Yhdysvalloissa presidentin virkakauden ensimmäisestä 100 päivästä on muodostunut tärkeä virstanpylväs, jonka perusteella punnitaan tuoreen hallinnon aikaansaannoksia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisen virkakauden 100 päivää tulee täyteen 30.4.2025, joten nyt on oiva hetki koota yhteen vauhdikkaasti käynnistyneen presidenttikauden keskeisimmät tapahtumat ja markkinavaikutukset.

Moni tekijä on mennyt uuteen asentoon, eikä tämän blogitekstin puitteessa ole mahdollista käsitellä kaikkia yksityiskohtia, vaan tarkoituksena on tehdä nostoja kiinnostavimmista teemoista.

Ennen kuin mennään varsinaisiin muutoksiin, niin otetaan askel taaksepäin ja palataan Trumpin uudelleenvalintaan viime vuoden marraskuussa. Tuolloin markkinat ottivat ilolla vastaan Trumpin valinnan korostaen hänen talouskasvua tukevia kärkihankkeitaan verokevennyksiä ja säätelyn purkua.

Trumpin kauppasuhdelinjaukset ja politiikan mahdolliset inflaatiota kiihdyttävät vaikutukset, kuten tuontitullit ja maahanmuuton rajoittaminen, herättivät jo tuolloin huolta, mutta positiivisten kasvuajurien ajateltiin dominoivan mahdollista kauppasuhteiden kiristymistä.

Yrityselämän luottamusindeksit nousivat ja pienyritysten luottamus ampaisi koko mittaushistoriansa voimakkaimpaan kuukausinousuun alleviivaten virinnyttä toiveikkuutta. Yhdysvaltojen osakemarkkinat, USD-korot ja dollari saivat vauhtia Trumpin valinnasta markkinoiden uskoessa voimakkaasti Yhdysvaltojen talouskehityksen ylivoimaisuuteen muihin talousalueisiin peilattuna.

Kauppasuhdekuviot historiallisessa turbulenssissa, kliimaksi vielä näkemättä

Trumpin talousajattelussa tuontitulleilla on keskeinen rooli ja hän kutsui itseään vaalikampanjansa aikana ”tariffi-mieheksi”. Trump näkee tuontitullien palvelevan hallinnon tavoitteita kolmella eri tavalla.

Ensinnäkin tuontitullien nähdään tasapainottavan Yhdysvaltojen merkittävästi alijäämäistä kauppatasetta. Toisaalta tuontitullien odotetaan muodostavan liittovaltiolle uuden tärkeän tulolähteen, jonka tuottoja voidaan käyttää muun muassa verokevennysten rahoittamiseen. Kolmanneksi, Trump ajattelee tuontitullien pakottavan ulkomaisia yrityksiä investoimaan Yhdysvaltoihin ja luomaan siten työpaikkoja sekä pohjaa tulevalle talouskasvulle.

Trumpin toisen virkakauden alkumetrejä on leimannut lähes päivittäiset kauppasuhde- ja tuontitulliuutiset, joiden draamankaareen telenovellien käsikirjoittajillakin olisi vaikeuksia yltää. Hallinnon nopeiden linjamuutosten perässä on ollut vaikeaa pysyä, eikä edes Trumpilla tunnu olevan suunnitelmia seuraavista askelista.

Toimien mittakaava on päässyt yllättämään markkinat ja varsinkin Trumpin 3. huhtikuuta asettamat vastavuoroiset tuontitullit saivat markkinat haukkomaan henkeään, sillä ne nostivat Yhdysvaltojen keskimääräisen tuontitullin korkeimmilleen peräti 125 vuoteen.

Nämä vastavuoroiset tuontitullit ehtivät olla lopulta voimassa täydellä painollaan vain 13 tuntia ennen, kun Trump lykkäsi tulleja 90 päivällä markkinapaineen alla. Vahinko ehti jo tapahtua, eikä sitä saa tekemättömäksi peruuttelemalla ja yleisluonteinen tuontitulli on edelleen 10 prosenttia. Trumpin kauppapolitiikka-ajattelussa Kiina on pääpahis, mutta missään ei olla turvassa tuontitulleilta – ei edes pelkästään pingviinien asuttamalla Norfolkin saarella!

Trump on iskenyt neuvotteluvalttinsa pöytään ja nyt jännitetään osin jo käynnistyneiden kauppaneuvottelujen etenemistä. Neuvotteluihin liittyy paljon kysymysmerkkejä, sillä Yhdysvallat ei ole yksiselitteisesti esittänyt tavoitteitaan.

