasti