Työmatka unelmakodista toimistolle kestää 2,5 tuntia, kertoo Hanna Nohynek
Koko kansan koronalääkärinä tunnettu Hanna Nohynek taittaa viikoittain työmatkaa Iitistä Lahteen tai Helsinkiin.
Työmatka alkaa Iitin Kausalasta. Hanna Nohynek työntää tietokoneen reppuun, kiristää repun remmit ja heittää sen selkään. Vaihtovaatteet on jo pakattu polkupyörän sivulaukkuun.
Syksy on pitkällä, mutta Nohynek kiipeää maantiepyöränsä satulaan ja ajaa puolentoista kilometrin päässä sijaitsevalle juna-asemalle. Hän nousee pyörän kanssa junaan ja hakee vapaan paikan.

– Minulla on kesä- ja talvipyörä, joilla ajan ympäri vuoden. Silloin harvoin, kun oma pyörä jää kotiin, saatan käyttää kaupunkipyöriä, hän kertoo.
Kun juna lähtee liikkeelle, Nohynek on jo ottanut tietokoneensa esiin ja aloittanut työt.
Paljon vartija
Paitsi ”koko kansan koronalääkäri", Nohynek on tunnettu ja tunnustettu rokoteasiantuntija, jonka kasvot tulivat suomalaisille tutuiksi kahden koronavuoden aikana. THL:n ylilääkäriä ja WHO:n rokotussuositustyöryhmän SAGEn puheenjohtajaa on tituleerattu valtakunnan päälehdessä yhdeksi maailman parhaista rokoteasiantuntijoista.
Töitä tietäjällä totisesti riittää: työpäivät venyvät helposti kaksitoistatuntisiksi ja työviikot seitsenpäiväisiksi. Ilman säännöllistä liikuntaa moista tahtia ei kestäisi sen paremmin pää kuin kroppakaan.
Nohynek asuu miehensä Mika Salmisen (ei sen THL:n kaiman!) kanssa Päijät-Hämeessä, Iitin Kausalassa. Matkaa Lahteen on nelisenkymmentä ja Helsinkiin noin 130 kilometriä.

– Lahteen minua vie Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtajuus, Helsinkiin THL:n ylilääkärin työhön liittyvät asiat. Kotimaan työmatkoja on yhdestä kolmeen viikossa, ulkomailla käyn kerran, pari kuukaudessa.
Työmatka taittuu pyörä-juna-pyörä-yhdistelmällä joutuisasti.
– Junamatka Lahteen vie puolisen tuntia. Helsinkiin pääsen kahden paikallisjunan yhdistelmällä noin tunnissa ja kolmessa vartissa.
Matkaa Lahden rautatieasemalta keskussairaalalle on kuutisen kilometriä eli noin 25 minuutin verran. Kahden kilometrin matka Pasilan rautatieasemalta THL:n toimipisteeseen taittuu 10–15 minuutissa. Kun tähän lisää vaatteidenvaihtoon kuluvan ajan, matka Lahteen vie noin tunnin ja vartin, Helsinkiin noin kaksi ja puoli tuntia.
– Kausalasta pääsee tosi helposti myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle, vaihdan vain junaa Lahdessa ja Tikkurilassa. Tämä vaatii tietysti oikeaa ajoitusta, hän toteaa.
Vantaan Kaskelasta Iitin Kausalaan
Nohynek vietti lapsuutensa Espoon Tapiolassa. Opiskelujen alettua hän muutti Helsinkiin, ja tavattuaan nykyisen miehensä koti löytyi Vantaan Kaskelasta.
Korona ja etätöiden yleistyminen sai miettimään muuttoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
– Koronan aikana työtä opittiin tekemään enimmäkseen kaikkialta muualta kuin työpaikalta. Heräsi ajatus sitä, voisimmeko mekin katsoa kotia pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, lähempää miehen kesämökkiä ja metsästysmaita, Nohynek kertoo.
Iitin Tapolassa sijaitseva mökki on Mika Salmisen isän entinen kotitalo, jossa on kantovesi ja puulämmitteinen sauna. Pariskunta vietti siellä lähes kaikki kesälomat ja viikonloput huhtikuusta lokakuulle.
– Kun asuimme Vantaalla ja Mika metsästi, minun piti olla Tapolassa joka viikonloppu lämmittämässä saunaa. Se rupesi pikkuhiljaa kypsyttämään, Nohynek hymähtää.
Uutta kotia alettiin etsiä vuoden 2020 lopulla. Kevättalvella 2021 pariskunnan kotipaikka vaihtui Vantaasta Iitin Kausalaan.

