Puhetta sijoittamisesta

Pitkään jatkunut nousukiito kiinteistö- ja etenkin asuntomarkkinassa sai monet ajattelemaan, että nousu on ikuista. Moni on kuitenkin unohtanut, että asuntomarkkinakin on syklistä ja talouden lainalaisuudet ovat taustalla vaikuttamassa markkinaan.

Kesän lopussa suomalaisten kotitalouksen talletuskanta oli 5 miljardia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Suomalaisten lisääntynyt säästäminen ja sijoittaminen näkyy myös meillä: aktiivisten osakesijoittajien määrä on nyt ennätystasolla.

Riskit taloudessa ovat lisääntyneet, ja länsimaiset keskuspankit jatkavat korkean inflaation myötä rahapolitiikkansa kiristämistä. OP Varainhoidon allokaatiossa siirryttiin koko alkuvuoden kestäneestä osakkeiden korkomarkkinoita voimakkaammasta painotuksesta osakkeiden alipainoon.

Arvonmääritys ei perustu ainoastaan yhden laskentatavan tai -kaavan soveltamiseen, vaan arvonmäärittäjän näkemykseen pohjautuvaan useamman menetelmän yhdistelmään.

Inflaatio on nyt kaikkien huulilla, sillä sijoittajat, keskuspankit ja kotitaloudet seuraavat poikkeuksellisen tarkasti hintakehitystä. Keskuspankkien inflaation vastainen taistelu luo korkoihin nousupainetta ja asuntovelallisten kissanpäivät ovat nyt ohi. Osakemarkkinat riemuitsevat Yhdysvaltojen inflaatiopiikin taakse jäämistä, mutta into saattaa osoittautua ennenaikaiseksi.

Aktiivisten osakesijoittajien määrä kasvoi viime vuodesta lähes 6 prosenttia. Erityisesti naiset ja alle 18-vuotiaat aktivoituivat sijoittamaan osakkeisiin. Molemmissa kasvua oli hieman yli 12 prosenttia. OP:n asiakkaat lisäsivät epävakaassa markkinassa sijoitustensa hajautusta.

Kesä on soljunut markkinoilla melko rauhallisesti, vaikka mustia pilviä leijailee edelleen. Osakemarkkina on kivunnut kesäkuun puolivälin pohjalukemista ja korkotaso on etenkin odotusten osalta valunut alemmas. Vaikuttaakin siltä, että markkinoiden pessimismi saavutti riittävän korkean tason laukaistakseen korjausliikkeen alkuvuoden heikkouden jälkeen.

Energian hinnat Pohjoismaissa ja Euroopassa ovat nousseet viime kuukausien aikana merkittävästi maailmanpolitiikkasidonnaisten toimitusvarmuusriskien ja vallitsevien sääolosuhteiden vuoksi.

Pitkä korko on taittunut hieman alaspäin, mikä viittaa talouden ja inflaation hidastumiseen. Tämän ajatellaan tarkoittavan rahapolitiikan kiristämisen jäämistä odotuksia maltillisemmaksi. Rahapolitiikan kääntyminen kevyempään suuntaan painaa osakemarkkinoiden vaakakupissa enemmän kuin talouden hidastuminen. Odotus paluusta kevyeen rahapolitiikkaan tarkoittaisi sijoittajan kannalta paluuta osakkeita suosivaan ympäristöön.  

Osakemarkkinoita on alkuvuoden aikana lyöty voimakkaasti, ja myös Helsingin pörssin portfolioindeksi on laskenut tammikuun alun huipusta lähes 20 prosenttia. Mikä markkinoita oikein hermostuttaa? Ei niinkään enää helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota, vaan nyt puhutaan pitkään nukkuneen inflaatiopeikon heräämisestä.

Ilmastopaneeli IPCC ilmoitti huhtikuussa julkaisemassaan raportissa, ettei nykyinen vauhti päästövähennyksissä riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen. Tehokkaampia toimia tarvitaan heti. Jotta pysyisimme alle 1,5 asteessa, keskeisenä osana muutosta on rahoitusala rahoittamisen ja sijoittamisen myötä. Voidaanko vastuullisella rahoittamisella ja sijoittamisella saada muutoksia aikaan?

Ukrainan sota on valtava inhimillinen kriisi, jolla on vaikutuksia myös talouteen. Sijoitusallokaatiossamme olemme osakkeissa ylipainossa ja koroissa alipainossa.