Se, mihin Yhdysvallat on valmis suostumaan, on edelleen avoinna ja saattaa muuttua neuvottelujen edetessä. Riittääkö pelkkä yhdysvaltalaistuotteiden tullien lasku vai vaaditaanko kauppavajeen tasapainottumista? Mitkä muut teemat ovat agendalla? Onko realismia odottaa, että esimerkiksi vaate- ja elektroniikkateollisuus palaa tuontitullien ajamana laajamittaisesti takaisin kalliimman kustannustason Yhdysvaltoihin? Tuskin. Kiinan kanta kauppaneuvotteluihin on täysi jokerikortti, eikä maa ole lähtökohtaisesti alistumassa tanssimaan Trumpin pillin tahtiin.

Tulliteeman generoima uutisvirta tulee pysymään jatkossakin polttopisteessä ja ohjaamaan markkinaliikkeitä. Tullisaagassa ei olla varmasti vielä nähty viimeisiksi jääviä käänteitä ja yllätyksiin – niin negatiivisiin kuin positiivisiinkin – kannattaa varautua. Kliimaksi on kuitenkin vielä edessäpäin.

Trump ajaa rauhaa Ukrainaan – mutta millä ehdoilla?

Trump esiintyi vaalikampanjassaan pontevasti rauhan miehenä ja lupasi ratkaista Ukrainan sodan kädenkäänteessä. Konflikti osoittautui kuitenkin vaikeammaksi kuin mitä Trump ajatteli, eikä tulitaukoa, saati rauhaa ole saatu aikaiseksi tätä tekstiä kirjoitettaessa.

Yhdysvaltojen hallinnon tyly Ukraina-linja on paljastunut ja Valkoisen talon selkkaus Trumpin esikunnan ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyn välillä on edelleen tuoreessa muistissa. Yhdysvallat edistää edelleen rauhan syntymistä, mutta julkisuuteen annettujen tietojen perusteella Ukrainalle annetut rauhanehdot ovat maan kannalta heikot.

Ukrainan sodan päättyminen ennemmin tai myöhemmin tulee olemaan talouden ja markkinoiden kannalta positiivinen ajuri. Ukrainan uudelleenrakentaminen ja varustaminen luovat kysyntää ja samalla akuuteimpien geopolitiikkariskien ratkeaminen tukee euroalueen kulutus- ja investointihaluja. Vaikutusten suuruusluokkaan vaikuttaa pitkälti rauhanehdot ja se, kuinka pysyväksi rauhan nähdään jäävän.

Geopoliittinen epävarmuus on tullut jäädäkseen Eurooppaan, joten paluuta aiempaan maailmaan ei ole näköpiirissä. Trumpin ansioksi on mainittava, että Yhdysvaltojen arvaamaton linja on pakottanut Euroopan kasvattamaan selkärangan ja ottamaan vastuuta omasta puolustuksestaan.

Ryöpytyksen kohteeksi joutunut Yhdysvaltain keskuspankki tukalassa raossa

Trump on ollut toisen kauden alkumetreillä napit vastakkain useiden instituutioiden, kuten WHO:n ja Harvardin yliopiston, kanssa. Talouden kannalta keskeisin vakiintuneen instituution haastaminen on ollut Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) julkinen ryöpyttäminen, mikä on nakertanut keskuspankin uskottavuutta ja saanut markkinat pelkäämään keskuspankin itsenäisyyden puolesta.

Trump on toistuvasti ottanut Fedin pääjohtaja Jerome Powellin tikunnokkaansa, painostanut keskuspankkia laskemaan ohjauskorkoa ja uhkaillut Powellin erottamisella. Keskuspankin itsenäisyyttä on perinteisesti pidetty länsimaissa pyhänä lehmänä ja tärkeänä elementtinä inflaatiotavoitteen uskottavuuden takaamisessa.

Fed on tällä hetkellä tukalassa asemassa pyrkiessään takaamaan tavoitteidensa mukaisesti täystyöllisyyden ja inflaation asettumisen 2 prosenttiin. Talouden tila on heikentynyt, mutta toisaalta Trumpin tuontitullipolitiikka uhkaa kiihdyttää merkittävästi inflaatiota.

Yhtälö on haastava ja lisäksi presidentti hengittää niskaan kommentoiden kaikkia mahdollisia rahapolitiikkakäänteitä. Markkinoiden muistissa on Fedin epäonnistuminen koronan jälkeisessä inflaation torjunnassa ja Powellin aivan liian pitkään toistelema mantra inflaation tilapäisyydestä, vaikka inflaatiopeikko oli jo päässyt ulos pullostaan.

