OP Pohjolan Markets-toiminto kysyi tammikuussa 2026 keskisuurilta ja suurilta suomalaisyrityksiltä, miten ne näkevät korkojen ja valuuttojen kehittyvän kuluvana vuonna. Kyselyyn vastasi talous- ja rahoitustoimintojen ammattilaisia 53 yrityksestä eri toimialoilta.  

Vastauksista piirtyi varsin yhtenäinen kuva: enemmistö uskoi maltilliseen kehitykseen, euron vahvistumiseen suhteessa dollariin ja siihen, että Euroopan keskuspankki ei tee nopeita liikkeitä korkopolitiikassaan.  

Kevään edetessä toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut. Geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt erityisesti Lähi-idän sodan takia, markkinakorot ovat heilahdelleet ja valuuttakurssien liikkeet ovat muistuttaneet siitä, kuinka nopeasti asetelma voi vaihtua.  

Vielä tammikuussa peräti 75 % vastaajista arvioi, ettei euroalueen keskuspankki EKP tee tänä vuonna muutoksia ohjauskorkoon. Joitain kuukausia myöhemmin maailma näyttää kuitenkin varsin erilaiselta, ja nyt EKP:n odotetaan yleisesti nostavan ohjauskorkoaan. 

Ennakointi on välttämätöntä

Yritykset eivät voi ohjata markkinoita, mutta ne voivat päättää, miten herkästi liiketoiminta reagoi markkinamuutoksiin. 

- Monissa yrityksissä on alettu viime vuosina katsoa riskejä yhä enemmän skenaarioiden kautta. Ennakointi pakottaa pohtimaan vaihtoehtoja: mitä tapahtuu, jos korkotaso pysyykin korkeampana pidempään, tai jos valuutta heikentyy odotettua voimakkaammin? suuryrityksistä vastaava johtaja Tuomas Lehtonen Markets-toiminnosta sanoo. 

Lehtosen mukaan ennakoinnissa ei ole tärkeintä päätyä yhteen lukuun tai näkemykseen, vaan tunnistaa keskeiset riskit ja arvioida, mitkä niistä ovat liiketoiminnan kannalta olennaisimpia. Valuuttariski syntyy esimerkiksi silloin, kun myynti ja kulut ovat eri valuutoissa. Korkoriski taas liittyy siihen, miten rahoituksen kustannukset tai tase-erien arvot muuttuvat korkotason mukana. 

- Kaikkia riskejä ei ole tarkoituksenmukaista poistaa, mutta olennaista on ymmärtää niiden mittakaava. Kuinka suuri osa tuloksesta on alttiina valuuttakurssien muutoksille? Miten korkojen nousu tai lasku vaikuttaisi rahoituskuluihin tai tase-erien arvoihin seuraavan kahden tai kolmen vuoden aikana? 

Vasta näiden kysymysten jälkeen riskienhallinnasta tulee konkreettista. Yritys voi päättää, missä määrin se haluaa suojautua ja missä määrin se on valmis hyväksymään markkinoiden liikkeet osaksi normaalia liiketoimintariskiä.

Suojaaminen ei ole ennustamista

Suojausratkaisuja tarkastellaan usein ennustamisen kautta. Todellisuudessa tarkoitus on kuitenkin rajata epävarmuuden vaikutuksia ja tehdä tulevasta kehityksestä ennakoitavampaa. 

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa tulevista valuuttavirroista lukitaan etukäteen tai että korkotason muutoksiin varaudutaan sopimuksilla, jotka tasaavat rahoituskuluja. Näin yritys tietää paremmin, millaisilla kustannuksilla se toimii, vaikka markkinat ympärillä liikkuisivat. 

Lehtosen mukaan markkinoiden viimeaikainen epävarmuus on saanut monet yritykset tarkastelemaan suojauspolitiikkojaan aiempaa tarkemmin: kuinka laajasti riskejä katetaan ja millä aikajänteellä. 

Lehtonen muistuttaa, että riskienhallinta ei ole kertaluonteinen projekti. Se on jatkuva prosessi, jossa näkemyksiä päivitetään, oletuksia tarkistetaan ja suojausratkaisuja arvioidaan uudelleen toimintaympäristön muuttuessa. 

Kun yllätyksiä ei voi estää, niitä voi pienentää

Markkinariski ei kysy lupaa. Se voi realisoitua tilanteessa, jossa yrityksen huomio on jo muualla: kasvussa, investoinneissa tai operatiivisessa tekemisessä. Juuri siksi ennakointi ja suojaaminen kulkevat käsi kädessä. 

Yrityksen näkökulmasta keskeinen kysymys ei ole, osuuko ennuste oikeaan, vaan kestääkö liiketoiminta, jos markkinat kehittyvät odotettua epäedullisemmin. Kun riskit on tunnistettu ja niiden vaikutuksia rajattu, yllätykset pysyvät hallittavampina.