Blogit ja puheenvuorot

Yhdysvaltojen työmarkkinoiden toipuminen on yskähdellyt pahasti viime kuukausien aikana. Valoa on kuitenkin jo nähtävissä tunnelin päässä, ja moni tekijä puoltaa työmarkkinoiden piristymistä. Tuleva työmarkkinavire on keskeisessä roolissa rahapolitiikka- ja korkonäkymän kannalta, mutta myös osakesijoittajan kannattaa seurata tarkasti työmarkkinoiden tilaa.

Osakemarkkinoilla on viime aikoina nähty levottomuutta, ja kustannusinflaatio on noussut tärkeimpien riskitekijöiden joukkoon. Nykyisessä ympäristössä markkinaheilunnalta on vaikea välttyä ja katseet kannattaakin kiinnittää yhtiövalintaan.

Suomalaisten talousosaamisessa on näkyvillä positiivisia tuulia: kiinnostus säästämiseen ja sijoittamiseen näyttää jatkavan kasvuaan. Ilahduttavasti myös OP:n nuoret asiakkaat sijoittavat aiempia vuosia enemmän.

Jo vuosia olemme syöneet aamupuuromme, pukeneet yllemme sen paremman pukumme ja kulkeneet aamuisin konttorille, oranssin pallon valokeilaan. Siellä turvassa ovat uurastaneet työtoverimme, tutut asiakkaamme, tutut rutiinimme. Ja sitten tämän maailman valtasi korona ja nyt mielemme täyttävät golfpallot.

Viime aikojen markkinakehitys on poikennut totutusta yläsuunnan kehityksestä. Levottomuus on lisääntynyt merkittävästi, ja vaikka globaalilla tasolla osakemarkkinoiden korjaus on edelleen jäänyt maltilliseksi, on paikoitellen nähty isojakin liikkeitä. Energiakriisi on yksi selvimmistä markkinoita heiluttelevista voimista, vaikka muitakin syitä on nähtävissä.

Markkinat ovat hermoilleet viime viikkoina niin globaalien kuin paikallisempienkin uhkakuvien kanssa. Akuuteista riskeistä huolimatta markkinoiden pohjavire on säilynyt positiivisena ja taloudella on yhä hyvin tilaa kuroa umpeen koronakriisin aiheuttamaa romahdusta. Pitkäjänteisen sijoittajan on syytä pitää katseensa sijoitushorisontin määrittämässä perspektiivissä.

Inflaatio on kiihtynyt niin Euroopassa kuin USA:ssa korkeimpiin arvoihin yli vuosikymmeneen. Yksi tekijä kiihtyneen inflaation takana on energian hinnan nousu.

Uusien rajapintapalveluiden avulla päiväsykleihin perustuva, hidas maksaminen voidaan yrityksissä viimein jättää historiaan. Reaaliaikamaksamisen kehittyessä sujuvoituvat samalla muutkin taloudenhallinnan prosessit.

Katastrofin sattuessa valtion rooli on elintärkeä. Pelastuslaitos pelastaa, sairaalat hoitavat, ja jopa puolustusvoimia voidaan käyttää metsäpalojen sammuttamiseen. Savuavan talon raunioilla korostuvat kuitenkin myös rahallisen korvauksen nopea saaminen ja korvauksen määrä. Tässä tarkemman rajan vetäminen valtion ja vakuutusyhtiöiden vastuiden ja osaamisen välille on välttämätöntä suojavajeen kuromiseksi.

Euroopan pankkiviranomainen ohjeisti pankkeja tunnistamaan ESG-riskit luotonannossa 1.7.2021 alkaen. Miten vastuullisuusriskejä ja toisaalta mahdollisuuksia pitäisi analysoida ja arvottaa? Kyetäänkö yhtiölle olennaiset riskit ja mahdollisuudet varmasti tunnistamaan ja mittaamaan?