Historian haamuista johtuen Fedin tulee jatkossa antamaan painoarvoa inflaation torjunnalle ja on valmis hyväksymään talouskuvan heikkenemisen tiettyyn pisteeseen saakka. Keskuspankkiirit ovat jo varoittaneet lähes yhdestä suusta, ettei nykyisten inflaatioriskien vallitessa korkoja voida laskea signaloiden koronlaskujen lykkääntymistä hamaan tulevaisuuteen.

Keskuspankin suunnalta on siis turha huhuilla ratsuväkeä apuun markkinavolatiliteetin keskellä. Korkomarkkinat hinnoittelevat tälle vuodelle liki yhden prosenttiyksikön verran ohjauskoron laskuja, joten riskit markkinoiden pettymiselle keskuspankin toimien suhteen ovat ilmeiset.

Talouden iskunkestävyys joutuu aiempaa kovempaan testiin

Yhdysvaltojen talous on osoittanut viimeisten vuosien aikana hämmästyttävää kestokykyisyyttä. Ukrainan sota, Lähi-idän levottomuudet, Fedin historiallisen ripeä koronnostosykli, inflaatioshokki, aluepankkien turbulenssi tai syksyn 2023 joukkovelkakirjamarkkinoiden heilunta eivät ole riittäneet ajamaan taloutta taantumaan – ei edes lähelle sitä.

Hätähousut huutelivat viime vuoden syksynäkin kovaan ääneen taantumaa, mutta joutuivat jälleen kerran pettymään talouden osoittaman sitkeyden edessä.

Yhdysvaltojen talous joutuu jatkossa aiempaa kovempaan testiin ja ensimerkkejä talouskuvan rakoilusta on saatu kuluttajaluottamuksen happanemisen ja kuluttajien voimistuneiden inflaatio-odotusten muodossa. Yksityinen kulutus tulee ottamaan osumaa tullien negatiivisista vaikutuksista johtuen ja epävarmuus heijastuu vääjäämättä myös investointihalukkuuteen.

Tämän vuoden BKT-kasvuennusteita on laskettu, mutta silti 1,4 prosentin konsensuskasvuennuste vaikuttaa optimistiselta talouden mannerlaattojen liikkeen voimakkuuteen peilattuna.

Inflaatioennusteita on nostettu systemaattisesti syksyn jälkeen, mutta inflaatiolla on edelleen potentiaalia yllättää nykyinen 3 prosentin konsensusennuste yläsuuntaisesti. Ekonomistit varoittelevat stagflaation eli hitaan kasvun ja korkean inflaation myrkyllisestä yhdistelmästä, mutta ennustaminen on haastavaa poikkeuksellisiin lukemiin nousseesta epävarmuudesta johtuen.

Taantumaa tämän vuoden aikana ei voida missään nimessä poissulkea, vaikka harva ennustelaitos ainakaan virallisissa ennusteissaan maalailee taantumaa.

Markkinoilla rajuja liikkeitä, eikä volatiliteetti ole ohi

Viimeisen kuukauden markkinaliikkeitä on värittänyt hermostuneisuus ja voimakkaan tempoilevat liikkeet. Kehitykselle on ollut leimallista aiemman yhdysvaltalaisten omaisuusluokkien ylivaltaan liittyneen optimismin kaikkoaminen Trumpin politiikan ja Fedin itsenäisyyteen liittyvien huolien ajamana.

Osakkeet ovat joutuneet myyntiaallon kohteiksi sijoittajien hikoillessa tuontitullien ja poikkeuksellisen epävarmuuden negatiivisia vaikutuksia yritysten tuloskuntoon sekä samalla kurssikehitykseen.

Osakemarkkinoiden pelkomittarina toimiva VIX-indeksi kävi huhtikuun alkupuolella lukemissa, joita on nähty tämän vuosituhannen puolella vain finanssi- ja koronakriisien pyörteissä. Osakkeiden laskupaine ei ole ollut yhtämittaista, sillä sekaan on osunut myös voimakkaita nousupäiviä Yhdysvaltojen hallinnon lieventäessä välillä retoriikkaansa.

Yhdysvaltojen teknologiapainotteinen Nasdaq on pahimman alhon hellittämisestä huolimatta reilut 15 prosenttia helmikuun puolivälin tasojensa alapuolella ja pitkään markkinoiden lellikkeinä toimineet niin sanotut Magnificent 7 -yhtiöt ovat painuneet pesuveden mukana yleisindeksejä voimakkaammin. Euroopassa ja Helsingin pörssissä kurssilasku on jäänyt Yhdysvaltoja maltillisemmaksi, mutta missään ei olla oltu turvassa osakemarkkinoiden heilunnalta.

