Kesällä osakkeet nousivat ja talouden kasvukuva vahvistui entisestään. Niin taloudet kuin yritykset ovat hyvässä vedossa ympäri maailman, joten osakkeet pysyvät ylipainossa salkuissamme.

Teksti Lippo Suominen, OP Pohjolan päästrategi @LippoSuominen
Julkaistu 4.9.2026

Osakkeet ovat olleet OP Varainhoidon salkuissa ylipainossa jo yli vuoden aina loppukeväästä 2025 asti, mikä onkin tuonut erinomaisia lisätuottoja salkkuihimme.

Meiltä kysytään jatkuvasti, kuinka kauan osakkeiden hyvä meno voi jatkua. Vieläkö nousulle on tilaa? Kannattaa muistaa, että osakkeet eivät käänny laskuun itsestään ilman syytä.

Kun katsotaan talouden ja varsinkin yritysten tilannetta, on osakkeiden nousulle ollut viime aikoinakin hyvät perusteet, ja myös syksyn näkymät ovat lupaavat.

Uskomme nousun jatkuvan ja pidämme osakkeet ylipainossa salkuissa myös vuoden loppua kohti suunnatessa.

Hyvä osakekesä ja -vuosi

Elokuukin oli vahvaa aikaa osakemarkkinoilla. Maailman osakkeiden vajaan parin prosentin kuukausinousun jälkeen koko vuoden osaketuotot ovat nousseet yli 15 prosenttiin.

Osakevahvuus on ollut laaja-alaista, sillä kaikki perusosakealueet ovat nousseet selvästi yli kymmenen prosenttia. Ylipainossa osakesijoituksissamme olevat kehittyvät osakemarkkinat ovat tuottaneet jopa yli 25 prosenttia.

Osakkeet ovat olleet sijoitusmarkkinoilla vahvassa vedossa. Sen sijaan korkosijoituksissa tuotot ovat olleet tiukassa.

Voimakkaassa alipainossa salkuissamme olevien valtionlainojen tuotot ovat jopa jääneet hieman pakkaselle. Eikä muidenkaan korkosijoitusten tuotot ole häikäisseet, joten osakkeiden suosiminen on ehdottomasti kannattanut.

Kasvua kaikkialta

Osakkeiden jatkonousua siivittää sama asia kuin ylämäkeä tähänkin asti – kasvu. Maailman talous kasvaa laaja-alaisesti. Jopa Suomen talous on äitynyt hyvään vireeseen. 

Kasvua nähdään kaikkialla ja kaikille sektoreilla maailmalla – niin teollisuus ja palvelut kuin kulutus ja investoinnit parantuvat. Taustalla on monia syitä, mutta viimeisimmän silauksen kasvun kiihtymiselle on tuonut tekoälybuumi. 

Tekoälyn räjähdysmäinen kasvu on johtanut massiiviseen investointiaaltoon, kun kaikkeen tekoälyn pyörittämiseen joudutaan panostamaan lisää. Datakeskukset, sähkön tuotanto, infrastruktuuri ja monet niiden johdannaiset ovat panostuksen kohteina, mikä näkyy kasvuluvuissa.

Talouskasvu on hyvää, mutta yritysten tuloskasvu on erinomaista. Vuoden toisella neljänneksellä tulokset kasvoivat joka puolella. 

Johtotähtenä olivat Yhdysvaltain osakkeet, joiden tulokset kohosivat muutamien jättiyhtiöiden tekoälysijoitusten ylöskirjausten (arvonnostojen) ansiosta 50 prosenttia. Ilman noita kertaeriäkin kasvua oli lähes 30 prosenttia. 

Eikä Yhdysvallat ollut ainoa tulosparantaja vaan kaksinumeroiseen kasvuun päästiin joka puolella. Tulosnäkymät ovat vahvat myös jatkossa, mikä tarjoaa osakkeiden nousulle hyvän pohjan.

Pitkistä koroista ongelma?

Vahva kasvu nostaa markkinoita, mutta vastatuuliakin löytyy. Viime aikoina markkinoita on puhuttanut, ja jonkin verran heiluttanutkin, pitkien joukkolainojen korkojen nousu.

Monissa maissa varsinkin todella pitkät 30 vuoden korot ovat nousseet korkeammalle kuin vuosikymmeniin.

Korkopomppu on saanut sijoittajat pohtimaan, mikä kohoamiseen on syynä, ja onko se asia, josta pitäisi laajemminkin huolestua.

