"Ei näy, ei kuulu!" Näin on varmasti moni kotitalous ajatellut kovaan ääneen povatusta korkojen laskusta katseltuaan alkuvuoden euribor-korkojen kehitystä.

Asuntovelallisille keskeinen viitekorko 12 kuukauden euribor-korko on jämähtänyt itsepäisesti 3,7 %:n tason tuntumaan helmikuun puolivälin jälkeen ja kyseinen korko on vuoden vaihteen tasoa korkeammalla.

Onko kirves heitetty kaivoon korkojen laskutoiveiden suhteen vai antaako korkojen lasku vain odotuttaa itseään ennakoitua pidempään? Onko korkotilanteessa valoa näköpiirissä?

Euribor-korkojen avaimet EKP:n käsissä

Korkokehityksen avaimet ovat Euroopan keskuspankilla EKP:lla, jonka rahapolitiikkalinja ohjaa vahvasti euribor-korkojen kehitystä. EKP on pitänyt rahapolitiikkalinjansa jo hyvän tovin kireänä jarruttaakseen euroalueen hintapaineita ja painaakseen inflaation kohti keskuspankin tavoittelemaa 2 %:n tasoa.

EKP on ollut alkuvuoden aikana varpaillaan euroalueen työmarkkinoilta kumpuavien palkkapaineiden suhteen ja on toistuvasti painottanut seuraavansa kevään palkkaneuvotteluja ennen rahapolitiikkalinjan perustavanlaatuista uudelleenarviointia.

Ensi viikolla pidettävä EKP:n korkokokous kannattaa ympyröidä kalenterista, sillä kokous on tuomassa ison virstanpylvään rahapolitiikkalinjaan ja samalla korkomarkkinakehitykselle.

EKP-jäsenet ovat viime viikkojen aikana yksi toisensa jälkeen viestittäneet puoltavansa koronlaskujen käynnistämistä pedaten tietä lähestyvälle linjamuutokselle. EKP on pohjustanut kesäkuun koronlaskua niin voimakkaasti, että keskuspankin viestinnän uskottavuus kokisi rajun kolauksen, jos talletuskorkoa ei ensi viikolla laskettaisi 0,25 prosentilla 3,75 %:iin.

Ensimmäisellä koronlaskulla on tärkeä signaalivaikutus, sillä se merkitsee rahapolitiikan suursäätilan muutosta. Koronlasku kertoo keskuspankin kasvaneesta luottamuksesta inflaation kestävään talttumiseen ja siihen, että korkojen suunta on jatkossakin alaspäin.

Keskuspankit nimittäin haluavat yleisesti välttää viimeiseen asti tempoilevaa korkopolitiikkaa. Koronlaskut jäävät harvoin yksittäisiksi, sillä historian valossa koronlaskujen käynnistyminen on enteillyt useampaa koronlaskua.

Kesäkuun koronlasku on jo vahvasti korteissa, joten katseet kääntyvät siihen, mitä tehdään kesäkuun kokouksen jälkeen? Tässä kysymyksessä näkemykset eroavat, mutta odotuksissa on korkotason vähittäinen lasku loppuvuoden aikana.

Keskuspankin haukkamaisinta laitaa edustava Itävallan Robert Holzmann on vihjannut kannattavansa tälle vuodelle yhteensä kahta tai maksissaan kolmea 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua, jota voidaan pitää hyvänä ohjenuorana keskuspankin suunnittelemista tulevista askelista.

EKP ei kuitenkaan halua sitoa käsiään tässä vaiheessa, vaan pyrkii säilyttämään politiikkansa liikkumavaran. Toteutuessaan EKP:n koronlaskusykli vaikuttaisi euribor-korkoihin ja loisi viitekorkoihin laskupainetta loppuvuoden aikana.

Rahapolitiikkanäkymien riskit on hyvä pitää mielessä

Moni asia, kuten Lähi-idän tulehtunut tilanne tai työmarkkinoilta kumpuavat palkkapaineet, saattavat laittaa keskuspankin suunnitelmat nopeallakin aikataululla uuteen asentoon. EKP:lla on tästä karvaita muistoja vuodelta 2022, jolloin keskuspankki roikkui aivan liian pitkään ”inflaatio on tilapäistä” -mantrassaan, mutta kovaksi yltänyt inflaatio pakotti keskuspankin lopulta hätäisiin korkoliikkeisiin.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin toimet vaikuttavat myös ainakin jossain määrin EKP:n liikkumatilaan. Fedin junnaus tarkkailulinjalla Yhdysvaltojen kovasta palveluinflaatiosta johtuen ei estä EKP:n koronlaskusyklin käynnistymistä, mutta haluaako EKP ajaa korkolinjojen merkittävää erkaantumista? Tuskinpa.

Nollakorkojen paluuta ei kannata odotella 

Kotitalouksien kannalta iso kysymys on, mille tasoille euribor-korot tulevat asettumaan pidemmässä juoksussa.

Kukaan ei tiedä varmaa vastausta tähän kysymykseen, mutta nykytiedon valossa kotitalouksien kannattaa varautua 2-3 %:n välimaastoon asettuviin euribor-korkoihin. Ei siis kannata pidätellä hengitystä ja odottaa nopeaa paluuta nollakorkojen marinoimaan maailmaan.

EKP:n koronlaskujen käynnistymisellä tulee olemaan laajoja taloudellisia vaikutuksia. Korkojen lasku tukee kulutusta tuomalla vähitellen helpotusta kotitalouksien korkokustannuksiin. Erityisesti isot hankinnat (mm. asunnot, kesämökit ja autot) ovat olleet pitkään syväjäässä ja korkojen lasku voi vapauttaa patoutunutta kysyntää yllättävänkin nopeasti.

Koronlaskusyklistä odotetaan lisäksi piristysruisketta investointihaluille monien yritysten odoteltua vielä alkuvuoden aikana varmuutta korkonäkymään ennen investointien edistämistä. Moni hanke näyttää Excelissä paremmalta, kun korot tulevat alaspäin.

Suurin talousvaikutus lienee kuitenkin psykologinen – henkinen lukko korkokehitykseen liittyen helpottaa mediaotsikoiden huutaessa koronlaskujen käynnistymistä.

Koko euroalueen talous saa vauhtia korkojen laskusta, mutta Suomi tulee olemaan suurimpien hyötyjien joukossa. Erityisesti korkoherkimmät alat, kuten rakentaminen, saa lisää hengitystilaa rahapolitiikkalinjan keventymisen palauttaessa tulevaisuudenuskoa. Nykyisessä aneemisessa taloustilanteessa korkojen laskun aktiviteettia piristävä vaikutus otetaan ilolla vastaan.

On kuitenkin hyvä huomata, että yhdestä koronlaskusta ei ole talouden sateentekijäksi, vaan tarvitaan useampia koronlaskuja ja selvempää euribor-korkojen laskua ennen kuin voidaan odottaa näkyvämpiä talousvaikutuksia.

EKP:n loppuvuoden näkymiin liittyy edelleen lukuisia kysymysmerkkejä. Yksi asia on kuitenkin varma: EKP:n toimia seurataan tarkasti ja korkopäätökset tulevat saamaan paljon mediahuomiota. Yritysten ja kotitalouksien kannattaa toivoa, että EKP on pallon päällä inflaatio- ja korkokuvan suhteen.