Osakemarkkinoiden voi odottaa rauhoittuvan vasta, kun tullitilanteeseen saadaan lisävarmuutta kauppaneuvottelujen edetessä ja nähdään konkreettisemmin, miten epävarmuus vaikuttaa yritysten tuloskuntoon.

Sijoittajan on hyvä pitää mielessä, että osakemarkkinoiden korjausliikkeet kuuluvat asiaan ja yleensä kurssilaskun jälkeen osakkeita tankannut sijoittaja voi jälkikäteen onnitella itseään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi on vuoden 1980 jälkeen yltänyt 10 prosentin vuosituottoon, vaikka indeksissä on nähty keskimäärin 14 prosentin vuodensisäinen lasku, kuten alla oleva kuva kertoo. Panikoimalla ei siis ole pötkitty pitkälle.

Yhdysvaltojen korkomarkkinoilla on niin ikään nähty rajua heiluntaa. Tuontitullipelkojen ollessa pahimmillaan Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionlainakorko ampaisi kovimpaan viikkonousuunsa vuoden 2001 jälkeen.

Globaalisti likvidimmän markkinan huojunta pakotti lopulta Trumpin perääntymään kaikkein aggressiivisimmista tulliaikeistaan ja Trump myönsi korkomarkkinoiden kipuilun olleen päätöksen taustalla. Trump jatkoi kuitenkin myöhemmin valtionlainamarkkinoiden testaamista kritisoimalla Fediä ja pääjohtaja Powellia. Markkinat reagoivat hinnoittelemalla pitkiin korkoihin riskilisää Fedin itsenäisyyden horjuntaan vedoten ja jälleen Trumpin oli tehtävä takinkääntö Fed-retoriikassaan.

Pitkät USD-korot uhkaavat jäädä pysyvämmin koholle Fedin pitäessä fokusoituessa inflaatioriskien hallintaan ja markkinoiden hermoillessa Yhdysvaltojen pidemmän aikavälin velkakestävyyttä.

Sijoittajien vatsahappojen kestokykyisyys testissä

Nykyinen erittäin epävarma maailmantilanne ei ole missään nimessä helpoin mahdollinen sijoitusympäristö tilanteiden eläessä nopealla aikataululla. Jokaiseen Trumpin hallinnon avaukseen ja markkinoiden risahdukseen ei ole syytä reagoida, vaan kannattaa pitää kiinni sijoitusstrategiasta ja välttää hötkyilyä.

Nykyinen markkinaympäristö tarjoaa sijoittajalle happotestin: jos yöunet kärsivät eri omaisuusluokkien arvomuutosten seurauksena, niin riskitaso on liian korkea. Salkkunsa riskitason oikein määrittänyt sijoittaja voi pitää päänsä kylmänä ja miettiä rauhassa seuraavia siirtoja.

Päivittäinen uutiskohina uhkaa viedä sijoittajan huomion niistä teemoista, joilla on oikeasti merkitystä osakesijoitusten kannalta, eli tuloskasvusta ja arvostustasoista, täysin toissijaisiin tekijöihin. Maailman myllerryksen keskellä sijoittajan on syytä pitää kristallinkirkkaana mielessä, että pidemmällä aikavälillä tuloskehitys määrittää kurssikehityksen. Kannattaa siis etsiä yhtiöitä, joilla on hyvät pidemmän aikavälin tulosnäkymät.

Pitkäjänteisiä sijoittajia hellivät megatrendit, kuten digitalisaatio, tekoäly ja väestön vanheneminen, eivät ole kadonneet minnekään, vaikka talousmedian huomio on ollut muissa teemoissa. Sijoittajan on syytä siis kysyä itseltään, onko megatrendien aallonharjalla ratsastaneet teknologia- ja terveydenhuoltoyhtiöt menettäneet kevään aikana pysyvästi houkuttelevuuttaan? Eppäillä soppii!

Kannattaa muistaa myös, että Trumpin loppuvirkakaudella on mahdollisuus yllättää markkinat positiivisesti. Pahimpien tuontitulliuhkausten laantuminen, merkit kauppasopimusten syntymisestä, Fedin rauhaan jättäminen, säätelyn purku ja verokevennykset olisivat ajureita, jotka eivät jäisi markkinoilta huomaamatta.

Silloin markkinoille tulisi nopeasti positiivista vipinää, eikä sijoittajan kannata jäädä telineisiin vatuloimaan. Nyky-ympäristössä analyysien parasta ennen -päiväys tulee kiusallisen nopeasti vastaan.

Sijoittamisessa kannattaa muistaa myös siihen liittyvät riskit. Sijoituksen arvo voi joko nousta tai laskea, eikä ole takeita, että saat koko sijoittamasi pääoman takaisin. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Sijoituspalvelut tarjoaa Osuuspankki.