Blogit ja puheenvuorot

Helsingin Sanomat nosti jutussaan esiin Suomen eläkejärjestelmän kestävyysvajeen. Lehtijuttu perustui Eläketurvakeskuksen tilaamaan kansainväliseen arvioon Suomen eläkejärjestelmästä. Artikkeli aloitti eläkekeskustelun. En usko, että keskustelu päättyy ihan heti. 

Heräsin varsin hätkähdyttävään havaintoon seuratessani Keski-Euroopan tulvavahinkojen jälkipyykkiä: maailmalla paljon puhuttavasta turvavajeesta ei Suomessa käydä laajamittaista keskustelua, vaikka asia on kaikilla mittareilla keskustelun arvoinen.

Suomessakin erilaiset sijoittamiseen keskittyneet keskustelupalstat ja nettiryhmät ovat kasvattaneet huimasti suosiotaan viimeisten vuosien aikana. Kiinnostuksen kasvu sijoittamista kohtaan on enemmän kuin toivottavaa suomalaisten vaurastumisen näkökulmasta. Samaan aikaan varsinkin aloittelevat sijoittajat saattavat olla haasteellisessa tilanteessa informaatiotulvan edessä.

Kvanttitietokoneet tulevat, ryminällä. Kubitit, nuo tavanomaisten bittien turboahdetut kvanttivastineet ovat mullistamassa laskennallista tutkimusta ja mallinnusta, myös ehkä erityisesti finanssialalla. Voidaanko tulevaisuudessa esimerkiksi asuntojen hintakehitystä ennakoida tarkemmin kvanttialgoritmien avulla? Tätä lähtivät yhteistyössä selvittämään OP Ryhmän innovaatioyksikkö OP Lab sekä tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kvanttitiimi.

Laskutuspalvelua käyttävää kevytyrittäjää ja Y-tunnuksella toimivaa yrittäjää ei voi verrata keskenään, sillä laskutuspalvelua käyttävä toimii verokortilla.

Globaali talouskasvu on kuluvan vuoden aikana ollut erittäin vahvaa. Aivan voimakkainta kasvua nähtiin toisen vuosineljänneksen aikana, mutta sittemmin kasvuvauhti on hiipunut. Markkinoilla näytetään uskovan, että kasvu ei jatku yhtä voimakkaana ja, että inflaatio on nopeasti hälvenevä ilmiö.

Talouksien elpyminen ja tuloskasvu jatkuvat, mutta nousuvesi ei enää nosta kaikkia veneitä. Kustannuspaineet ovat kivi monen yhtiön kengässä, ja jatkossa alamme yhtiökohtaisesti näkemään myös tulospettymyksiä.

Perinteisesti yrityksissä on arvostettu jonkin alueen syvää erikoisosaamista. Erikoisosaajien tarve ei tietenkään poistu yrityksen ketteröitymisen myötä, mutta pelkkä erikoisosaaminen ei enää useinkaan riitä.

Suomen talous kasvaa juuri nyt kovinta vauhtia yli vuosikymmeneen. Kova kasvuvauhti selittyy koronakriisistä elpymisellä sekä kotimaassa että maailmalla. Elpymisestä johtuva kasvu kantaa vielä seuraavan vuoden, mutta tämän jälkeen on näkyvissä kasvun selvä hidastuminen. Talouden kasvuvauhdin puolittuminen johtuu talouden tuotantopotentiaalin ylittämisestä. Talouspolitiikka onkin haasteiden edessä, joista julkisen talouden tasapainottaminen ei ole suurin.

Suomen viennistä vain neljännes päätyy loppukäyttäjille, loput ovat siten välituotteita. Ei siis ihme, että toimitusketjuja ”putsataan ja voidellaan” monessa yrityksessä, kuten keväisissä pyörähuolloissa konsanaan. Tällä hetkellä toimitusketjujen ympärillä puhututtavat erityisesti lokalisaatio, vastuullisuus, digitalisaatio ja toimitusketjujen elinvoimaisuus.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset olivat kokonaisuudessaan mukavaa luettavaa. Liikevaihdot kääntyivät selvään kasvuun ja tulosparannus edellisvuodesta oli ennätysvahvaa. Edellisen vuoden vertailujakso oli toki monelle yhtiölle koronapandemian seurauksena heikko, muuta siitä huolimatta meno oli vahvaa.

Sijoittajan ja säästäjän onnenpäivät jatkuivat kesällä osakekurssien liihottaessa korkeammille tasoille ja korkojenkin laskiessa kummallakin puolen Atlanttia.

Tänään on kansallinen tapaturmapäivä. Päivän ajankohta on, kun perjantai ja kuun 13. päivä osuvat yhteen. Maailmanlaajuisesti tunnettu epäonnen päivä on oivallinen valinta muistuttaa turvallisuudesta.

Euroopan pankkiviranomainen ohjeisti pankkeja tunnistamaan ESG-riskit luotonannossa 1.7.2021 alkaen. Miten vastuullisuusriskejä ja toisaalta mahdollisuuksia pitäisi analysoida ja arvottaa? Kyetäänkö yhtiölle olennaiset riskit ja mahdollisuudet varmasti tunnistamaan ja mittaamaan?

Inflaation saama otsikkotila on ollut ymmärrettävästi varsin runsasta kuluneen kevään aikana. Keskustelu on pyörinyt lähinnä sen ympärillä, millaiset vaikutukset inflaatio aiheuttaa korkomarkkinoilla ja osakekurssien arvostustasoissa. Mutta mitä konkreettisesti tapahtuu suuren pörssiyhtiön liiketoiminnassa silloin, jos hinnat ja sen myötä myös kustannukset nousevat?

Sijoitusmarkkinoilla vanhat voittajat ovat kesän aikana palanneet johtajan paikalle. Kasvuosakkeet ovat kesän aikana olleet kovassa vedossa, dollari vahvistunut ja korot laskeneet. Joko kyse on kasvu-uskon lopahtamisesta, tai liiallisen yksimielisyyden aiheuttamasta positioiden purkamisista.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olemme joutuneet elämään melkoisen muutoksen keskellä. Covid19-pandemia on muuttanut monia tapojamme toimia, ja olemme myös oppineet näkemään monia asioita uudella tavalla. Yksi näistä asioista on oman lähiympäristömme arvostaminen.

Ajatteletko uusista asioista yleensä ensimmäisenä, että ihanaa, nyt pääsen oppimaan jotain uutta, vai kuulutko niihin, jotka epäilevät asiaa ensin, ja löytävät kuitenkin hyvät puolet muutoksesta? Vai oletko kenties se, joka ei pidä uusista asioista ja haluaa kynsin ja hampain pysyä vanhassa ja tutussa? Meistä jokainen varmasti kokee muutoksen eri tavalla, ja muutoksen kokoluokka vaikuttaa myös muutoksen suhtautumiseen. Yksilö miettii ensimmäisenä sitä, miten tämä muutos vaikuttaa minuun.

Niillä toimialoilla, joilla työn tekeminen etänä on mahdollista, siirryttiin etätyömoodiin koronaviruspandemian iskettyä maailmanlaajuisesti. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan etätyö lähes kaksinkertaistui vuonna 2020. Uskon, että pandemian seurauksena myös työtapamme ja sijaintimme, josta töitä teemme, muuttuivat pysyvästi.

Mistä on onnellisuus tehty? Millaista elämää me haluamme elää ja tehdä mahdolliseksi? Mitä elämänrikkaus meille tarkoittaa?