Puhetta sijoittamisesta

Sähkön hinta oli viime vuoden kuuma puheenaihe niin kahvipöydissä kuin keskustelupalstoilla. Sijoittajan näkökulmasta viime vuoden voittaja oli sähkön tuotannosta vastaava energiasektori, johon kuuluvat yhtiöt dominoivat tuottokärkeä. Yksi sektorin sisällä olevista alalajeista, uraani, on herättänyt poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa yksityissijoittajissa. Eikä ihme.

Tuloskausi vetelee viimeisiään, joten on aika vetää yhteen julkaistuja Q3-raportteja. Lähtökohdat kolmannelle vuosineljännekselle tultaessa eivät missään tapauksessa olleet helppoja yhtiöille: inflaatiovaikutukset rajoittivat edelleen usean yhtiön näkymiä ja kysynnässä oli nähty hiipumista useilla toimialoilla. Haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta yritykset todistivat marginaaliensa puolustamisessa kuitenkin pääosin kestokykyisyyttä.

Sijoittamista on kuvattu turhaan eliitin tekemiseksi ja suurta tietotaitoa vaativaksi. Valtaosa säästäjistä ja sijoittajista on tavallisia ihmisiä, jotka ovat päättäneet vaurastua.

Lokakuussa osakemarkkinat luisuivat alaspäin. Tähän vaikuttivat yhä korkealla pysyvä korkotaso ja markkinan lisääntynyt ymmärrys tämän negatiivisesta vaikutuksesta talouteen ja osakkeiden arvostuksiin. OP Varainhoidon allokaatiossa eli varojen jakautumisessa painotetaan edelleen korkosijoituksia osakkeiden asemesta. Osakkeiden alipainotusta kuitenkin pienennettiin lokakuussa.

Teknologialla on ollut merkittävä rooli sijoitusmaailmassa jo pitkään. Vuosien aikana sijoittajat ovat hyödyntäneet esimerkiksi tietokoneita, analyyttisiä työkaluja ja tekoälyä. Teknologian jatkuva kehittyminen on mahdollistanut uusia tapoja analysoida markkinoita, ennustaa trendejä ja tehdä parempia sijoituspäätöksiä. Miten tekoälyä voidaan hyödyntää sijoituspäätösten tekemisessä?

Kotimainen Q3-tuloskausi alkaa ensi viikolla. Q3:lle ajoittuvat kesälomakuukaudet vaikuttavat eri toimialoihin hyvin eri tavoin – esimerkiksi teleoperaattoreille ja panimoalan toimijoille vuosineljännes on yleensä hyvää aikaa, kun taas esimerkiksi metallinjalostuksessa kvartaalille ajoittuvat sesonkiluontoiset kunnossapitotyöt.

Korkojen nousu riivaa edelleen sijoitusmarkkinoita ja korkojen nopea nousu on tuskin vielä ehtinyt koko voimallaan talouksiin. Siten keskuspankit ottavat itselleen aikaa seurata, miten tilanne kehittyy. Tällä hetkellä osakemarkkinat ovat pitkälti korkomarkkinakehityksen vankeja.

Kiinteistömarkkinoilla on menossa sopeutuminen aikakauteen, jossa vieraalla pääomalla on jälleen hinta, ja kiinteistöjen suhteellinen houkuttelevuus on muuttunut aiemmasta. Näkemyksien mukaan korkohuippu on lähellä ja tämän odotetaan tuovavan selkeyttä kiinteistöjen hinnoitteluun. Kiinteistöjen ominaisuudet, kuten tasainen kassavirta ja inflaatiosuoja, ovat edelleen olemassa.

Heinäkuu ja elokuu sujuivat markkinoilla rauhallisissa merkeissä, kun kurssit sahasivat pitkälti paikoillaan sekä korko- että osakemarkkinoilla. Talous on jatkanut odotettua vahvempana vahvan työllisyyden tukemana. Suomalaisten sijoittajien ei tule nyt unohtaa hajauttamista.

Heinäkuun alusta alkaen OP:n indeksirahastojen vastuullisuuskriteerit muuttuivat, kun rahastot siirtyivät käyttämään MSCI ESG Screened –indeksejä. Jatkossa rahastot huomioivat laajemmin esimerkiksi kiistanalaiset toimialat, ilmastonäkökulman sekä negatiiviset vaikutukset luonnonvaroihin ja biologiseen monimuotoisuuteen.

Suomalaisyhtiöiden toisen vuosineljänneksen tuloskausi on ollut odotuksia heikompi, ja yleinen epävarmuus heijastuu yhtiöiden näkymissä. Talouden laskusuhdanne ja kysynnän väheneminen ovat vaikuttaneet negatiivisesti lähes kaikilla toimialoilla.

Tuottonäkymien muutos korkosijoituksissa on ollut nopea. Ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen korot ovat aidosti kiinnostava omaisuusluokka. Näkemyksemme mukaan talouskasvun hidastumisen todennäköisyys on nyt korkea, mistä korkosijoittaja hyötyy.