Korkojen nousulle ei ole yhtä selkeää syytä, vaan taustalla on monia asioita:

  1. Iranin sota on nostanut öljyn ja esimerkiksi kaasun hintaa, ja sitä myöten kuluttajahintoja laajemminkin. Keskustelu pysyvästi aiempaa korkeammaksi jäävästä inflaatiosta on kiihtynyt.
  2. Yhdysvaltain keskuspankki Fedin pääjohtaja vaihtui toukokuussa, kun presidentti Trumpin nimittämä Kevin Warsh astui pankin johtoon. Markkinoilla on epävarmuutta, onko Warsh lopulta ”lintu vai kala”, eli millaista rahapolitiikkaa on luvassa. Trump haluaa matalia korkoja, mutta inflaatio puhuisi keskuspankin koronnostojen puolesta. Warshin ailahteleva viestintä on lisännyt keskuspankkiepävarmuutta. Euroalueella keskuspankki nostaa korkoa syyskuussa 0,25 prosenttiyksiköllä, mutta USA:n keskuspankin toimet ovat arvoitus, varsinkin maan kongressin välivaalien lähestyessä marraskuussa.
  3. Valtioiden velkaantuminen jatkuu hurjaa vauhtia joka puolella maailmaa, jonka pelätään pahimmillaan johtavan velkakriisiin joskus tulevaisuudessa. Velkaluvut konkretisoituivat, kun Yhdysvaltain liittovaltion velka puhkaisi 40 000 miljardin dollarin rajan. Minkäänlaista jarrua ei valtioiden velkaantumiselle ole näköpiirissä uusien presidenttien (USA) tai hallitusten (Japani) jatkaessa edeltäjiensä lainanottotiellä maailmalla.
  4. Tekoälyinvestoijat ovat tulleet velkamarkkinoille mukaan, mikä luo entistä enemmän kysyntää pitkäaikaiselle lainarahalle. Finanssikriisin jälkeen yksityinen sektori on lähinnä vähentänyt velkaa, ja valtiot ovat ottaneet lainaa. Nyt myös tekoäly-yhtiöt ovat tulleet hakemaan satoja miljardeja velkarahoitusta massiivisten investointiensa rahoitukseen, jolloin markkinoilla on ylitarjontaa lainoista.

Kohonneet korot nousivat markkinoiden puheenaiheeksi elokuussa viimeistään, kun Yhdysvaltain valtiovarainministeri Bessent ilmoitti liittovaltion alkavan ostaa omia lainojaan korkojen painamiseksi.

Operaatio ei ole ollut kovin onnistunut, sillä korot ovat pysyneet korkealla tasolla ilmoituksesta huolimatta.

Ongelma, mutta tuskin lähiaikojen markkinakaataja

Korkojen nousu on huono uutinen taloudelle ja yrityksille. Toisaalta valtioiden ylivelkaantuminen on ollut jo pitkään tiedossa. Korkojen nousu on vain nostanut asian taas esille.

Nousevat korot painavat taloutta ja markkinoita montaa kautta. Toisaalta kannattaa muistaa, että usein korkeammat korot ovat osoitus talouden vahvuudesta.

Korkojen viimeaikaisen nousun takana on useita syitä, ja vahva talous kestää kohtuullisen kohoamisen. Siten toistaiseksi ei kannata liikaa huolestua. Nousu ei aiheuta muutoksia salkuissamme.

Hallitsematon korkojen kohoaminen voisi muuttaa tilannetta, mutta siitä ei ole merkkejä. Todellinen velkaongelman konkretisoituminen voi olla vielä vuosien päässä, joten liian aikaisin ei kannata liiaksi huolestua. Varsinkaan, jos kasvuympäristö muuten näyttää hyvältä.

OP Varainhoidon sijoitusnäkemys syyskuussa 2026

Katso kuukauden sijoitusnäkymät alle 2 minuutissa YouTubessa

Vastuunrajoitus

OP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Pohjolaan kuuluva sijoituspalveluyritys. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota ja markkinointimateriaalia, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä, johon ei sovelleta kieltoja, jotka koskevat sijoitustutkimuksen levittämistä edeltävää kaupankäyntiä. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. Esitys perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksen perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

Kirjoittaja Lippo Suominen on OP Pohjolan päästrategi. Lippo on toiminut sijoitusmarkkinoilla salkunhoitajana ja päästrategina eri vakuutusyhtiöissä ja pankeissa vuodesta 1998.