Markkinat

Korkojen viimevuotinen voimakas nousu tarkoitti korkosijoittajille ensin erittäin huonoa vuotta, sillä korkosijoitusten arvot laskivat keskimäärin 10 prosenttia vuoden 2022 aikana. Nyt noussut korkotaso tarjoaa jatkoa ajatellen hyvän mahdollisuuden selvästi positiivisiin tuottoihin.

Huhtikuun markkinakehitys oli rauhaisa. Euroopan osakemarkkinan vahvuus on yllättänyt sijoittajat, sillä taloudesta on saatu parempaa dataa ja energiaan liittyvät huolet on nyt unohdettu. Laajemmin osakemarkkinoilla vallitsee kuitenkin pessimismi kurssien nousun suhteen.

Suomen valtion velkaantuminen on puhututtanut vaalien alla ja niiden jälkeenkin. Silloin tällöin silmiin on pistänyt lause rahoituksen saatavuudesta. Tilanne on tässä suhteessa epäilemättä parempi kuin joitain vuosikymmeniä sitten. Suomi on kuitenkin pieni ja kaukainen maa, joka maksaa lainoistaan korkeampaa korkoa kuin samassa taloustilanteessa olevat suuremmat tai keskeisemmät verrokkinsa. Myös korkojen vaihtelu on suurempaa.

Nyt kun asuntojen hinnat ovat laskeneet ja hintojen odotetaan edelleen laskevan, saattaa moni miettiä, onko nyt hyvä aika ostaa asunto, vai kannattaisiko kenties odottaa vielä ja ostaa huomenna sama asunto halvemmalla. Lyhyt vastaus on tietenkin se, että kannattaa odottaa ja ostaa, kun hinnat ovat matalimmillaan. Käytännössä kysymys ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Eikä se ajoittaminenkaan asuntomarkkinoillakaan helppoa ole.

Valtio on viime vuosikymmenellä tienannut miljardeja euroja laskemalla velan korkokustannuksia muuntamalla lainojen korot koronvaihtosopimuksilla lyhytaikaisemmiksi. Tämän hintana on ollut, että korkoriski on ainakin lyhyellä aikajänteellä kasvanut, mikä korkojen noustessa on kaventanut aiemmin kertyneitä voittoja. Pitkällä aikavälillä riskin vastineeksi odotetaan pienempiä korkomenoja. Valtion strategia sopii niille, joilla on varaa vaihteluille. Yllättävän moni kotitalouskin kokee itsensä tällaiseksi.

Maaliskuussa markkinoilla oli hulinaa enemmän kuin vähään aikaan, kun pankkisektorin huolet kiristivät hermoja.

Pankkisektorin huolet ovat pysyneet tiukasti markkinoiden valokeilassa jo useamman viikon. Kysyimme OP:n pääanalyytikko Antti Saarelta, mitä pankkikriisistä tulisi nyt tietää.

Vuoden alku on ollut korkomarkkinoilla viime vuoden nousun jälkeen melkoista vuoristorataa. Olemme palanneet tilanteeseen, jossa loppuvuodelle hinnoitellaan elvyttävää käännettä. Epävarmaa kuitenkin on, kuinka suuren taloudellisen uhrin inflaation rauhoittuminen vaatii. Joudutaanko vauhtia hakemaan taantuman kautta vai riittääkö talouden hetkellinen viileneminen?

Suomen Pankki ei jakanut vuoden 2022 tuloksestaan rahaa valtiolle, koska teki tappiota. Rahapolitiikan välineistön muuttuminen on johtanut uudenlaiseen tilanteeseen, jossa keskuspankin tappiot voivat olla hyvin merkittäviä. Koska tappiota ovat ainakin osaltaan kustannus veronmaksajille, niihin ei pidä suhtautua välinpitämättömästi. Myös rahapolitiikassa tulee vaatia tehokasta julkisen rahan käyttöä.

Pankkimyllerryksessä on aina tunnepohjaista psykologiaa, mutta siinä on myös tunnetut faktat. Viime viikon tapahtumissa on paljon psykologiaa. Nyt on tärkeä tarkastella faktoja, joiden valossa Euroopan pankkisektorilla ei ole systemaattista eli koko sektoria uhkaavaa riskiä.

Ongelmapankkien, kuten Silicon Valley Bankin ja Credit Suissen, tapahtumat ovat aiheuttaneet osake- ja korkomarkkinoilla voimakkaita liikkeitä. Mitä sijoittajan pitäisi nyt tehdä?

Amerikkalainen Silicon Valley Bank ajautui viikonloppuna konkurssiin ja globaalit pääomamarkkinat ovat myllerryksessä. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Eikö korkojen nousu tuekaan pankkeja? Tukeehan se, mutta Silicon Valley Bankin kaatoi omituisten sattumusten summa. Korkojen nousu saattaa paljastaa taloudesta yllättäviäkin mätiä omenia.