Sikamarkkinassa on ahtautta, mutta Atria luottaa tulevaisuuteen
Lisää aiheesta
Sianlihan vienti Kiinaan veti monta vuotta, mutta kesällä tilanne kääntyi päälaelleen. Ala kärsii kulutuksen laskun lisäksi rehujen hinnannoususta huonon satovuoden vuoksi. Atrialla kuitenkin luotetaan siihen, että markkina korjaa itsensä lähiaikoina.
Kaupan lihahyllyllä tuotteita vertaillessa ei todennäköisesti tule ajatelleeksi, kuinka hankalassa tilanteessa kotimainen sianliha on tuotettu.
– Emme ole immuuneja kansainvälisen sikamarkkinan tilanteelle, ja tilanne on juuri nyt mutkikas, kertoo AtriaSika-palvelun johtaja Jaakko Kohtala.
Mutkikkuuden alkujuuri on Kiinassa, joka kuluttaa puolet maailman sianlihasta. Viime vuosikymmenen lopulla Kiinassa levisi voimakkaasti afrikkalainen sikarutto (ASF), joka ajoi maan sianlihantuotannon kriisiin. Monelle kansainväliselle toimijalle avautui tuolloin mahdollisuus viedä sianlihaa Kiinaan.
Maailmalla luotettiin pitkään siihen, että Kiinan veto jatkuu, mutta kuluvan vuoden kesällä tilanne keikahti päälaelleen. ASF-epidemiasta toipuneessa Kiinassa sianlihan tuotanto on elpynyt nopeasti, mikä on johtanut sianlihan ylitarjontaan. Ylitarjontaa on nyt sekä Kiinassa että sianlihaa Kiinaan vieneessä Euroopan unionissa.
– Suomalainen sikatalous on aina riippuvainen kansainvälisen sikamarkkinan kehityksestä, ja juuri nyt kannattava tuotanto on hankalaa. Maailman sikamarkkinassa on ahtautta, Kohtala tiivistää.
Kotimaan heikko satovuosi nosti rehujen hintaa
Suomessa sianlihan tuotantomäärä on noin 180 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta kotimainen kysyntä on noin 160 miljoonaa kiloa. Tuottajan kukkarossa ylitarjonta näkyy hintojen laskuna, eikä tilannetta helpota sekään, että rehukustannukset ovat parhaillaan korkealla.
Korkeiden rehuhintojen taustalla on kotimaan heikko satovuosi. Kesä 2021 oli helteinen ja kuiva, ja viljasadot jäivät merkittäväksi tavanomaista pienemmäksi.
Aiemmin sikasykli toimi ennustettavammin, mutta Kiinan vuoksi liikkeitä on nyt vaikea ennustaa.
Kansainvälisen sikamarkkinan ylitarjonnasta ja kotimaan heikosta satotilanteesta huolimatta sianlihan kuluttajahintoihin kohdistuu korotuspaineita, mutta tavallisen kuluttajan silmissä korotukset ovat varsin maltillisia. Tuottajille nämä taas ovat elintärkeitä.
Sianlihan tuotantoketjussa tuleva talvi haastaa eläinliikennettä. Iso kysymys on, saadaanko porsaat liikkumaan sujuvasti porsastuotantotilalta jatkokasvatukseen lihasikalan puolelle.
Kohtalan mukaan Atrian sikaketjuun ei kuitenkaan ole, ainakaan toistaiseksi, syntynyt porsasruuhkaa. Töitä porsaiden liikkeiden varmistamiseksi tehdään kuitenkin läpi tulevan talven.
Kuluttajien valinnat ja maksuhalukkuus määrittelevät investointeja
Sika-alalla olisi kehitettävää viestinnässä, Kohtala pohtii. Ensinnäkin alalla kehitetään jatkuvasti eläinten hyvinvointia esimerkiksi häkkiporsituksesta luopumisella ja vapaaporsitukseen siirtymisellä. Kuluttajien valinnat ja maksuhalukkuus kuitenkin ratkaisevat, millaiset investoinnit ovat tiloilla mahdollisia.
Toiseksi sianlihan hiilijalanjälki on huomattavasti naudanlihan hiilijalanjälkeä pienempi, vaikka molemmat ovat punaista lihaa.
– Atrian lihaketjussa on jopa täysin soijatonta lihaa, mikä on kansainvälisesti täysin ainutlaatuista. Kun sianlihan ilmastovaikutuksia lasketaan, päästään tasoihin broilerin kanssa.
Sianlihan kulutus on kuitenkin ollut jo pitkään laskussa ja broilerin kasvussa.
Vaikka sikamarkkina painiikin samanaikaisesti sekä kansainvälisen ylitarjonnan, korkeiden rehunhintojen että sianlihan kulutuksen laskun kanssa, Kohtala uskoo, että markkina korjaa itsensä lähiaikoina. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, tarkoittaako lähiaikoina esimerkiksi ensi kevättä vai vuoden 2022 loppua.
– Aiemmin sikasykli toimi ennustettavammin, mutta Kiinan vuoksi liikkeitä on nyt vaikea ennustaa. Toivottavasti tulevasta vuodesta selvitään minimivaurioin, sillä huonoa vuotta seuraa aina parempia vuosia, Kohtala tiivistää.