Sijoitusten arvonheilahtelu on osa sijoittamista. Niin osakkeet, korot kuin kiinteistötkin ovat olleet ja ovat myös jatkossa hyviä sijoituskohteita. Kahta asiaa sijoittajan ei kuitenkaan kannata unohtaa: kärsivällisyyttä ja hajautusta.
Tuore Suuryritystutkimus tarjoaa kaksi erityisen tärkeää tulosta suuryritysten johtajille, ja toisaalta kaksi erityisen huomionarvoista tulosta yhteiskunnallisille päättäjille.
Maailman blokkiutuminen ja suurten maiden lisääntyvä protektionismi huolettavat suomalaisia suuryrityksiä. Yritysjohtajat näkevät byrokratian keventämisen tärkeimmäksi toimenpiteeksi Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa. Byrokratian keventäminen on tärkeää, muttei yksin riitä.
2024 oli hyvä sijoitusvuosi ja uuteen vuoteen suunnataan pitkältikin samoilla, myönteisillä askelmerkeillä. Osakkeet pysyvät ylipainossa, mutta kannattaa valmistautua viime vuotta vaisumpiin tuottoihin.
Asunto etenkin kasvukeskuksessa on historiallisesti ollut hyvä sijoitus ja kerryttänyt varallisuutta. Vuokralla voi kerryttää varallisuutta säästämällä muihin kohteisiin. Kumpi kannattaa pitkässä juoksussa?
Ennustettua – tai ehkä pikemminkin joidenkin markkinoilla toivomaa – merkittävää markkinakäännettä ei tapahtunut vuoden 2024 loppupuoliskolla. Yksin korkojen aleneminen ei riittänyt kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden virkistymiseen. Pieniä merkkejä markkinoiden vakautumisesta kohdattiin, mutta esimerkiksi kaupankäyntivolyymi ei kasvanut merkittävästi. Vuodesta 2024 taisi tulla koko lailla vuoden 2023 kaltainen, kun lopulliset luvut julkaistaan tammikuussa.
Baltian maat kehittyivät pitkään lähes tasatahtiin, kunnes viime vuosina alkoi muodostua eroja talouskehitykseen. Etenkin Liettua on ottanut etumatkaa muihin.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on uhannut nostaa tullimaksuja valtaan astuttuaan. Näin epäilemättä tulee käymään, mutta mitä tulleja nostetaan, kuinka paljon ja kenelle, onkin sitten visaisempi kysymys.
Osakkeiden syksyn vahva veto pysähtyi eilen, kun Yhdysvaltain keskuspankin suunnanmuutos säikäytti osakesijoittajat. Ylikuumien tunnelmien korjaus ei paina osakkeita pysyvään laskuun, vaan osakkeet pysyvät ylipainossa salkuissamme.
Suomen talouskasvu on ollut viime vuosina hidasta, ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa, että ensi vuoden kasvu on maailman kymmenen heikoimman joukossa. Tilanne muistuttaa finanssikriisin jälkeistä aikaa, jolloin Suomi jäi monien muiden maiden vauhdista.
Asuntolainamarkkinat poikkeavat eri maissa toisistaan hyvin paljon. Suomessa tyypillinen asuntolainan viitekorko on euribor-korko. Syy Suomen kansainvälisesti epätavanomaisiin asuntolainakorkoihin löytyy historiasta.