Markkinoiden harjoittama kuri olisi monen mielestä paras keino pitää euroalueen valtioiden finanssipolitiikka raiteillaan. Millaista talouspolitiikkaa sijoittajat sitten haluaisivat valtioiden harjoittavan? Yritän tässä heittäytyä markkinoiden nahkoihin, mutta voin tietysti vain kertoa oman näkemykseni tästä näkökulmasta.

Helsingin Sanomat nosti jutussaan esiin Suomen eläkejärjestelmän kestävyysvajeen. Lehtijuttu perustui Eläketurvakeskuksen tilaamaan kansainväliseen arvioon Suomen eläkejärjestelmästä. Artikkeli aloitti eläkekeskustelun. En usko, että keskustelu päättyy ihan heti. 

Heräsin varsin hätkähdyttävään havaintoon seuratessani Keski-Euroopan tulvavahinkojen jälkipyykkiä: maailmalla paljon puhuttavasta turvavajeesta ei Suomessa käydä laajamittaista keskustelua, vaikka asia on kaikilla mittareilla keskustelun arvoinen.

Suomessakin erilaiset sijoittamiseen keskittyneet keskustelupalstat ja nettiryhmät ovat kasvattaneet huimasti suosiotaan viimeisten vuosien aikana. Kiinnostuksen kasvu sijoittamista kohtaan on enemmän kuin toivottavaa suomalaisten vaurastumisen näkökulmasta. Samaan aikaan varsinkin aloittelevat sijoittajat saattavat olla haasteellisessa tilanteessa informaatiotulvan edessä.

Kvanttitietokoneet tulevat, ryminällä. Kubitit, nuo tavanomaisten bittien turboahdetut kvanttivastineet ovat mullistamassa laskennallista tutkimusta ja mallinnusta, myös ehkä erityisesti finanssialalla. Voidaanko tulevaisuudessa esimerkiksi asuntojen hintakehitystä ennakoida tarkemmin kvanttialgoritmien avulla? Tätä lähtivät yhteistyössä selvittämään OP Ryhmän innovaatioyksikkö OP Lab sekä tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kvanttitiimi.

Laskutuspalvelua käyttävää kevytyrittäjää ja Y-tunnuksella toimivaa yrittäjää ei voi verrata keskenään, sillä laskutuspalvelua käyttävä toimii verokortilla.

Globaali talouskasvu on kuluvan vuoden aikana ollut erittäin vahvaa. Aivan voimakkainta kasvua nähtiin toisen vuosineljänneksen aikana, mutta sittemmin kasvuvauhti on hiipunut. Markkinoilla näytetään uskovan, että kasvu ei jatku yhtä voimakkaana ja, että inflaatio on nopeasti hälvenevä ilmiö.

Talouksien elpyminen ja tuloskasvu jatkuvat, mutta nousuvesi ei enää nosta kaikkia veneitä. Kustannuspaineet ovat kivi monen yhtiön kengässä, ja jatkossa alamme yhtiökohtaisesti näkemään myös tulospettymyksiä.

Perinteisesti yrityksissä on arvostettu jonkin alueen syvää erikoisosaamista. Erikoisosaajien tarve ei tietenkään poistu yrityksen ketteröitymisen myötä, mutta pelkkä erikoisosaaminen ei enää useinkaan riitä.

Suomen talous kasvaa juuri nyt kovinta vauhtia yli vuosikymmeneen. Kova kasvuvauhti selittyy koronakriisistä elpymisellä sekä kotimaassa että maailmalla. Elpymisestä johtuva kasvu kantaa vielä seuraavan vuoden, mutta tämän jälkeen on näkyvissä kasvun selvä hidastuminen. Talouden kasvuvauhdin puolittuminen johtuu talouden tuotantopotentiaalin ylittämisestä. Talouspolitiikka onkin haasteiden edessä, joista julkisen talouden tasapainottaminen ei ole suurin.