Uusi koti hurmasi heti
Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.
– Kun tulimme katsomaan tätä taloa, ensimmäinen ajatus oli että vau, ihan kuin olisi tullut kotiin. Tällaisia talojahan siellä Tapiolassa, Westendissä ja Haukilahdessa oli, ja on tietysti edelleen, Nohynek sanoo.
Dag Englundin piirtämä 1960-luvun Kissankäpälä on entinen pankinjohtajan talo. Kerroksia on yksi, neliöitä reilut kaksisataa ja valoa paljon.
Ensimmäinen ajatus oli että vau, ihan kuin olisin tullut kotiin.
Ajan henki ja arkkitehdin kädenjälki näkyvät niin puurakenteisen talon u:n muotoisessa pohjaratkaisussa ja mustavalkoisessa yleisilmeessä kuin tarkoin harkituissa pintamateriaaleissa ja tekstiileissä.
Talossa on kuusi huonetta, kaksi kylpyhuonetta ja sauna. Keittiön kylkeen on erotettu apukeittiö, jonka pöydällä pöhisee kuivuri. Siinä kuivuu ahkerien sienestäjien lähimetsästä hakema saalis.

Sienimetsässä käydään aina kun ehditään. Kuivuri on syksyisin ahkerassa käytössä.
Lempipaikkoja sali ja piha
Nohynek aloittaa työpäivänsä jo aamiaispöydässä, mutta viihtyy tietokoneensa kanssa parhaiten salin pöydän ääressä. Isosta ikkunasta näkyy puita – kuten likimain kaikista muistakin talon ikkunoista.

– Sali on täällä sisällä yksi lempipaikoistani, olohuone toinen. Hyvällä säällä istun tai kävelen mielelläni tuossa sisäpihalla. Tämänpäiväisen puhelinpalaverin aikana lähdin koirien kanssa pellon poikki kanadanhanhia katselemaan.
Omalle työhuoneelle tulee käyttöä lähinnä videopalavereissa, joissa Nohynekin täytyy johtaa puhetta tai esittää etukäteen valmisteltuja asioita. Niiden ajaksi ovi pitää saada kiinni ja labradorinnoutajakaksikko Niti ja Onni sulkea sen ulkopuolelle.
Työmatka tehokkaasti junaillen
– Tykkään matkustaa junalla. Se on autoa ekologisempi vaihtoehto ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä töitä autolla ajamisen sijaan.
Junassa työskenteleminen onnistuu Nohynekin mukaan hyvin. Valtaosa ajasta menee erilaisten aineistojen lukemiseen ja kirjallisiin töihin.
Kerran keskityin töihin niin perusteellisesti, että ajoin oman asemani ohi.
Junan pysähdykset tai ihmisten liikkuminen eivät häntä häiritse.
– Olen hyvä keskittymään. Kerran keskityin töihini niin perusteellisesti, että ajoin oman asemani ohi, hän kertoo.
Neljän ja puolen vuoden takainen muutto tuntuu Nohynekistä edelleen hyvältä ratkaisulta.

– Viihdyn kodissamme ja Kausalassa. Täällä on aktiivista kyläelämää, kulttuuria, kouluja ja elinkeinoa. Ihmiset tuntevat toisensa, ja luonto on lähellä, hän toteaa.

